Metsäradio.

Teemat ovat mainio lisä retkeilyyn. Reissuja voi monipuolistaa ottamalla kohteekseen erityisen paikan, sen kauneuden, lajiston tai vaikka historian takia. Nyt lähdetään aikamatkalle Vantaan Kuusijärvelle. Siellä nimittäin vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III pysähtyi syömään lounasta. Millaisella karavaanilla kuningas liikkui, mitä hän ylipäänsä teki nykyisen Vantaan alueella ja mahtoiko syödä paikallisia herkkuja? Tätä kaikkea pohtii Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto, joka johdattelee kuulijoita mielenkiintoiselle historiaretkelle liki 250 vuoden taakse. Kuninkaan tavoin hänkin kipuaa mäen laelle maisemia katselemaan. Adjutantin virkaa hoitaa retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Keskellä Evon metsiä opiskellaan metsätalousinsinööriksi. Toisen vuoden opiskelijoille yksi mieleenpainuneimmista tehtävistä oli metsän kulottaminen. Lajiston tieteelliset nimet puolestaan ovat jääneet mieleen vaihtelevasti. Repivääkin metsäkeskestelua opiskelijat pitävät innostavana haasteena. Kerttu Kotakorven haastateltavina on opiskelijat Taneli Ärölä, Pinja Saturi ja Emmi Nenonen.

Luonnonvarakeskuksen juuristolaboratoriossa Joensuussa tutkitaan tarkasti, miten puiden ja muiden kasvien taimet reagoivat muuttuviin olosuhteisiin. Pienistä koehuoneista saadaan arvokasta tietoa päättäjille tulevaisuutta koskevien päätösten tueksi. Tutkija Timo Domisch kertoo luontotoimittaja Markku Sipille, millaisiin olosuhteisiin Suomen metsien on sopeuduttava.

Eetu Kemppasen kolmen hengen retkikunta teki vaelluksen naparetkeilujöiden hengessä ja oli liikkeellä sadan vuoden takaa kopioiduilla varusteilla. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta kävi kyselemässä mistä kaikki tarvittava tieto oli kaivettu ja miten välineet oli valmistettu Jutustelussa selviää myös, mikä oli retkikunnan ménu ja millä ruoka reissussa valmistettiin.

Kun Eetu Kemppasen retkikunta viime talvena valmistautui vaellukseen lumilakeuksille. Lapissa, oli takana satoja tunteja tutkimustyötä ja varusteiden valmistamista. Kolme miestä lähti matkaan samanlaisilla välineillä, kuin tutkimusmatkailijat ja naparetkeilijät sata vuotta sitten. Puusuksilla etenevä ja rekeä perässään vetänyt kolmikko oli pukeutunut vahattuihin puuvilla-anorakkeihin ja hylkeennahkarukkasiin. Valkoinen harjateltta oli tarkasti esikuvansa mallinen ja porontaljamakuupussien kaavat norjalaisesta museosta löytynyt. Retkikunnan johtajaa Eetu Kemppasta haastattelemassa ja vanhan mallisia varusteita ihmettelemässä kävi retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Seuraavaksi suunnataan Napapiirille, mihin on saatu uusi virallinen Napapiirin retkeilyalue. Vuolaiden koskien ympärille rakentuneella retkeilyalueella reittien esteettömyys ja helppokulkuisuus on huomioitu alusta asti ja ison kävijämäärän vuoksi panostetaan viestintään useilla kielillä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa paikan päällä Metsähallituksen Luontopalveluiden Jarmo Asellia, joka vastaa koko Lapin alueen retkeilyrakenteista.

Espanjan poikki kulkeva pyhiinvaellusreitti kerää vuosittain tuhansia kulkijoita. Patikkaretken Santiago de Compostelaan voi tehdä montaa eri reittiä ja monella tavalla, mutta täyden kahdeksan sadan kilometrin verran taivalsi suomalainen Nina Etelävuori. Hän oli valinnut reitin lähes sattumalta ja googlailemalla tehnyt matkavalmistelut. Vaikka moni pitkälle vaellukselle lähtijä suunnittelee reissua kauan ja uhraa tavattomasti aikaa sekä vaivaa varustelistan tekoon, lähti Nina Etelävuori matkalle huolettomammin. Hänelle rinkanvalinnassa tärkein kriteeri oli punainen väri. Viikkojen kulkeminen on myös henkinen ponnistus ja siksi perille tuleminen on yleensä liikuttava ja ikimuistoinen hetki. Tänä kesänä reissun tehnyttä pyhiinvaeltajaa kävi jututtamassa retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka halusi ensimmäiseksi tietä miltä tuntuu, kun on kuukausi taivallusta takana ja päämäärä häämöttää?

Kirjanpainajien aiheuttamat metsätuhot ovat olleet viime aikoina paljon esillä, muun muassa Kolin kansallismaiseman puolesta on kannettu huolta. Mutta metsissä elää petohyönteisiä, jotka saalistavat kirjanpainajia ruuakseen. Voisiko kirjanpainajia siis pysäyttää niiden luontaisia vihollisia hyödyntämällä? Luontotoimittaja Markku Sipi matkasi Joensuuhun jututtamaan väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvoa.

Metsän arvo, on tänä syksynä aloitettu sähköinen palvelu, jonka kautta metsänomistaja voi saada tietoa oman metsänsä arvokkaista luontokohteista sekä hiilivarastoista. Kerttu Kotakorpi kävi selvittämässä, mistä palvelussa on oikein kyse ja miten metsänomistaja voi hyötyä palvelun käytöstä. Antaa palvelun kehittämisessä mukana olleen Niklas Kaskealan kertoa, mikä Metsän arvo -palvelu on.

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Keltavahakas, poimumassikka, himmeäloisikka… Suomen sienillä on värikkäitä ja mielikuvituksellisia nimiä. Mutta miten nuo nimet oikein syntyvät? Kuka ne antaa? Näihin kysymyksiin biologi, museomestari ja vastikään eläköitynyt sienten nimistötoimikunnan jäsen Pertti Salo osaa vastata. Luontotoimittaja Markku Sipi avaa kirjan limasienistä ja löytää sivuilta vielä hämmästyttävämpiä nimiä.

Kotisen aarnialue Evolla on erityislaatuinen paikka: eteläsuomalaiseksi metsäksi se on harvinaisen vanha ja verrattain pienelle alueelle mahtuu monenlaista ympäristöä metsistä soihin, kallioihin ja lampiin. Sammaltutkijalle alue on oikea aarreaitta. Sammalten saloihin johdattaa Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Toimittaja matkassa on Kerttu Kotakorpi.

Hömötiainen nousee nykyään usein esiin, kun puhutaan köyhtyvästä metsäluonnosta. Lokakuun alussa julkaistu suomalaistutkimus antaa uutta tietoa hömötiaisen vähenemisen syistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen on ollut mukana tutkimuksessa, ja häntä kävi jututtamassa toimittaja Kerttu Kotakorpi. Samalla selvisi, miksi juuri hömötiaisesta on tullut Suomessa luontokadon symboli.

Kun metsää hakataan ja hiilinielukeskustelu käy kiivaana, on moni metsänomistaja tehnyt oman ratkaisunsa ja hakee metsiään vapaaehtoisen suojelun piirin. Retkeilytoimittaja Joppe Ranta pyysi Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön ylitarkastaja Soile Hiitolan kanssaan metsäretkelle. Tarkoituksena on katsastaa, sopisiko Rannan perheen juuri Heinolasta hankkima metsäpalsta suojeltavaksi. Metso-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden saada korvausta suojeltavaksi laitettavasta metsästä, mutta mitkä asiat suojeluun tarvitaan ja miten metsää saa esimerkiksi retkeilykäytössä hyödyntää suojelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Voiko siellä telttailla? Voiko naapureilta kieltää siellä mustikanpoiminnan?

Kansallispuistot ovat suomalaisille tärkeitä paitsi henkisesti ja fyysisesti, mutta myös taloudellisesti: viime vuonna kansallispuistot tuottivat yhteiskunnalle oli yli 500 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen ylläpitoa hoidetaan yhteistyössä vankien kanssa, mutta nyt vankien työhön varattu rahoitus on päätetty lakkauttaa. Luontotoimittajamme Markku Sipi lähti kysymään, mitä siitä seuraa. Haastateltavana Metsähallituksen luontopalveluiden tuoteomistaja Anssi Riihiaho.

Nyt kuullaan, miten Paltamon luonto ja eräs tietty suomalainen runoilija ovat vaikuttaneet biologi Vesa Hyyryläisen elämään aivan merkittävällä tavalla. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Vesa Hyyryläisen Paltamossa Kainuussa miehen asuinseudulla.

Biologi Vesa Hyyryläinen on tullut tutuksi Yle Luonnon lintuaiheisissa ohjelmissa. Hänet tunnetaan erityisesti kalasääskiasiantuntijana – tänäkin vuonna Hyyryläinen on rengastanut satakunta sääkseä Kainuun korkeudella. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vieraili Hyyryläisen luona Paltamossa ja jututti häntä tämän pitkästä urasta luonnon parissa, luonnonsuojelusta ja elämästä noin muutenkin.

Retkikeittimet ovat viime aikoina päässeet otsikoihin, kun Pohjos-Suomessa, Pyhä-Luoston kansallispuiston päivätuvassa sattui keitinonnettomuus. Vaikka niitä sattuu verrattain harvoin ja keittimet ovat periaatteessa hyvin turvallisia, on tulta ylläpitävien laitteiden kanssa toimittaessa aina pieni vaara. Laitteisiin tutustumisella, keittimen huoltamisella ja huolellisella käytöllä riskejä saadaan vähennettyä huomattavasti. Keittimien osat kuluvat ja pienten käyttövirheiden takia ne voivat vikaantua niin, ettei sitä edes huomaa. Retkeilyalan asiantuntija Jyri Hakkarainen nosteli valikoiman erilaisia keittimiä pöytään ja ryhtyi käymään läpi keittimien eroja ja tärkeitä huoltokohtia sekä turvallista käyttöä. Pöydän ääreen istui keittimiä hypistelemään myös retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa eläimistä ja esimerkiksi niiden kipuaistista, mutta pysyykö lainsäädäntö tahdissa mukana vai säädetäänkö eläinten hyvinvointiin liittyvät lait auttamattomasti jälkijunassa? Oikeustieteilijä Veera Koponen Helsingin yliopistosta pyrkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan tunnistamaan eläinsuojeluoikeuden kannalta keskeisiä oikeusperiaatteita. Häntä haastattelee toimittaja Anna-Kaisa Brenner.

Kuluneen kesän otsikoissa on näkynyt rauhoitettuja eläimiä valitettavan ikävissä merkeissä. Suomussalmen raakkutuho ja Helsingissä sekä Lahdessa paljastunut väkivalta valkoposkihanhia kohtaan ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mikä on eläimen arvo. Rauhoitetuille eläinlajeille on laadittu laskennallinen hintalappu, jonka tuomioistuin joutuu ottamaan huomioon rangaistusta määritellessään. Mutta mikä arvo eläimillä on suomalaisten mielissä ja onko asenteissa tapahtunut muutosta meidän elinaikanamme? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana on Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.