Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana. Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä. Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan kesän alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt hitaammin kuin moni toivoi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ehti tehdä puolustuslinjoista laajoine miinoituksineen niin vahvat, ettei nopea eteneminen ole ollut mahdollista. Ohjelmassa pohditaan, miten käy vastahyökkäykselle nyt, kun syksy ja talvi jo kolkuttelevat ovella. Lisäksi kysytään, kuinka sitoutunut länsi on Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös raportti ukrainalaisten tunnoista pitkittyvän sodan keskellä. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi on joutunut islamistiterroristien silmätikuksi maassa tehtyjen useiden Koraanin polttamisten vuoksi. Ruotsi onkin nostanut terroriuhkatasoaan korkeimmilleen vuosikausiin. Ohjelmassa haastateltava terrorisimitutkija Magnus Ranstorp pitää Ruotsin turvallisuustilannetta vaikeimpana koko monikymmenvuotisella urallaan. Asiantuntijoiden mukaan Koraanin polttamisilla halutaan vaikuttaa myös Ruotsin Nato-prosessiin. Ohjelmassa pohditaan, miltä näyttävät Ruotsin turvallisuustilanne ja Nato-tie Koraanin polttamistempausten keskellä. Lisäksi kuullaan, miten Tanska yrittää ratkaista Koraanin polttamisongelman. Ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Arktinen alue kiinnostaa suurvaltoja yhä enemmän nykyisessä jännityneessä maailmantilanteessa. Kiina ei ole arktinen valtio, mutta se on viime vuosina aktivoitunut pohjoisessa. Tässä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan arktisen suurta peliä, kuten sitä, mitä Kiina pohjoisessa tavoittelee. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eutanasiaan ja kuolinapuun liittyvät lait ovat viime vuosina edenneet länsimaissa. Tuoreimpana Portugali laillisti eutanasian tänä keväänä. Eutanasiapolitiikassa edelläkävijänä pidetään Hollantia, joka hiljattain päätti sallia eutanasian tiukoin ehdoin myös alle 12-vuotiaille. Ohjelmassa kuullaan raportti Hollannista. Lisäksi kysytään miltä eutanasialain saamisen mahdollisuudet näyttävät nyt Suomessa, jossa kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi kaatui eduskunnassa vuonna 2018. Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nato-maat ovat sopineet puolustuksen vahvistamisesta Vilnan huippukokouksessaan. Ukrainan pettymykseksi sille ei herunut Vilnasta selvää Nato-jäsenyysaikataulua. Ruotsi sen sijaan helpottui, kun Turkki lupasi viimein hyväksyä maan Nato-jäsenyyden. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, millaiselta näyttää Nato ja sen Ukraina-suhde Vilnan jälkeen. Lisäksi kuullaan, mitä Suomi ajattelee omasta roolistaan puolustusliitossa. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin. Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona. Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Norjassa julkistettiin kesäkuun alussa totuus- ja sovintokomission raportti. Siinä käsitellään saamelaisten sekä Norjaan aiemmin muuttaneiden suomalaisten pakko-norjalaistamista. Ohjelmassa kuullaan, miten norjalaistamispolitiikkaa jyrättiin läpi, sekä mitä seurauksia sillä on saamelaisten, kveenien ja metsäsuomalaisten elämään yhä tänä päivänä. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan varjossa jatkuu maan vähemmistökielien hiljainen näivettyminen. Venäjällä on valtava kirjo kieliä, mutta kaupungistuminen ja muuttoliike syövät yhä nopeammin pieniä kieliryhmiä. Ohjelmassa vieraillaan Karjalan ja Komin tasavalloissa kuulostelemassa, mitä kuuluu sukukielillemme. Sen on toimittanut Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Matkailun arvioidaan palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneisiin huippulukemiin vaikeista taloustilanteista huolimatta. Turkki havittelee kohteisiinsa inflaation kurittamia eurooppalaisturisteja. Baltiassa matkailunäkymiä sen sijaan synkistää Ukrainan sodan vähentämä risteilymatkustaminen. Samaan aikaan ilmastonmuutos haastaa kehittämään kestävää matkailua, jonka johtomaaksi Suomi pyrkii. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi matkustamisessa pitää lyhentää lentomatkoja. Ohjelman toimittavat Rain Kooli, Jari Tanskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi on ollut nyt kaksi kuukautta Naton täysjäsen. Kovin paljon Suomen Nato-politiikasta ei hallitusneuvottelujen vielä käynnissä ollessa tiedetä. Kantoja pitäisi asiantuntijoiden mukaan alkaa muodostaa Vilnan huippukokoukseen esimerkiksi Naton puolustussuunnitteluun sekä Ukrainan ja Naton suhteeseen. Ohjelmassa haastateltava Britannian Nato-suurlähettiläs odottaa Suomen tuovan puolustusliitolle merkittävää lisäarvoa vahvoine puolustusvoimineen. Lisäksi ohjelmassa kuullaan, mitä Ruotsissa nyt ajatellaan maan pitkittyneestä Nato-liittymisaikataulusta. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tekoäly mullistaa maailmaa kovaa vauhtia, ja arvioiden mukaan jopa satoja miljoonia töitä automatisoituu tekoälyn myötä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mikä rooli jää ihmiselle tekoälyn kehittyessä. Yhdysvalloissa tunnetun tekoälysovelluksen Chat GPT:n valmistajakin haluaa alalle säätelyä. Ohjelmassa kuullaan myös, miksi Italia määräsi Chat GPT -tekoälysovelluksen toviksi käyttökieltoon. Lisäksi Naton asiantuntija kertoo, miten Venäjä on käyttänyt tekoälyä hyökkäyssotansa aikana disinformaation tuottamiseen. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Serbialle Venäjä on läheinen kumppani Ukrainan sodasta huolimatta. Ainoana maana Euroopassa Serbia ei ole mukana lännen asettamissa Venäjä-pakotteissa. Serbian lämmin Venäjä-suhde hiekoittaa jo Serbian pyrkimyksiä EU:n jäseneksi. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, miksi Serbia tasapainoilee lännen ja Venäjän välissä. Lisäksi kuullaan tavallisilta serbialaisilta, miksi he rakastavat Venäjää. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle