Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyökkäyssodallaan murskannut koko toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusarkkitehtuurin Euroopassa. Putinin sotaisista aikeista oli kuitenkin merkkejä jo vuosia sitten. Mikä Putinin maailmankuvassa motivoi hänet hyökkäämään Ukrainaan? Entä mitä seurauksia tällä on meille Venäjän rajanaapureille? Ohjelmassa kuullaan myös millaisen keskustelun venäläisen rahan valta on saanut aikaan Britanniassa. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sosiaalisen median alustoilla ovat levinneet kulovalkeana niin perättömät vaalivilppiväitteet kuin koronarokotedisinformaatio. Tutkimusnäyttöä on, että yhtiöiden algoritmit jopa suosivat vastakkainasettelua. Voivatko some-jätit jo horjuttaa yhteiskuntarauhaa? Ohjelmassa kysytään sosiaalisen median toimintalogiikkaa selvittäviltä datajournalisteilta, miten somejättien valta näkyy ja mitä sille voisi tehdä. Lisäksi kuullaan miten Baltiassa koronarokotedisinformaatio on vaikuttanut rokotuskattavuuteen. Ohjelman toimittavat Satu Helin, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ihmiset purkavat tyytymättömyyttä omia hallituksiaan kohtaan convoy-mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa. Se on yksi ilmentymä demokraattisten valtioiden kriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, miksi demokratian lumo heikkenee ja mitä asialle pitäisi tehdä. Lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka Kiina haastaa totuttua käsitystä ihmisoikeuksista. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinalle olympialaiset tarjoavat mahdollisuuden näyttää maailmanpoliittista mahtiaan. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat jo toistamiseen Pekingille Kiinan ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Kisoissa Kiina ei salli urheilijoilta mielenilmauksia, eikä niitä hyväksy myöskään KOK. Ovatko KOK:n suhteet autoritaarisiin maihin liian likeiset? Ohjelmassa tilannetta arvioimassa olympialaistutkijoita, urheilijoita ja heidän edustajiaan. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on koventanut otteitaan vallankaappauksensa vuosipäivän lähestyessä. Samaan aikaan oppositio yrittää tiivistää hajanaisia rivejään ylivoimaista vastustajaa vastaan. Myös Suomen myanmarilaisten joukossa yritetään auttaa vallankaappauksen vastustajia. Millaisessa tilanteessa Myanmar on vuosi sotilasvallankaappauksen jälkeen? Entä mikä rooli vangitulla demokratiajohtajalla Aung San Suu Kyillä on vastarintataistelijoiden keskuudessa? Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä haastaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria väkevämmin vuosikausiin. Se on vaatinut Natoa lopettamaan itälaajentumisen ja vetämään sotilaat ja kaluston itäisistä jäsenmaista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelussa Naton entinen pääsihteeri tyrmää vaatimukset. Lisäksi kuullaan kuinka huolissaan Euroopan turvallisuudesta ollaan Virossa ja Ruotsissa. Entä millaisin keinoin sodan partaalle kärjistynyt tilanne Ukrainassa voitaisiin ratkaista? Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Rain Kooli, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vuosi 2021 alkoi Yhdysvalloissa sekasortoisella vallanvaihdolla ja Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pidätyksellä. Koronarokotteet herättivät toivoa pandemian voittamisesta, mutta globaali epätasa-arvo hidasti rokotteiden jakoa. Kansainvälistä politiikkaa leimasivat yhä kiristyvät suurvaltasuhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee mennyttä vuotta professori Heikki Patomäen ja tutkija Kristiina Silvanin kanssa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ydinaseiden määrän vähentyminen on maailmassa pysähtynyt. Ydinasevallat uudistavat ydinarsenaaliaan ja käyttövalmiudessa olevan aseistuksen määrä on kasvanut. Samalla kansainvälinen asevalvonta on vaikeuksissa. Uhkaako maailmaa uusi ydinvarustelukierre pohditaan ohjelmassa. Lisäksi kuullaan myös, millaisia seurauksia kylmän sodan aikaisella varustelukilvalla oli Suomen Lapissa Neuvostoliiton räjäyttäessä muun muassa Tsar-Bomban, historian suurimman ydinpommin 60 vuotta sitten. Ohjelman toimittavat Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Neuvostoliitto hajosi jouluna 30 vuotta sitten sekasortoisten vaiheiden jälkeen. Maailmalla eläteltiin tuolloin toiveita, että Neuvostoliiton raunioille syntyisi demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Mihin demokratiakehitys kompastui? Entä mitä Neuvostoliitosta ajattelevat nuoret, neuvostoaikojen jälkeen syntyneet? Ohjelmassa kuullaan myös ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoskea siitä, millaista oli olla todistamassa kirjeenvaihtajana Neuvostoliiton luhistumista. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsi-Balkanilla Bosnia-Hertsegovina on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin vuosikausiin. Serbijohto uhkaa irtautua yhteisistä valtiorakenteista. Tämän on varoitettu johtavan jopa uuteen sotaan. Bosnian sodan päättänyt Daytonin rauhansopimus solmittiin 26 vuotta sitten. Miksi Bosnia-Hertsegovina natisee liitoksistaan? Entä mikä osuus asiaan on Daytonin sopimuksella? Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa naisten aborttioikeudesta kiistellään jälleen. Atlantin molemmin puolin aborttilakien kiristäminen on edennyt myös uskonnollisin äänenpainoin. Puolassa aborttilain tiukentaminen on johtanut aborttimatkoihin ulkomaille. Tiukan aborttilain Texasissa, Yhdysvalloissa naiset tilaavat postitse aborttipillereitä. Aborttikieltojen seurauksien lisäksi ohjelmassa pohditaan, miksi naisten oikeudet ovat jälleen koetuksella. Ohjelman toimittavat Iida Tikka, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Chileläiset äänestävät ensi viikolla uudesta presidentistä. Gallupkärkeen on noussut ”Chilen Trump”, äärioikeistolainen José Antonio Kast. Hän on kampanjoinut ”trumpilaisin” teemoin ja haluaa estää siirtolaisten maahanpääsyn. Vasemmisto puolestaan hakee muutosta Chilen diktaattorin Pinochetin perua olevalle yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle. Millaisista asetelmista Chile lähtee vaaleihin? Lisäksi ohjelmassa kysytään vuoden 2019 kansannousun aktivisteilta, mitä he odottavat vaaleilta. Ohjelman toimittavat Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tilastoitujen koronakuolemien määrä ylitti tällä viikolla maailmassa viisi miljoonaa. Koronapandemiassa moni on kuollut omaisilta piilossa teho-osastolla eristyksissä. Pahimman potilassuman aikana osassa sairaaloita on jouduttu priorisoimaan kuka saa vaikkapa hengityskoneen. Jumalrooliin joutuminen on uuvuttanut useita lääkäreitä, kuten Italian koronahoidon priorisointiohjeet laatineen lääkärin. Entä kuinka kaksi vuotta kestänyt koronapandemia koettelee omaisia? Ohjelmassa pohditaan myös, mitä yhteistä koronapandemian kuolemakeskustelulla on keskiaikaiseen ajatukseen hyvästä kuolemasta. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Glasgow’ssa Skotlannissa alkaa pariviikkoinen, ratkaisevan tärkeäksi luonnehdittu ilmastokokous. Sopu pitäisi nyt löytää tiukemmista päästöleikkauksista, sillä Pariisissa sovituista tavoitteista ei ole pidetty kiinni. YK onkin jo varoittanut, että nykymenolla maailma on matkalla kohti ilmastokatastrofia. Tällöin ilmasto lämpenisi 2,7 astetta, vaikka tavoite on lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen. Kuinka veitsenterällä Glasgow’ssa ollaan ja mitkä maat ovat ratkaisevassa roolissa? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU:ssa ei ole onnistuttu luomaan yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen muuta kuviteltiin. Osa jäsenmaista on lähtenyt päinvastoin omille teilleen ja jopa estämään turvapaikanhakua kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Lisäksi EU itse on ulkoistanut siirtolaisten vastaanottamisen erillissopimuksin EU:n ulkopuolisille Turkille ja Libyalle. Miten EU:n maahanmuuttopolitiikan eripura näkyy ja kuinka se nakertaa jo koko unionia? Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ilmastonmuutos sotkee pahoin maailman vesikiertoa. Sekä tulvat että kuivuus ovat Maailman Ilmatieteen järjestön mukaan tuntuvasti lisääntyneet. Jopa neljäsosa maailman väestöstä elää jo alueilla, joissa veden kysyntä ylittää tarjonnan. Miten vastata maailman niukkenevaan vesitilanteeseen? Ohjelmassa kuullaan, millaisia ratkaisuja haetaan vesipulasta kärsivissä Keniassa ja Kaliforniassa. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle