Taiteilijaelämää

"Itselle työ on ruohonjuuritasolla hyvin maltillista. Räjähdykset ovat niitä hetkiä, kun koen keikalla, että saan yhteyden yleisöön", kertoo laulaja Jenni Vartiainen Taiteilijaelämää-sarjan haastattelussa. "Siihen tulee ikään kuin kupoli sen koko tilanteen päälle, elämme yhteisessä irrallisessa maailmassa. Siitä tulee tietty läheisyyden tunne, vaikka ei olla koko ajana iholla."

Kirjailija Tuomas Kyrö ei ole koskaan pitänyt esiintymisestä. Näin väittää mies, joka esiintyy televisiossa viikoittain, jolla on yli 13 000 seuraajaa Twitterissä ja joka on kirjoittanut viimeisen kolmen vuoden aikana seitsemän kirjaa. Mutta millainen taiteilija kirjailija Tuomas Kyrö on? Toimittaja Salla Vuolteenaho.

"Tavoitteena on se, että esineiden pitää olla niin hyvin tehty, että lapset riitelee niistä tulevaisuudessa perinnönjaossa", sanoo romumuotoilija Henrik Enbom.

Jyväskyläläinen Eva Louhivuori ja pariisilainen Emmanuel Laudicin kohtasivat toisensa yhdysvaltalaisessa musiikki-yliopistossa vuonna 2008. Pari vuotta sen jälkeen heidän matkansa kohti esiintymislavoja alkoi puolen vuoden mittaisesta roadtripistä, jonka keskiössä olivat kitara ja ikivanha asuntoauto. Elämänmakuiset folkkappaleet reissulta levisivät sosiaalisten medioiden kautta, ja nyt duon keikkakalenteri on täynnä. Edelleen reissaaminen on yksi duon inspiraation lähteistä. Duon tapasi Kati Keinonen.

"Mulle tanssi on rakkain taiteenlajeista, koska siinä yhdistyy kehollisuus, meillä kaikilla on keho. Tanssiteos voi koskettaa monella tasolla samaan aikaan: sekä kehollisesti että visuaalisesti, soundimaailma", toteaa tanssitaiteilija ja koreografi Sonya Lindfors.

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus saa inspiraationsa nykyään jonkinasteisesta erakkoelämästä, aina näin ei ole ollut. Mistä teokset syntyvät, mikä ohjaa hänen taidettaan ja mikä mies on miehiään? Salossa Schroderusten kansakoulussa kävi fiilistelemässä Marko Miettinen.

"Nukeilla voi tehdä sävykästä, ilmaisevaa ja tunteikasta työtä", sanoo turkulainen nukketeatteritaiteilija, ohjaaja ja Tehdas Teatterin taiteellinen johtaja Timo Väntsi.

"Jos diivailuksi sanotaan sitä että vaatii itseltään, olosuhteilta ja produktion muilta ammattiryhmiltä jotain, niin sitten olen diiva", toteaa Sinikka Sokka.

"Vähän kärsimätön, salonkikelvoton välillä, mutta sydämellinen tyyppi - ainakin mun mielestä", näyttelijä Olli Rahkonen kuvailee itseään.

"Mun mielestä, jos ihminen on surullinen, pitää antaa piristettä. Musa on yksi kanava, jolla voi päästää yleisön irti arjesta ja omista asioistaan vähäksi aikaa. Se on mun tehtävä," Sami Saari kertoo.

Suomessa ja ulkomailla suurta suosiota nauttivan French Films -yhtyeen laulajakitaristi ja perustajajäsen Johannes Leppänen jätti aikanaan lukion kesken keskittyäkseen musiikin tekemiseen. "Kun kappaleiden teko kestää aamuyhdeksään, niin ei sitä jaksa enää oikein herätä kouluun", Leppänen muistelee lukioaikojaan. Toimittajana Jere Pehkonen.

Nykyrunous on usein monitasoista ja vaikeaselkoista kun sitä vertaa esimerkiksi Eino Leinon tuotantoon. Miksi näin on? Veera Antsalon esikoisrunokokoelmasta Sähkökatkoksen aikaan välittyy voimakkaita perheteemoja. Miten hän luo runoutta arkisista asioista? Entä mikä saa taiteilijan runosuonen sykkimään? Toimittajana Salla Vuolteenaho.

Maaronen on kotoisin Nuutajärven lasikylästä. Lasiuunien hehku houkutteli ja samalla myös hieman pelotti koulupoikaa, jonka koulumatka kulki päivittäin lasitehtaan pihan poikki. Hehkuvat lasipallot ikkunassa kiehtoivat, joten ei ole yllätys, että Maaronen päätyi lasialalle. Maarosella on 30 vuoden ura takana lasinpuhaltajana. Tänä päivänä hänen pajansa sijaitsee Fiskarssin ruukkimaisemissa, keskellä henkeäsalpaavaa luontoa ja taiteilijayhteisöä. Luonto onkin yksi isoimmista inspiraation lähteistä Maaroselle. Toimittajana Kati Keinonen.

"Hopea on lempimateriaalini. Koruni ovat yksinkertaisia ja linjakkaita, mutta yritän saada niihin aina pienen jujun mukaan. Niissä voi olla paljon yksityiskohtia, mutta ne ovat muotokieleltään selkeitä", näin töitään kuvailee kultaseppämestari Elina Makkonen. "Olen huono keksimään nimiä koruille. Yleensä nimet tulevat ihan loppuvaiheessa. Olen enemmänkin kiinni muodoissa". Elina Makkonen elää ja työskentelee Fiskarsin ruukkialueella, joka tunnetaan suomalaisen muotoilun ja kulttuurin kehtona. Ympäristöllä on suuri merkitys taiteilijan elämässä. "Kun aamulla tulee työhuoneelle, niin täytyyhän täällä viihtyä". "Kultaseppämestarin elämä ei välttämättä ole aina niin helppoa, mutta kaikki riippu myös omasta elämänasenteesta. Ne arvot, jotka ovat mulle tärkeitä, liittyy paljon tähän paikkaan. Koen itseni etuoikeutetuksi siinä suhteessa, että saan elää ja työskennellä Fiskarsissa. Ne ovat arvoja, joita ei voi rahassa mitata". Luonto on Elina Makkosen tärkeimpiä inspiraation lähteitä. "Tykkään myös matkustaa. Olen ai

Valokuvataiteilija Minna Havukainen kuvailee oman taiteensa kumpuavan omakohtaisista kokemuksista, jotka ovat jollain lailla radikaalisti muuttaneet omaa tai läheisten elämää. Havukaisen mielestä nyky-yhteiskunta on etääntynyt syntymästä ja kuolemasta ja siksi niiden esiin tuominen on tärkeää. Toimittaja on Jasmina Savolainen.

"Laulajana olen paljon paljaampana yleisön edessä kuin teatterin lavalla", kuvailee Vuokko Hovatta. Se luo paineita ja siksi laulukeikat jännittävätkin huomattavasti teatterilavaa enemmän. Hovatta ei kuitenkaan osaa erottaa laulajan ja näyttelijän työtä toisistaan, siksi myöskään toinen ei ole toista rakkaampi. Vuokko Hovattaa haastattelee Salla Vuolteenaho.

Sirkuksen pariin Erälinna eksyi vahingossa. Sirkuslinjan pääsykokeisiin hän lähti kaverin seuraksi, mutta pääsikin sisään. Kiertävän telttasirkuksen lisäksi sirkustaide tarjoaa paljon muutakin. Erälinnan intohimona on nykysirkus ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Nykytanssin ja teatterin yhdistelmillä Erälinna toivoo tuovansa katsojalle kauneutta ja hengähdyshetken kiireiseen arkeen. Jasmina Savolainen haastattelee.

Henry Lehtonen halusi nuorena rocktähdeksi, mutta kuumeisimmassa teini-iässä hän kuitenkin huomasi, että runojen kirjoittaminen on enemmän omaa alaa. Lehtonen ei pidä itseään erityisen hyvänä kirjoittajana, mutta vilkkaan mielikuvituksen ja vinksahtaneen huumorintajun avulla hän omien sanojensa mukaan näkee elämän hieman eri näkökulmasta. Näistä aineksista Lehtonen ammentaa ideoita runoihinsa. Jasmina Savolainen tapasi turkulaisen runoilijan.

Vennan esikoisalbumi ilmestyi syksyllä 2012 ja se sai loistavan vastaanoton. Ensilevyn jälkeen keikkakalenteri on ollut täynnä, ja nuori taiteilija on oppinut nauttimaan vapaa-ajan rauhasta omassa puutarhassaan. Venna ammentaa vaikutteita vanhasta rock'n rollista ja chansoneista. Sanoituksissa rakkaus on hänelle kaikista läheisin aihe. Toimittajana Salla Vuolteenaho.

Käsityöläisyys on kovassa nosteessa, mutta seppämestari Jouko Nieminen ei halua luokitella itseään käsityöläiseksi vaan kädentaitoammattilaiseksi. Erotuksena on se, että käsityöläisyydessä usein kopioidaan, mutta kädentaitoammatissa osaaminen on laaja-alaisempaa. Seppämestarin työ on huonosti tunnettu. Nieminen itse vitsailee työskennelleensä 30 vuotta ammatissa jota ei ole olemassa. Metallisepän koulutus on vähäistä ja ammatin harjoittajia on vähän. "Kipinä ammattiin saadaan koulusta, mutta kyllä se työ opettaa seppämestariksi", kuvailee Jouko Nieminen. Salla Vuolteenaho vieraili seppämestari Niemisen pajalla.