Politiikkaradio

Suomalaisen puoluekentän erikoisuus vaihtaa viikonloppuna puheenjohtajaa. Riittääkö keskustalle vaa’ankieliasema vai onko tähtäimessä vanha loisto? Jatkuuko raon pitäminen muuhun oppositioon? Politiikkaradion studiossa keskustan puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Tuomas Kettunen. Toimittajana on Antti Pilke.

Millä keinoilla ja sanoilla Venäjän johto oikeuttaa hyökkäyssotaa Ukrainassa? Haastateltavana Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija Santeri Kytöneva. Kytöneva on käynyt läpi Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheita sekä Kremlin tiedotteita ja muita julkaisuja. Ortodoksinen kirkko auttaa Venäjän johtoa Ukrainan sodan oikeuttamisessa. Keinovalikoimassa on uskonnollisen merkityksen antaminen sodalle: vastustaja leimataan paholaiseksi ja esitetään väitteitä satanismista. Lännen väitetään luovan Venäjälle vihamielistä "anti-Venäjää". Läntinen eliitti asetetaan vastakkain perinteisille arvoille ja uskonnolle. Miten näihin Venäjän johdon esittämiin väitteisiin pitäisi suhtautua? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ranskassa äärioikeisto marssi eurovaaleissa murskavoittoon ja ajoi presidentti Emmanuel Macronin uusiin vaaleihin. Nouseeko äärioikeisto valtaan Ranskassa Macronin sisäpoliittisen uhkapelin myötä? Ennakoiko perussuomalaisten romahdus sisäpoliittista välienselvittelyä? Eurovaalien tulosta analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, sekä Politiikkaradion tuottaja Tapio Pajunen ja toimittaja Linda Pelkonen.

Politiikkaradion suorassa lähetyksessä vieraina ovat eurovaalien äänikuningatar Li Andersson (vas.), sekä vastavalitut uudet europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Maria Guzenina (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradion juontajat Linda Pelkonen, Tapio Pajunen ja Antti Pilke pohtivat Ylen tuoreita kannatusmittauksia sekä EU-vaaliteemoja. Miksi vihreiden kannatus laski ja vasemmistoliiton ja SDP:n nousi? Viekö RKP:n politiikka oikeistokonservatiivisessa hallituksessa paikan EU-parlamentista tyysti? Keskustelu maahanmuutosta on vienyt paljon ilmatilaa vaalikeskusteluissa. Onko kukaan ymmärtänyt, mikä on Ruanda-malli? Miksi pääministeri Petteri Orpo puhuu ylistävästi laitaoikeistolaisesta Italian veljet -puoluetta johtavasta Giorgia Melonista? Pelkonen, Pajunen ja Pilke kertovat myös mitä jäi mieleen Politiikkaradion EU-vaalitenteistä.

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa EU:n pitäisi tehdä? Keskustelemassa eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen (kok), Timo Huhtamäki (vihr.) ja Venla Kajan (kesk.). Pietikäinen ja Huhtamäki pitävät EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta 2050 mennessä on liian kunnianhimoton. Kajan pitää 2050 tavoitetta sopivana, vaikka myöntää, että linja ei ole päästöjen näkökulmasta riittävä. Hiilineutraalius vuonna 2050 on Pietikäisen ja Huhtamäen mukaan ”aivan liian myöhään”. Poliittista painetta höllätä ilmastotavoitteista kuitenkin on. Laitaoikeistolaiset ryhmät pitävät esillä ilmastotavoitteesta pakittamista. Pietikäinen korostaa, että ilmastotoimista pakittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Entä mitä EU voi tehdä kuudennen joukkosukupuuton pysäyttämiseksi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eurovaaleista on äänestäjien mielestä tulossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalit. Miten suuri rooli EU:lla pitäisi olla maanosan turvallisuuden takaamisessa? Lamauttaako talouskuripolitiikka Euroopan puolustusta? Onko turvallisuudesta Suomessa vaaliväittelyjen aiheeksi, jos kaikki ovat suunnilleen samaa mieltä? Aiheesta on puhumassa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke.

Diginatiiven nuorten Z-sukupolvi on astumassa politiikan areenalle. Mitä nuoret ajattelevat politiikasta? Keihin pääministeri Petteri Orpo (kok.) vetoaa puhuessaan hyvinvointivaltion pelastamisesta tuleville sukupolville? Viihtyvätkö Z-sukupolven miehet ja naiset eri puolueissa? Repeääkö politiikan sukupuolikuilu uuden sukupolven myötä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntij

Visuaalinen journalisti Lasse Rantanen tunnetaan poleemisista lehtikuvituksistaan, joissa tökitään vallanpitäjiä ja politiikkaa kriittisessä valossa. Rantasen töitä julkaistaan muun muassa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivuilla. Rantasen tuoreessa esseekokoelmassa ”Raha pilaa kaiken – kriittisen ajattelijan kuvakirja” ruoditaan yhtälailla politiikkaa suorin sanoin. Miksi vallanpitäjiä pitäisi tökkiä? Mitkä ovat 2020-luvun yleisesti hyväksyttyjä totuuksia, joita politiikassa ei kyseenalaisteta? Minkä motiivin nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) paljasti kesken Orpon hallituksen hallitusneuvotteluiden? Miksi tasavallan presidentti Alexander Stubb kuvattiin ministeriaikoinaan lehteen Shakespearen Hamlettina? Lasse Rantasta haastattelee Politiikkaradion Tapio Pajunen. Lasse Rantasen lehtikuvituksista koottu näyttely ”Kuvia sanoihin, sanoja kuviin” on esillä Sanomatalossa Helsingissä 1.6.2024 saakka.

Eduskunnan valiokunnat aloittavat poikkeuksellisen käännytyslain käsittelyn. Tepsiikö käännytyslaki Venäjän toimiin? Millaiseen rakoon joutuu perustuslakivaliokunta? Voiko perustuslainmukaisuutta arvioiva valiokunta päästää läpi lain, jos se rikkoo perustuslakia? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma, keskustan varapuheenjohtaja, hallinto- ja perustuslakivaliokuntien jäsen Petri Honkonen sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Toimittajana on Antti Pilke.

Hallitus esittää, että ruokakaupat saisivat jatkossa myydä kahdeksanprosenttisia oluita, viinejä ja siidereitä. Mitä seurauksia alkoholilain muutoksella voi olla? Haastateltavina asiantuntijalääkäri Emma Kajander ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen. Kajander korostaa, että päihteiden saatavuus on tutkimusten mukaan lisännyt alkoholin haittoja: kuolleisuus, sairaudet ja rikokset lisääntyvät sekä ihmisten työteho heikkenee. Loikkasen mielestä hallituksen uudistuksessa kuluttajat hyötyvät, jos kauppohin tulevat laajemmat valikoimat erilaisia alkoholituotteita. Hän myöntää, että myös monet panimoyritykset ja päivittäistavarakauppa hyötyvät taloudellisesti jos hallitus saa lakiuudistuksen läpi. Hän kritisoi Alkon monopolia ja korostaa, että päihteiden haittoja voidaan hoitaa muillakin tavoilla kuin kieltää kauppoja myymästä tiettyjä tuotteita. Onko hallitus tekemässä alkoholilain uudistusta bisnekset edellä kansanterveyden kustannuksella? Toimittajana on Linda Pelkonen

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eurovaalit ovat vaikea rasti RKP:n puheenjohtajalle, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Oppositiosta on ihmetelty siitä, että Henriksson vastustaa yhteistyötä perussuomalaisten ryhmän kanssa europarlamentissa, mutta on perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa Suomessa. Tentissä kysytään muun muassa sitä, miksi RKP on Eurooppa-politiikassa eri linjalla kuin hallituksessa, onko Suomen nuukailu EU:ssa omien etujemme vastaista ja haluaako RKP pimeitä kesäiltoja. Ylen tuoreimman kannatuskyselyn mukaan RKP uhkaa menettää ainoan paikkansa Euroopan parlamentissa. Uhkaako Henriksson jäädä historiaan puheenjohtajana, jonka aikana RKP menetti paikkansa? Toimittajana on Antti Pilke.

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazass

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo myöntää Politiikkaradion eurovaalitentissä, että Suomi ei sulje täysin ovea EU:n uudelta yhteisvelalta. Orpon mukaan Suomi ja kokoomus vastustavat yhteisvelkaa, mutta Ukrainan tukemiseen sitä voisi hänen mukaansa käyttää. – Me vastustamme yhteisvelkaa, mutta on sanottavaa, että Ukraina ja sen tukeminen on eksistentiaalinen kysymys Euroopan ja Suomen turvallisuudelle. Sitä pitää tukea, maksoi mitä maksoi, sanoo Orpo Politiikkaradion eurovaalitentissä. Kannattaako kokoomus turvapaikanhakijoiden siirtämistä kolmansiin maihin, tai tukeeko puolue niin sanottua Ruanda-mallia? Ajaako kokoomus aidosti luontokadon pysäyttämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista? Onko kokoomus valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa? Politiikkaradion eurovaalitentissä on kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo. Tentaattorina on Tapio Pajunen.

Slovakian pääministerin Robert Ficon murhayritys keskellä Euroopan valmistautumista vaaleihin langettaa synkän varjon eurovaalien ylle. Selittävätkö Slovakian sisäpoliittiset jännitteet ja poliittinen polarisaatio Ficon tapausta? Onko Slovakia yksittäistapaus, vai yleispätevä eurooppalainen esimerkki politiikan polarisaation vaaroista? Mikä merkitys politiikan raadollisella kielenkäytöllä ja vihapuheella on poliittisen väkivallan synnyttäjänä? Löytyykö sisäministeri Ritavuoren murhasta yhdistäviä tekijöitä pääministeri Ficon ampumistapaukseen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.