Politiikkaradio

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähkö

Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin ehdotus komission salkkujaosta on askel kohti uutta EU-komissiota. Onko Suomen komissaariehdokkaalle Henna Virkkuselle (kok.) jyvitetty komission varapuheenjohtajuus aito raskaan sarjan pesti? Pitävätkö rivikomissaarit vallankahvasta tiukemmin kiinni kuin heidän työtään koordinoivat varapuheenjohtajat? Onko Unkarin viisumipäätös Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille vakava turvallisuusuhka Euroopalle? Olisiko Unkarin alkava EU-puheenjohtajakausi pitänyt estää? Strasbourgin radiostudiossa ovat uunituoreet europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus leikkaa sote-järjestöiltä 130 miljoonaa, mikä on noin kolmasosa niiden rahoituksesta. Haastateltavana valmistelupäällikkö Niina Pajari Steasta ja varapääsihteeri Anne Knaapi Sostesta. Knaapi pitää hallituksen päätöstä ristiriitaisena, koska samaan aikaan puhutaan, että ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Kun sote-järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä leikataan, se tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi veronmaksajille. Pajari ei kuitenkaan usko, että hallitus on valmis perumaan leikkauksista, joten järjestöjen pitää keskittyä nyt priorisoimaan toimintojansa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka pitkälle riittää, että hallitus on yhtä mieltä velkaantumisen hillitsemisestä? Hallituksen tuoreita arvoristiriitoja erittelee politiikan toimittajien raati. Antti Pilkkeen kanssa studiossa ovat Markku Huusko Uudesta Suomesta, Vesa Kallionpää MTV:stä ja Maria Stenroos Ylestä. Suora lähetys.

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris kohtasivat toisensa odotetussa presidentinvaaliväittelyssä. CNN:n faktantarkistajien mukaan Trump esitti yli 30 paikkansapitämätöntä väitettä. Räikeimmillään Trump syytti demokraatteja syntyneiden lasten tappamisesta ja puhui amerikkalaisten lemmikkejä syövistä maahanmuuttajista. Kuuleeko suomalaisilla vaalikentillä yhtä rajuja väitteitä ja fakenewsiä? Kulkeeko politiikka Suomessakin kohti Yhdysvalloista tuttua mediasirkusta? Miksi vaaliväittelyistä kirjoitetut media-analyysit keskittyvät siihen kuka voitti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hyvästi, perintövero? Osa hallituspuolueista haluaisi perintöverosta kovasti eroon, mutta tuleeko siitä mitään? Politiikkaradio pureutuu politiikan kestokiistanaiheeseen, perintöveroon. Studiossa kaksi kansanedustajaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostosta, Janne Heikkinen kokoomuksesta ja Joona Räsänen SDP:stä. Toimittajana on Antti Pilke.

Turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite on luovutettu eduskunnan käsiteltäväksi. Keskustelemassa kansanedustajat Tiina Elo (vihr.) ja Anders Norrback (r.). Elo pitää turkistarhausta epäeettisenä toimintana, joka pitäisi lopettaa. Norrbackin mielestä turkistuotantoa ei pitäisi kieltää, vaan pitäisi antaa markkinoiden päättää onko turkistuotanto kannattavaa vai ei. Kansalaisaloite on menossa eduskunnan lähetekeskuteluun lähiviikkoina ja kansanedustajien on tarkoitus myös äänestää siitä myöhemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ajattelevat ilmastonmuutoksesta? Miksi YK:n edustajia kehotettiin vaikenemaan presidentti Trumpin edessä ilmastoasioista? Maailman ilmatieteen järjestön entisen pääsihteerin Petteri Taalaksen kirja Maailmanparantajat kertoo vastaukset kysymyksiin. YK:ta sisältäpäin valottava kirja kuvaa suurvaltajohtajien ajattelua, YK:n merkitystä sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtyä kansainvälistä työtä. Miksi Yhdysvallat vaati vuosien ajan ”ilmastonmuutoksen” muuttamista YK-papereissa ”ilmaston vaihtelevuudeksi”? Ratkeaako ilmastopolitiikan kohtalo Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vai YK:n käytävillä? Vieraana on Maailman ilmatieteen järjestön entinen pääsihteeri Petteri Taalas. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Budjettipuheiden perusteella Orpon hallituksessa näyttäisi iskevän yhteen kaksi kilpailevaa näkemystä tulevaisuuden suunnasta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan budjettileikkauksilla pyritään hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on puhunut sosiaalivaltion tulemisesta tiensä päähän. Onko hallituksen tavoitteena hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen, vai sosiaalivaltion purkaminen? Iskeekö hallituksen sisällä yhteen kaksi vastakkaista visiota Suomen suunnasta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miltä näyttää ensi vuoden budjetti? Keskustelemassa kansanedustajat Janne Heikkinen (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuoden 2025 valtion budjetissa kulttuurin rahoitusta leikataan merkittävästi. Mikä on Orpon hallituksen kulttuurileikkausten saldo? Keskittyvätkö teatterit ja kulttuuritapahtumat jatkossa vain isoihin kaupunkeihin? Miksi taloudellisesti kovina aikoina juuri kultuurista leikataan? Käänsivätkö budjettileikkauksia tekevät poliitikot selkänsä taiteelle? Vieraina ovat Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi, Taiken johtaja Kaisa Rönkkö sekä Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tiettyjä poliitikkoja ja puolueita lobataan enemmän kuin toisia, paljastaa uusi lobbarirekisteri. Haastattelussa Eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho ja Avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Finanssiala ry:n vaikuttamisykiskön johtaja Tuomo Yli-huttula. Lobbarirekisterin eli avoimuusrekisterin ensimmäinen raportointikausi päättyi lauantaina. Yle tarkasteli keitä ministereitä ja puolueita lobataan eniten. Paljastui, että eniten ei lobata kaikkein raskaimman salkun kantajia, ja pienempiä hallituspuolueita lobataan jopa vähemmän kuin oppositiopuolueita. Pystyvätkö kaikkein eniten rahaa lobaamiseen laittavat vaikuttamaan poliitikkoihin ja lainsäädäntöön? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikan toimittajat kertovat, mitä hallituksen tilanteesta ja tiistaina alkavasta budjettiriihestä pitää ajatella. Aiheesta puhuvat Antti Pilkkeen kanssa Iida Hallikainen Ilta-Sanomista, Teemu Luukka Helsingin Sanomista ja Hannu Tikkala Ylestä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) avasi hallituksen rasisminvastaisen kampanjan ristiriitaisissa merkeissä. Pääministerin avatessa kampanjaa kesäkokoukseen kokoontuneet perussuomalaiset näyttivät vetävän mattoa sekä kampanjan että pääministerin alta. Rasismikohu oli tyhjänpäiväinen ja sen seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa, viestitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Me puhumme teoin -kampanjan tausta on perussuomalaisten rasistisiin kirjoituksiin liittyneessä rasismikohussa. Sikäli kuin perussuomalaisia tunnen, niin en usko, että me tulemme tähän lähtemään, sanoi puolestaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Maistuuko hallituksen rasisminvastainen kampanja myös perussuomalaisille? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, t

Miten rasismi ilmenee Suomessa, ja mitä sille pitäisi tehdä? Keskustelemassa ovat kansanedustajat Henrik Wickström (r.) ja Fatim Diarra (vihr.). Hallituksen rasismin vastainen kampanja lanseerattiin tiistaina, mutta jo parin tunnin kuluttua perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi, että ei usko perussuomalaisten lähtevän mukaan kampanjaan. Myöhemmin hän tarkensi sosiaalisessa mediassa, että perussuomalaiset on mukana rasismin vastaisessa tiedonannossa, eli hän teki eroa tiedonannon ja kampanjan välille. Riittääkö hallituskumppaneille, että puolue on mukana vain rasismin vastaisessa tiedonannossa? Mikä on kampanjan uskottavuus kun sitä arvostellaan jopa hallituksen sisältä? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohaja Jani Mäkelä kommentoi aiemmin, että perussuomalaiset saivat aiheetta löylytystä rasismikohujen aikana viime kesänä ja seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa. Hallituksen kampanjaan sitoutuneet organisaatiot toteuttavat muun muasssa anonyymia

Hallituksen esitys kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä maahanmuuttajille käynnisti kovan väännön työperäisestä maahanmuutosta. Toistaiseksi lukujen valossa Suomeen tullaan edelleen ulkomailta töihin, mutta lakiesityksen lausuntopalautteessa kolmen kuukauden työttömyysaika saa täystyrmäyksen. Mikä selittää työperäisen maahanmuuton määrän historiallisen kasvun 2020-luvun Suomessa? Tyrehtyykö työperäisen maahanmuuton virta Suomeen, jos kolmen kuukauden työttömyyssääntö menee läpi? Tuleeko laista poispotkimislaki? Onko Orpon hallituksen rasisimikohu holhinut Suomen mainetta maailmalla? Vieraana on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Katri Niskanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradiossa vierailee tuore opetusministeri Anders Adlercreutz, joka nousi kesällä RKP:n johtoon. Hän listasi viime viikolla RKP:n vaatimuksia ja sai perussuomalaiset älähtämään. Pulpahtavatko puolueiden erimielisyydet maahanmuutosta, rasismin torjunnasta ja ympäristötoimista taas pintaan? Mitä RKP nyt haluaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastamassa Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Haastattelussa kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Aiemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä ei ole pääsääntöisesti voinut valittaa päätöksentekijöiden passiivisuudesta. Miksi nyt ympäristöjärjestöt arvioivat, että valitus etenee? Kulovesi kertoo, että Euroopassa on useita vastaavia oikeusjuttuja, joissa Aho kertoo millä perusteella järjestöt ovat lähteneet juuri nyt valittamaan hallituksesta oikeuteen. Toimittajana on Linda Pelkonen.