Politiikkaradio

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olev

Mikä oli Wagner-joukkojen tavoite? Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Jarmo Koponen. Koponen arvioi, että Wagner-joukkojen operaatio oli "lopun alkua" eli "alkunäytös" siitä mitä on tapahtumassa. — Prigozinin viiteryhmä eli rikkaat venäläiset kaipaavat tulevaisuudelta jotain muuta kuin sotaa ja vanhenevaa Putinia, joka ilmiselvästi ei ole enää tehtäviensä tasalla. Luulen, että tällä näytöksellä halutaan osoittaa, että maassa on muita voimia, jotka voivat vaikuttaa. Tätä Putin tällä hetkellä pelkää, Koponen pohtii. — Me tulemme näkemään jotain lähiviikkojen aikana, jolloin kuvio selkiytyy, että miten Putin pystyy edes näennäisesti palauttamaan vallan vertikaaleja, Forsberg toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on yli neljän miljardin suorat leikkaukset valtion budjettiin. Onko Orpon hallituksen leikkauslinja vakava ja perusteltu talouden vakauttamisyritys, vai kirjava kokoelma karvaita keinoja? Keihin Orpon hallituksen karvaat keinot kohdistuvat? Orpon hallituksen talouspolitiikkaa analysoivat Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo sekä työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen on uuden hallituksen ilmasto- ja ympäristölinja? Keskustelemassa kansanedustajat Maria Ohisalo (vihr.), Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.). Vaikka hiilineutraaliustavoitteen vuotta 2035 ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Aalto-Setälän mukaan hallitus on sitoutunut noudattamaan ilmastolakia, jossa 2035-tavoite on kirjattu. Ohisalo ja Heinäluoma eivät pidä hallituksen ilmasto- ja ympäristölinjaa riittävänä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitusohjelman otsikko on visio: ”Vahva ja välittävä Suomi”. Hallituksen on pakko leikata, kaikki osallistuvat talkoisiin ja suu on laitettava säkkiä myöten, toteaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Miksi hallitus antaa keppiä pienituloisille, kysyy oppositio? Onko hallitusohjelman visio pikemminkin vahvoista välittävä Suomi? Esiintyykö eduskunnassa vahva ja valittava oppositio? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse.

Hallitusohjelmasta on tuskin muste kuivunut, kun perussuomalainen ministeri on jo pakittamassa yhdestä työmarkkinauudistuksesta. Miten iso muutos suomalaiseen työelämään on tulossa? Studiossa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Työnantajia edustaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle. Toimittajana on Antti Pilke.

Poliiitinen valta vaihtuu Suomessa. Eduskunta äänesti pääministeriksi kokoomuksen Petteri Orpon luvuin 107 - 81. Minkälainen muutos Suomessa on edessä? Tapahtuuko työmarkkinoilla, maahanmuuttopolitiikassa, talouspolitiikassa, sosiaaliturvassa paradigman muutos, eli ajattelutavan muutos? Orpon hallituksen ohjelmasta keskustelevat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Miltä näyttää uuden hallituksen ohjelma? Keskustelemassa poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta ja valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Onko tulevan pääministerin Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelma Suomen historian oikeistolaisin? Kokoomuksen kädenjälki näkyy vahvana ohjelmassa, jossa toteutetaan leikkauksia ja veronkevennyksiä. Kuinka tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa oikeistohallitus on tekemässä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Tuli se sieltä", sanoi hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok.) 40 vuorokauden Säätytalo-maratonin päätteeksi. Sopu on valmis, neuvottelujunttura purettu ja Orpon nelikon hallitusohjelma julkistamista vaille viimeistelty. Kuinka hallitusneuvottelut ratkesivat? Onko Petteri Orpon huomassa uunituore järkiavioliitto vai pakkoavioliitto? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopan parlamentti hyväksyi tekoälysääntelyn periaatteet. Tekoälysääntelyllä yritetään hallita tekoälyn riskejä kieltämällä biometrinen etätunnistaminen, tunteiden tunnistaminen tai rikoksia ennustava lainvalvonta ja rikostutkinta. Myös sisältöä luovien järjestelmien, kuten ChatGPT:n, on kerrottava, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa. Kykeneekö EU suitsimaan tekoälydystopiaa? Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kiistellystä luonnon ennallistamisasetuksesta. Täpärässä äänetyksessä ympäristövaliokunta ei hyväksynyt parlamentin suurimman ryhmän EPP:n tekemää esitystä ennallistamisasetuksen hylkäämiseksi kokonaan, mutta valiokunnan lopullinen kanta asiaan ei vielä ole tiedossa. Miksi luonnon ennallistamisesta on noussut elämää suurempi poliittinen kiista? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Heidi Hautala (greens) ja Petri Sarvamaa (epp). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen hallituksesta tehtiin sarja kansainväliseen levitykseen. HBO:n Viisi valittua -sarjaa ruotivat  Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho, Demokraatti-lehden politiikan toimittaja  Simo Alastalo ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. "Nämä meidän äärettömän kiinostavat poliittiset johtajat redusoitiin sellaisella pumpulisella tavalla aivan pelkästään, mielestäni aivan liian pitkälti naisiksi ja äideiksi, kun tiedän että näissä ihmisssä on erittäin paljon mielenkiintoa ja rosoa", Luoma-aho sanoo. Iida Hallikaisen mielestä dokumentti oli "hyvin kiiltokuvamainen" ja poliitikot saivat selittää itsestään omalla tavallaan, ja säröt puuttuivat. Alastalo pitää dokumenttia virkistävänä, koska päättäjistä näytettiin puolia, joita ei yleensä poliitikoista nähdä, raotettiin yksityiselämää, paljastettiin särökohtia. "Nämä ovat vallassa olevia ihmisiä, jotka varjelevat julkisuuskuvaansa", hän pohtii. Dokumentti oli kaikkiaan poliitikkoja ylistävä, jo

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mihin suuntaan uusi puheenjohtaja vie vihreitä? Mitkä eväät RKP:n puoluekokous antoi hallitusneuvotteluihin? Millainen loppurutistus Säätytalolla alkaa? Tuoreisiin tapahtumiin tarttuvat politiikan toimittajat Antonia Berg MTV:stä, Päivi Lakka Ylestä ja Juha Ristamäki Iltalehdestä. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Poliittiset padot hallituksen muodostamiseksi eivät tälläkään viikolla murentuneet. Maanantaina Petteri Orpo (kok.) arvioi Säätytalolla, että sopu hallitusohjelmasta menee ensi viikonlopun yli. Keskiviikkona Orpo oli luottavaisella mielellä, että ”ensi viikolla maali häämöttää”. Torstaina Orpolla oli ”yleistuntuma”, että ensi viikolla maaliin päästään. Milloin poliittiset esteet hallituksen tieltä raivautuvat? Ylittyykö Kekkosen ennätys? Tapahtuuko läpimurto vasta juhannuksena? Murtuiko vai murrettiinko Kahovkan pato? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seuraa Kahovkan padon sortumisesta Ukrainassa? Keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas ja tietokirjailija Emil Kastehelmi. Padon sortuminen vaikuttaa sotaan monella tavalla. "Padon tuhoutuminen sitoo koko Ukrainan pelastustoimintaa, myöskin asevoimien toimintaa, joten siitä on haittaa vastahyökkäyksen aloittamiselle", Palokangas kertoo. "Tästä tulee vesistöeste, jota on vaikea ylittää", Kastehelmi pohtii. Tulvilla voi olla ikäviä vaikutuksia esimerkiksi Krimin niemimaan vesihuoltoon. On vaikea arvioida miten pitkään Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko oikeistohallitusta kasaavalla kokoomuksella nyt kaikkien aikojen paikka heikentää ammattiyhdistysliikettä? Tilannetta analysoivat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja työmarkkinatutkija, dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kangasharju sanoo olevansa pettynyt, jos "tällainen porukka ei saa Suomea parempaan jamaan". Entä mikä on suurimman työväenpuolue perussuomalaisten rooli? Joutuuko perussuomalaiset laittamaan maahanmuuton kiristämisen ja duunarin puolustamisen vastakkain? Kangasharju sanoo, että jos maahanmuuttajia tulisi vuosittain töihin 44000, ansiosidonnaisen leikkaamisen kaltaiset työmarkkinauudistukset voitaisiin unohtaa. Bergholm epäili, että Kangasharju puhui itsensä nurkkaan. Hänen mukaansa hyökkäys ay-liikettä vastaan polarisoisi poliittista kenttää entisestään ja voisi ajaa naiset ja miehet entistä enemmän vastakkain. Bergholmin mukaan taustalla on se, että ay-liike on selkeästi naisvoittoinen ja esimerkiksi yleisessä työttömyyskassassa taas on miesenemmistö. Toimi

Miten työperäisen maahanmuuton tulorajat vaikuttavat maataloudessa, palvelualoilla ja hoitoalalla? Keskustelemassa elinvoimajohtaja Päivi Nerg MTK:sta, edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo Palvelualojen ammattiliitosta PAMista ja puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitosta Superista. "Toivoisin, että Säätytalolla tunnustettaisi tämä tosiasia, että oikeasti me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa", Nerg toteaa. Hoitoalalla on Paavolan mukaan aina ollut maahanmuuttajia, ja siihen on totuttu. "Olemme selvittäneet miten meidän jäsenten mielipiteet ovat muuttuneet. He ovat todenneet, että he eivät tule toimeen ilman maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa. He eivät vie meidän työpaikkoja, eivät vie meidän hyvinvointia, vaan tulevat työvoimatarpeeseen. Totuus pitää tunnustaa", Paavola sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvottelut jatkuvat kuudetta viikkoa. Mikä on tilanne Petteri Orpon (kok.) vetämissä hallitusneuvotteluissa? Orpon mukaan tällä viikolla hallitusneuvotteluissa on pakko mennä eteenpäin. ”Nyt oikeasti haluan saada tuloksia aikaan” sanoi Orpo Säätytalolla kuudennen neuvotteluviikon alkaessa. Onko neuvottelutuloksia kerrottavissa viikon sisällä, vai leijuuko ilmassa uhkaa hallitusneuvotteluiden kaatumisesta? Onko kuluva viikko hallitusneuvotteluiden suhteen tulos vai ulos, vai päteekö Orpon juhannuksen tienoille asettama taka-raja edelleen? Mistä asioista hallitusneuvottelijoiden pitäisi saada kuluvalla viikolla minimissään ratkaisuja aikaiseksi? Säätytalon hallitusneuvotteluita Politiikkaradion Tapio Pajusen kanssa analysoivat politiikan toimittajat Suvi Hautanen Ilta-Sanomista, Jari Hanska Iltalehdestä sekä Hannu Tikkala Yle Uutisista.

Hufvudstadsbladetin mukaan tulevassa hallitusohjelmassa ei saisi lukea sanaparia "vihreä siirtymä". Lehden tietojen mukaan vihreän siirtymän sijaan hallitusohjelmassa pitäisi puhua ”puhtaasta siirtymästä”. Eivätkö Marinin hallituksen lempisanat – vihreä siirtymä, tai kunnianhimoinen ilmastopolitiikka – kelpaa Petteri Orpon (kok.) porukoille? Mitkä olisivat tulevan hallituksen avain- tai inhokkisanat? Ollaanko Säätytalolla kirjoittamassa hallitusohjelmaan uusiokieltä, jossa erimielisyyttä aiheuttavat käsitteet väännetään poliittisesti soveliaampaan muotoon? Kelpaisiko Orpon hallitusohjelman nimeksi ”Puhtaan siirtymän ja arjen kustannusten Suomi”? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradio

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna,