Politiikkaradio

Merikaapelien katkot Itämerellä nostattivat keskustelun hybridivaikuttamisesta. ”En sano, että kaapeleiden katkeaminen on hybridivaikuttamista, mutta kyllä tässä niitä elementtejä on”, sanoi kansanedustaja Jarno Limnell (kok.). Mitä eroa on hybridioperaatiolla, hybridivaikuttamisella tai puhtaalla sabotaasilla? Miksi suomalainen sotilasasiantuntija arvelee, että käännytyslaki-sana olisi ollut Venäjän hybridioperaatio? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomen ja Saksan välisessä tietoliikennekaapelisse sekä Liettuan ja Ruotsin välisessä merikaapelissa on havaittu vaurioita. Vauriokohtien lähellä o liikkunut kiinalainen rahtialus, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet laivan mahdollista yhteyttä vaurioihin. Mitä voimme päätellä siitä oliko kyseessä vahinko vai sabotaasi? Miten Suomen pitää nyt reagoida? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.), ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja ulkoasiain valiokunnan jäsen, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen prosessi Trumpin nimityksillä on edessä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Julkisuuteen pamahti poikkeuksellinen vaatimus: kymmenen prosentin palkankorotukset kahden vuoden aikana. Politiikkaradio kysyy, mihin johtaa SAK:n jäsenliittojen uusi tyyli, jossa tavoitteet kerrotaan julki. Paraneeko palkansaajien ostovoima vai heikkeneekö työllisyys ja Suomen kilpailukyky? Ketä pitäisi uskoa, kun palkansaajat ja työnantajat puhuvat eri kieltä? Aiheesta keskustelevat toimittaja Antti Pilkkeen kanssa pääekonomistit Ilkka Kaukoranta palkansaajien SAK:sta ja Penna Urrila työnantajien EK:sta.

Säveltäjä Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion peruminen koulussa uskonnollisten viitteiden vuoksi herätti närää poliitikkojen keskuudessa. Samaan aikaan Helsingin Sanomat uutisoi hallituksen halunneen painottaa pakolaisten valinnassa kristittyjä. Miksi uskonto velloo politiikan tapahtumissa? Alkaako maailmalta tuttu politiikan ja uskonnon sotkeutuminen toisiinsa näkyä myös Suomessa? Minkälaisia viittauksia kristinuskoon tai Raamattuun löytyy poliitikkojen puheista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi kasvutoimet ja leikkaukset herättävät niin suuria intohimoja? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Pirjo Auvinen Yleltä. Hallitus on julkaissut 500 kasvutoimen listan. Miten Suomi saataisiin nousuun? Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on epäsuositumpi kuin kertaakaan hallituskauden aikana. Orpon hallitus on myös selvästi epäsuositumpi kuin Sanna Marinin (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallitukset vastaavassa kohdassa hallituskautta. Mistä epäsuosio johtuu? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosikausia. Pelkät velan koromenot haukkaavat nykyisestä liittovaltion budjetista miltei viidenneksen. Silti juuri käydyissä presidentinvaaleissa maan velkavuoresta vaiettiin. Vaalit voitti Trump lupauksilla, jotka kiihdyttävät velkarallia yhä suurempiin sfääreihin. Kuinka kauan Yhdysvaltojen velkaralli voi jatkua? Miksi Yhdysvaltojen politiikassa valtion velkaantumisesta ei välitetä? Onko liittovaltion velka riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä? Kaatuuko velkavuori Trumpin niskaan? Yhdysvaltojen velkavuoresta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kun katseet olivat nauliintuneet Donald Trumpin voittoon, Saksassa kaatui hallituskoalitio. Mikä on Saksan kriisin perimmäinen syy? Kuka korjaa hyödyn ennenaikaisista vaaleista? Onko vallanvaihdos hyvä vai huono uutinen? Miten käy Ukrainan tukemiselle ja Euroopan kilpailukyvylle? Aiheesta keskustelevat Saksan politiikan tutkija Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo. Berliinistä lähetykseen osallistuu Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentinvaalit voittanut Donald Trump on luvannut tuoda rauhan Ukrainaan yhdessä vuorokaudessa. Millainen mahdollisuus presidentti Joe Bidenillä on toimia Ukrainassa ennen kuin Trump aloittaa tehtävässä 20. tammikuuta? Keskustelemassa Ukraina-tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja Veera Heinonen. Millainen rauha Ukrainaan voidaan saada? Voiko Venäjä tyytyä mihinkään muuhun kuin voittoon sodassa? Entä miten Suomi ja Eurooppa voivat nyt auttaa Ukrainaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvalloissa riemu repesi kattoon Donald Trumpin vaalivalvojaisissa. Ylisanoista ei ollut puutetta Trumpin esiintyessä republikaaniyleisön edessä. Uusi kultainen aikakausi alkaa, julisti Trump. Oliko Trumpin voittopuhe puhdas viihdeshow, vai poliitikon lupauspuhe kannattajilleen? Minkälaisilla puheilla Trump varmisti jytkynsä? Tarttuivatko Trumpin ylisanat suomalaispoliitikkojen arvioihin Yhdysvaltain presidentinvaalien merkityksestä? Tuulettivatko kansanedustajat tunteitaan Trumpin voiton varmistuttua? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Sofia Virta ja SDP:n Jani Kokko ajattelevat Donald Trumpin uudelleenvalinnasta? Se selviää torstain Politiikkaradiossa, joka keskittyy Yhdysvaltain presidentivaaleihin. Mitä Trumpin uusi nousu merkitsee? Mitä siitä seuraa? Laura Huhtasaari on eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, Sofia Virta vihreiden puheenjohtaja ja Jani Kokko SDP:n kansanedustaja, joka on tutkinut Yhdysvaltain historiaa ja politiikkaa. Suora lähetys. Toimittajana on Antti Pilke.

Mediat Yhdysvalloissa julistivat republikaanien Donald Trumpin presidentinvaalin voittajaksi. Tiukaksi ennustettu kisa vaa’ankieliosavaltioissa kääntyi demokraattien Kamala Harrisin tappioksi. Mihin tekijöihin Trumpin voitto kiteytyy? Miksi Kamala Kamala Harrisin sininen muuri pohjoisissa vaa’ankieliosavaltioissa murtui? Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta analysoivat tutkijat Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista, sekä Niko Heikkilä Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Washingtonista presidentinvaalien kansainvälistä vaalitarkkailua kommentoi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisia äänestäjiä amerikkalaiset ovat ja mitkä äänestäjäryhmät ratkaisevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit? Haastattelussa Turun yliopiston tutkija Mila Seppälä ja Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja, tuottaja Paula Vilen. Vilen ja Seppälä arvioivat, että naiset voivat lähteä sankoin joukoin Kamala Harrisin taakse. Jopa aiemmin republikaaneja äänestäneet ”suivaantuneet naiset" voivat massoittain kääntyä äänestämään Harrisia, koska eivät pidä Donald Trumista, Vilen arvioi. Seppälä kertoo, että yllättäjiä vaaleissa voivat olla myös nuoret. Yhdysvalloissa nuoret ovat iäkkäämpiä keskimäärin arvoliberaalimpia, mutta iso osa nuorista miehistä kerääntyy nyt Trumpin taakse. Vaalien lopputuloksen kannalta tärkeää on myös, että moni nuori äänestäjä jättää äänestämättä protestina Gazan sotaan. Miten käy jos Trump häviää vaalit? Tunnustaako hän tappion? Viimeksi kun Trump hävisi presidentinvaalit vuonna 2020, hän yllytti kannattajiaan kongressitalon valtaukseen. Onko jälleen nähtävissä vastaav

Politiikkaradio ottaa kiinni tuoreisiin uutisiin Yhdysvaltain presidentivaaleista. Amerikan vallanvaihdosta ovat puhumassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Yhdysvaltain politiikkaan keskittynyt valtio-opin dosentti Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta. Jos Donald Trump voittaa Yhdysvaltain presidentivaalit, millaisia pidikkeitä hänelle on jäljellä edelliseen, kahdeksan vuoden takaiseen valtaannousuun verrattuna? Jos Harris voittaa, mitä tapahtuu? Voivatko republikaaninaiset yllättää? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kyselytutkimusten perusteella noin 80 prosenttia suomalaisista toivoo demokraattien presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin voittavan Yhdysvaltain presidentinvaalit. Sen sijaan politiikassa ollaan hissun kissun kumpaa kannatetaan – Trumpia vai Harrisia. Miksi näkyvistä politiikoista vain aniharva kertoo avoimesti suosikkinsa Yhdysvaltain tulevaksi presidentiksi? Miksi suomalaiset kärkipoliitikot eivät hiisku kumpaa he kannattavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvalloissa 81 prosenttia evankelikaalisista kristityistä äänesti Donald Trumpia presidentiksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Vuoden 2020 presidentinavaaleissa Trumpin kannatus kasvoi evankelikaalien keskuudessa jo 84 prosenttiin. Lukujen valossa kristillinen oikeisto ja äärioikeisto ovat Donald Trumpin tärkein poliittinen selkänoja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kirjoittaa Kristillinen äärioikeisto ja Trump -kirjan kirjoittaja, Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola. Miksi kristillinen oikeisto tukee sankoin joukoin Trumpia presidentiksi? Miksi konservatiivikristityt äänestäjät sallivat Trumpille tekoja, joita ei muille sallittaisi? Mistä nousevat käsitykset, että Trumpilla olisi jopa messiaaninen tehtävä Yhdysvaltain pelastamisessa antikristillisiltä voimilta – että hän olisi niin sanotusti ”Jumalan valittu”? Vieraana on Kristillinen äärioikeisto ja Trump -kirjan kirjoittaja, Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen rooli vihapuheella oli, kun Adolf Hitler hankkiutui valtaan Saksassa ja Suomessa puhkesi sisällissota? Miksi ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli erilainen tarina? Politiikkaradio kysyy millaisia yhtymäkohtia omassa ajassamme on vihapuheeseen, joka edelsi viime vuosisadan murhenäytelmiä. Miksi jyrkät puheet johtavat välillä väkivaltaan, välillä eivät? Mitä pitäisi ajatella Donald Trumpin vertaamisesta Hitleriin? Aiheesta keskustelevat mediahistoriaa tutkinut professori Niklas Jensen-Eriksen ja historiantutkija, dosentti Oula Silvennoinen. Toimittajana on Antti Pilke.

Miten USA:n vaalitulos vaikuttaa talouteen ja kauppaan kansainvälisesti? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Koivu ja Urrila arvioivat, että Trumpin valinta toisi epävarmuutta, ja Trumpin lupaamat tuontitullit heikentää Euroopan talousnäkymiä. Heikossa taloustilanteessa Euroopan keskuspankki voi joutua laskemaan korkoja odotettua nopeammin. Korkojen nopea lasku ei kuitenkaan Urrilan ja Koivun mukaan ole pelkästään hyvä asia. Joutuvatko yritykset Suomessa pian valitsemaan ovatko Kiinan vai Yhdysvaltojen leirissä, jos kauppasota kiihtyy? Lähi-idän tilanne voi kehittyä eri tavalla riippuen siitä valitaanko Valkoiseen taloon Kamala Harris vai Donald Trump. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä saattaisi olla vaikutuksia öljyn hintaan, ja sitä kautta inflatioon ja korkoihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.