Taiteilijaelämää

5-vuotiaana pikkupoikana Mikko Frank päätti, että hänestä tulee kapellimestari. Sisäinen palo kesti murrosiän myrskyt ja kun ikätoverit ajelivat mopoilla, 16-vuotias Mikko Franck johti orkesteria. Sitä ennen hän oli opiskellut oma-aloitteisesti jo vuosia partituureja. Parikymppisenä Franck oli jo debytoinut useimmissa merkittävimmissä orkestereissa Euroopassa. Taiteilijaelämää-sarjassa Frank kertoo työstään ja taiteestaan. Toimittaja on Salla Vuolteenaho. Kuva: Kansallisooppera / Heikki Tuuli.

Pikkupoikana Mikko Frank päätti, että hänestä tulee kapellimestari. Sisäinen palo kesti murrosiän myrskyt ja kun ikätoverit ajelivat mopoilla, 16-vuotias Mikko Franck johti orkesteria. Taiteilijaelämää-sarjassa Franck kertoo työstään ja taiteestaan ja siitä kuinka kapellimestari selkä yleisöönkin päin aistii sen reaktiot. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Kuva: Kansallisooppera / Heikki Tuuli.

Tuomari Nurmion biisit syntyvät sävellysmaailman kertakäyttöesineistä ja kestokulutushyödykkeistä. Jälkimmäiset ovat verrattavissa kahvikuppeihin ja tuoleihin, joita voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen. Sitten on niitä arempia kappaleita, ne ovat niitä ohutreunaisia laseja jotka otetaan varovasti kaapista juhlapöytään, selittää Nurmio. Nurmion tuotantoa kutsutaan rockmusiikiksi, mutta Tuomarin mukaan se pitää sisällään 1930-luvun swinginkin jos se on oikealla otteella soitettu. Nurmion tapasi Kati Keinonen.

Elina Ruohosen mielestä hyvä taideteos pakenee sanoja. Jos teoksen voi selittää sanoilla, siitä olisi pitänyt tehdä kirja. Suvi Puukangas vieraili Ruohosen ateljeessa ja kysyi, miten Siperia on opettanut turkulaista kuvataiteilijaa.

Outi Pakkanen sanoo, että hänestä ei alunperin pitänyt tulla kirjailijaa vaan näyttelijä. "Mutta koin rimakauhua, että jos minusta ei tulekaan parasta näyttelijää, toiseen sijaan en tyydy. Menin siksi kauppakorkeakouluun", Pakkanen kertoo. Mainostoimistossa työskennellessä ajatus omasta tekstistä alkoi viehättää. Nyt takana on yli 20 jännityskirjaa ja muut kirjat päälle. Toimittaja Miia Krause.

"Jos puhutaan modernista tanssista, niin se on välillä vaadittavaakin, että pitää olla vähän ruma", sanoo Dance -ohjelmasta tunnetuksi tullut Sam Vaherlehto. Kolminkertainen katutanssin SM-kultamitalisti pitää itseään pehmeänä tanssijana, joka haaveilee omasta tanssituotannosta Suomessa. Suvi Puukangas tapasi Vaherlehdon ja kysyi, kumpaa tanssi on enemmän, eleiden hallittua muodostamista vai vapaata liikkeiden virtaa.

Graffiti kelpaa tänä päivänä jo gallerioihin ja parhaita tekijöitä ei pidetä enää töhrijöinä vaan taiteilijoina. Toisaalta myös luvattomuus ja salaperäisyys on osa graffitin viehätystä. Toimittaja Miia Kaarlela lähti yhdessä graffititaiteilija Tero Karvisen kanssa maalaamaan Tampereella seinää, joka ei ole aivan laiton muttei ihan laillinenkaan.

Jaakko Mattila ei koskaan ajatellut taidetta ammattina, mutta on nyt 36-vuotiaana yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka tienaavat elantonsa kuvataiteella. Mattila toivoo, että pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että Suomi tunnetaan vielä joku päivä maailmalla myös kuvataiteesta. Toimittajana Miia Kaarlela.

Bodypaint-taiteilija Heli Tikkanen maalaa kankaan sijasta iholle. Onko kehonmaalaus vain showta? Arvostetaanko sitä taiteena? Heli Tikkasen mukaan taidetta ei saa ottaa liian vakavasti. Toimittajana Suvi Puukangas.

Taidetta ei voi olla ymmärtämättä. Se on eri asia pitääkö siitä ja haluaako sen kanssa viettää aikaa, sanoo ankkataiteilijana tunnettu Kaj Stenvall. Taiteilijaelämää toimittaa Suvi Puukangas.

Saamelainen Ailu Valle innostui rapista yläasteella, kun lököhousut ja rap-merkit levisivät myös pohjoisen perukoille. Saamen kieli löytyi luonnostaan Ailu Vallen rappiin, kun oma perspektiivi rupesi loksahtelemaan paikoilleen ja räpistä löytyi oma keino protestiksi länsimaisen kulttuurin luontoa tuhoavalle suunnalle. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Voiko ruman puvun tehdä kauniisti? Tätä miettii Turun kaupunginteatterin pukusuunnittelija Tuomas Lampinen. Hän suunnittelee vuosittain tuhansia pukuja aina 1800-luvun korseteista pikku Duudsonien asuihin. Mutta mitä pukusuunnittelija tekee, kun hän huomaa, että asustuksesta puuttuu kengät? Toimittaja Suvi Puukangas.

Fork syntyi kun sen jäsenet halusivat rokkistaroiksi. A cappella tyyliin päädyttiin kun kukaan Forkin jäsenistä ei oikein osannut soittaa mitään instrumenttia ja kaikki halusivat olla solisteja. Mia Hafrén, Jonte Ramsten, Kasper Ramström ja Anna Asunta kertovat, että itseironia ja huumori ovat iso osa Forkin esityksiä. Se on myös iso osa heidän suhtautumistaan tekemiseensä. Toimittajana Kati Keinonen.

rjö Kukkapuro tunnetaan mm. 1965 valmistuneesta Karusellituolista, joka on saanut muotonsa ihmisen omasta vartaloergonomiasta sekä Ateljee-tuolista, jota on valmistettu vuosikymmeniä erilaisin versioin. Pitkään työuraan mahtuu paljon, eikä tahti tole hiipunut pian 80-vuotta täyttävällä Kukkapurolla. Suunnittelutyö jatkuu ja viimeisen vuoden ajan erityisen kiireisenä Kukkapuron ovat pitäneet näyttelyt. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Kuva: Kalle Kultala: Sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro ateljeessaan 1960.

Esikoisohjatun elokuvan, Juoppohullun päiväkirja, ensi-ilta on takana. Nuori teatteriohjaaja Lauri Maijala kertoo Taiteilijaelämää-sarjassa, oliko näyttelijäsuvun vesalle teatteri itsestäänselvyys? Mihin suuntaan kiinnostus nyt kallistuu, kun takana on ensimmäinen elokuvan käsikirjoitus ja ohjaus? Toimittajana Salla Vuolteenaho.

Keraamikko Sami Rinne valmistaa siivekkäitä astioita omalla salaisella reseptillä, viimeistelee töitä kirurginveitsellä ja myy tuotteet pajan yhteydessä olevassa shopissa - omassa putiikissaan. Työpäivät kuluvat valaen, viimeistellen, polttaen, sekoittaen, keksien, myyden ja opettaen. Ideat kuppeihin, kulhoihin ja kannuihin Sami Rinne löytää luonnosta - niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Enkelin, perhosen ja lepakon siipiä, pääkalloja ja poronsarvia löytyy miehen töistä. Siipi on kantava teema, joka toistuu ja josta mies tunnetaan myös ulkomailla. Kiitoksen hän lähettää hyville opettajilleen - heiltä saa apua vielä tänä päivänä vaikka yritystoimintaa Sami Rinne on omassa pajassa harjoittanut jo 90-luvulta saakka. Tiina Lundberg lähti selvittämään, millaista on keraamikon taiteilijaelämä.

Tatu ja Patu -kirjojen tekijät, kuvataiteilijat ja kuvittajat Aino Havukainen ja Sami Toivonen sanovat, että kaikki sai alkunsa jo ennen kuin he olivat edes toisiansa tavanneet. Tapaamista ennen he olivat nimittäin kiinnittäneet huomionsa toistensa töihin. Lopullisen niitin yhteiselolle ja -työlle antoi heitä toisiinsa yhdistävä huumori. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Cantores Minores -kuoron johtaja Hannu Norjanen kertoo, että klassista laulava poika voi olla ihmetys kaveripiirissä, mutta kuoro ja rakkaus musiikkiin vievät silti mennessään. Tiina Lundberg pääsi seuraamaan poikien harjoituksia ja tapasi johtajan lisäksi myös kaksi laulajaa: Olavi Äikäksen ja Justus Pitkäsen.

"Musta tuntuu, että lapsena elämäni keskittyi elämän suuriit kysymyksiin. Minusta olisi hyvinkin voinut tulla runoilija", kuvailee Nanna Susi taiteilijauran valintaansa. Kuvataideakatemiassa Nanna Susi huomasi, että maalaaminen vei kaiken ajan. Taiteelleen uskollisena hän on suunnistanut eteenpäin ja saavuttanut tilanteen, että elättää taiteellaan itsensä ja pienen poikansa. Toimittaja Salla Vuolteenaho.

Lasten musiikkiteatteriduo Mimiä ja Kukua esittävät lastenmuusikko, säveltäjä Majka Nurminen ja lastenesiintyjä ja klovni Anna Kulmala päätyivät tekemään lastenteatteria lähes 10 vuotta sitten, koska kokevat lapset yhtä tärkeäksi yleisöksi kuin aikuisetkin.Inspiraationsa duo hakee niin ympäröivästä maailmasta, mutta myös mielikuvistusmaailmasta. Satu on tärkeä elementti lapselle, toteaa Majka Nurminen. Kati Keinonen pyysi Mimi-tyttöä esittävän Majka Nurmisen ja Kuku-leijonaa esittävän Anna Kulmalan Helsingin Leikkiluolaan, jossa pomppulinnojen hurina säesti jutusteluhetkeä. Pomppulinnat ovat kuitenkin duolle tuttu juttu.