Metsäradio.

Jokaisen metsästäjän matka alkaa metsästäjätutkinnon suorittamisella. Sen voi tehdä kahdella tavalla: joko itsenäisesti opiskelemalla tai osallistumalla riistanhoitoyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen päätteeksi pidetään tutkintotilaisuus, joka pohjautuu Metsästäjän opas -kirjaan. Kun metsästäjätutkinto on onnistuneesti suoritettu, saa maksaa riistanhoitomaksun. Todistuksena siitä saa metsästyskortin. Näin todetaan Metsästäjäliiton nettisivuilla. Toiminnanohjaaja Pertti Oksanen Orimattilan riistanhoitoyhdistyksestä on järjestänyt näitä tutkintotilaisuusksia jo vuosikymmenien ajan ja nähnyt uudet ehdokkaat heti erästyksen alkutaipaleella. Asko Hauta-aho lähti selvittämään metsästätutkintoon liittyviä asioita Pertti Oksasen kanssa.

Hyytiälän metsäasemalle on asennettu maailman ensimmäinen pysyvästi metsää kartoittava laserkeilausasema. Se on ollut toiminnassa jo viime keväästä lähtien ja sen on tarkoitus tuottaa uudenlaista tietoa metsän tilasta ja puiden liikkeistä. Tutkijat odottavat nyt parhaillaan, että pääsevät seuraamaan tätä alkavaa kevättä ja kasvukauden alkua. Menetelmä on niin tarkka, että sen avulla voidaan havaita esim uusien lehtien ja neulasten puhkeaminen ja kasvu. Sekin on tähänastisissa tutkimuksissa yllättänyt, että puut liikkuvat- esimerkiksi vuorokauden mittaan! Minna Pyykkö jututti Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Eetu Puttosta puiden ja metsien liikkeistä.

Koronan kupliin komentamat kansalaiset tahtovat valoon ja maisemaan tuulettumaan. Tavallista useampi on tänä talvena suunnannut ulos sukset jalassaan, ja mikäpä ettei. Huikeita latuja on Suomi ollut, ja on vieläkin muutaman viikon ajan, ristikollaan lähes runsaudenpulaksi asti. Kyläyhdistysten ja mm. urheiluseurojen talkoilemat paikallisladut kannattaa pitää mielessä, perinteisten isompien latukohteiden lisäksi. Kun paikalliset asukkaat laativat ladun, he tietävät tarkkaan mistä se kuljeltellaan, niin että silmänruokaa on maksimaalisesti. Parinkymmenen kilometrin päässä Joensuun torilta suikertelee Selkien huikeilla vaaroilla todellinen maisemalatu. Siru Päivinen kävi ihailemassa hengelle laadittuja kiskoja Selkien Sisun Matti Ikosen seurassa.

Nyt on viimeinen hetki puhdistaa pikkulintujen pöntöt, koska kevät etenee vauhdilla ja pesintä käynnistyy näissä asumuksissa jo muutamien viikkojen kuluttua. Pöntöistä poistetaan vanha pesäaines, kuoriutumattomat munat ja kuolleet poikaset, samalla häädetään pöntöstä uutta sukupolvea vaanivat kirput. Ohto Oksanen ja Asko Hauta-aho hiipivät lumisessa maastossa Lahden Nastolassa ja nyt vihertävä linnunpönttö on jo lähellä.

Tänäänkin kautta koko valtakunnan rajan ovat rajavartijamme partioineet, seuranneet valvontalaitteiden dataa ja pitäneet kalustoa kunnossa ja liikkeellä. Kauniin Pyhäjärven maisemissa Kiteen ja Kesälahden kainalossa kelkkapartio pyyhkäisi lenkin Suitsansaaren maisemissa. Hiljaista oli tällä kertaa. Raja houkuttaa, eikä rajavyöhykkeen tuntumassa liikkumisen pelisäännöt suinkaan ole kaikilla kulkijoilla hallussa. Siru Päivinen kävi kelkkapartion mukana Pyhäjärvellä, oppaana oli Tohmajärven rajavartioaseman päällikkö Mika Wegelius.

Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen olivat maaliskuisella retkellä Inkoossa ja he löysivät sieltä vanhan pihapiirin. Ainakin puita ja pensaita oli näkyvissä.

Korona on kurittanut erityisesti matkailuyrityksiä. Soile Sivonen aloitti eräoppaan työt Muoniossa juuri ennen kuin pandemia sulki rajat ja turistit jäivät kotiin. Nyt hän on käyttänyt aikaa uusien matkailutuotteiden suunnitteluun: olisiko esimerkiksi potkukelkkajookasta tai kalsarikävelyistä tulevaisuuden hittituotteiksi revontuliretkien rinnalle? Vaikka pandemian loppumisesta ei ole merkkejä, Soile Sivonen ei panikoi. Hän on ollut tyrskyissä ennenkin - ihan kirjaimellisestikin. Surffaamisen opiskelu opetti hänelle tärkeitä asioita luonnonvoimista, selviytymisestä ja itseensä luottamisesta. Toimittajana Muoniossa oli Anna-Kaisa Brenner.

Talvikaudella metsästäjät laskevat suurriistan jälkiä suomalaisessa luonnossa. Tänä vuonna vahva lumipeite on paljastanut metsien monet eläimet ja niiden reitit. Orimattilan Kuivannolla suurriistan jälkiä laskettiin lauantaina ja nyt alueen eläimistä ja niiden määristä on saatu tuoretta tietoa. Lumipyryssä Kuivannon metsästysseuran tukikohtaan ajeli Asko Hauta-aho.

Oletko koskaan miettinyt, millainen porukka vetää ladut Lappiin, jonne muu Suomi suuntaa hiihtämään talven ja kevään hangille? Pallaksen ja Muonion suunnalla kyse on kourallisesta miehiä, joiden käsialaa ovat tunturimaisemissa kiemurtelevat kaksi sataa kilometriä hiihtolatua ja kelkkareitit siihen lisäksi. Pekka Veisto on tehnyt latuja jo kohta 30 vuotta. Sykähdyttävintä hommassa on ympäröivä luonto ja tyytyväiset hiihtäjät, joita varten latukoneessa tai moottorikelkan selässä tulee joskus vietettyä puolikin vuorokautta yhteen putkeen.

Varsin lauhat ilmat sulattavat lunta vauhdilla ja kalenterissa ja ympäröivässä maisemassa käännytään taas kohti kevättä. Luminen talvi ja pehmeä hanki tarjoavat vielä ratkottavaa jälkien muodossa. Kuka on liikkunut pihalla yöaikaan ja miksi se on tullut juuri tänne? Lumella näkyy enimmäkseen tuttuja metsäjäniksen ja rusakon jättämiä jälkiä, kärppä on tehtaillut jälkivanaa hangelle ja suurimmat lumitöppöset on ollut ilveksellä, joka on sujuvasti ja kissamaisin liikkein seuraillut puolestaan jäniksien jälkiä. Tupsukorvan jälkiä Lahden Nastolassa tulkitsevat Asko Hauta-aho ja Erkki Salonen.

Moottorikelkkailu on suosittu harrastus, mutta sitäkään ei kannata aloittaa ihan kylmiltään. Kelkan ja varusteiden lisäksi kannattaa tarkistaa myös oma asenne ennen metsään tai jäälle menoa. Joensuulainen Petri Mononen antaa seuraavaksi muutaman hyvän vinkin aloittelijoille. Kokeneella kelkkailijalla on useita moottorikelkkoja, joihin oli tutustumassa Lea Joutsensaari.

Oikea talvi lumipyryineen ja paukkupakkasineen on jatkunut etelärannikolla seitsemättä viikkoa. Kun lämpötila sunnuntaina kipusi ensi kertaa yli kuukauteen plusasteille, kuului pihapiiristä ensi kertaa kunnon kevätsoittoa. Kuusi-, tali- ja sinitiaiset helkyttivät, käpytikat tappelivat reviiriensä rajoista, punatulkut ja viherpeipot hyrisivät uusin äänin. Keväänodotuksen kaunein soitto on sittenkin mustarastaan hento, vain vierestä kuuluva hyväntuulinen jokeltelu. Muutaman viikon päästä se kasvaa kuulaaksi huilukonsertiksi, josta totisesti kannatti maksaa läpi talven satoja euroja siementen, pähkinöiden ja muiden linnunruokien muodossa. Pertti Koskimies kuunteli ja äänitti sunnuntaina kevään ensisoittoa kotipihallaan.

Pakkanen paukkuu nyt nurkissa ja järvien jäälakeudet ovat auki kalastajille. Monet kalastajat pitävät verkkoja jään alla pyytämässä saalista ja näiden pyyntivälineiden kokemisesta syntyy mukavaa puuhastelua talvipäiville. Kauden alussa talviverkot uitetaan jään alle mitä erilaisin keikoin, yksi niistä on uittolauta joka loikkii jään alla jousen avulla kuin jättiläissammakko - puoli meriä kerralla eteenpäin. Jousi viritetään lähtöavannon reunalta useita kertoja muovinarun avulla, jotta uittolauta saadaan tarpeeksi kauas. Saimaalla on tunnetusti paljon tarinoita ja rannassa niitä tarjoaa lisää kohti taivasta kurkottava järkälemäinen kuusi. Mutta ensin jäälle virittelemään uittolautatarinoita. Paikalla olivat Risto Eronen ja Asko Hauta-aho.

Lahden Kariniemi on upea luontokeidas lähellä kaupungin keskustaa. Talvellakin siellä kannattaa retkeillä, koska näkemistä riittää monella tasolla. Helmikuussa oli aika tutkia puiden runkoja ja etsiä todellinen elämän pesä - raita. Professori Heikki Setälä ja toimittaja Juha Laaksonen miettivät seuraavaa siirtoa Lahden Kariniemessä.