Kulttuurikeskustelu Koukku

Suomi 100 vuotta -juhlinta uudistaa vanhentunutta Suomi-kuvaa. Kun Suomea esitellään Ruotsissa, ei kyseessä tarvitse olla pelkästään PR-kiertue, arvioi vuoden ensimmäinen Koukku-paneeli. Suomi 100 vuotta -juhlinta näkyy monin tavoin myös Ruotsissa. Kulttuurikeskustelu Koukussa mukana taidepedagogi Nina Kerola Huddingen kunnasta, Suomen Tukholman instituuttin johtaja Anders Eriksson sekä Hilla Tuominen, joka työskentelee kulttuurituottajana Suomen instituutissa.Koukuttajana Kirsi Blomberg. Ohjelma on nauhoitettu Huddingessa Fullersta Gårdissa, jossa on parhaillaan käynnissä Suomen nykytaiteen näyttely.(Suomen) Instituutin tapahtumat ovat 15 paikkakunnalla ympäri Ruotsia. Meidän tavoite on näyttää Suomea. Minkälainen se tänä päivänä on.Anders ErikssonPyrimme pitämään juhlinnan avoimena kaikille ja nostamaan esiin myös monikulttuurista Suomea.Hilla TuominenYritämme järjestää toimintaa suomalaistaustaisille. Jokaisella luokalla Huddingessa on 4 5 lasta, joilla on suomalaistausta.Nina KerolaVoisiko rohkeus olla

Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustellaan nimistä. Kuulemme, miksi Kaapo on hyvä nimi kapellimestarille ja kuinka nimenmuutos helpottuu ensi kesänä. Ohjelma on nauhoitettu Musiikkikorkeakoululla. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioNimen vaihtaminen helpottuuKun Silja Turunen halusi muuttaa nimensä suvussa aiemmin käytettyyn Levanderiin, tietoja piti kaivaa Pielavettä myöten. Puolen vuoden päästä asia helpottuu, jos valittu nimi on yli 2000:lla muullakin.Koukussa keskustelijoina kapellimestari Kaapo Ijas ja oopperalaulaja Saara Rauvala. Viikon koukuttaja Silja Levander.Pohdittavana muun muassa Joulupukin nimet ja olemus.Kuulemme myös arkistojen aarteen vuodelta 1963. Suomen akatemian jäsen Kustaa Vilkuna kertoo kirkkoravauksen pakanallisesta historiasta.Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Hanna Weseliuksen esikoisteos Alma! on romaani, joka koskettaa lukuisilla älykkäillä havainnoillaan ja pienillä kertomuksillaan. Valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weseliuksen Alma! tutkii naiseutta ja naisen asemaa yhteiskunnan eri alueilla ja eri aikakausina. Alma on säveltäjä Gustav Mahlerin vaimo, jonka oman sävellysuran hänen miehensä on kieltänyt. Aino on kahden lapsen kanssa asuva tuskastunut ja itseään vähättelevä kuvataiteilija, joka etsii onneaan miehestä. Alma! on monitasoinen romaani, joka koostuu lukuisista aikaa kuvaavista pienistä kertomuksista.Hyvin feministinen kirja, joka painotti tätä, että naiset antautuvat määrättyihin rooleihin ja miten paljon ne roolit on itsestäänselviä tai yhteiskunnan syitä, vai ovatko ihan valittuja rooleja mukavuuden halukkuudesta.Hanna HallakumpuJäin ajattelemaan kotona, että miten paljon tämmönen lukeminen ja ympäristö vaikuttaa ihmiseen. Mun oma ajatusmaailma on kyllä erilainen mitä se oli 90-luvun alussa, kun mä Suomesta muutin Ruotsiin. Paljon olin semmo

Kun puhutaan ensimmäisestä ruotsinsuomalaissukupolvesta, tarkoitetaan usein tänne 19601970 luvulla tulleita, mutta myöhemmin tulleet ensimmäisen polven Suomesta muuttaneet ovat suuri ryhmä hekin. Kulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa Ruotsin suomalaisen nuortenliiton RSN:n tiloissa Tukholman Hantverkargatanilla. Keskustelijoina RSN:n nykyinen pääsihteeri Laura Santala, RSN:N entinen pääsihteeri Markus Lyyra sekä koukuttajana räppäri/kulttuurityöntekijä Jesse Piisinen.Kaikkia heitä yhdistää myöhempi, ensimmäisen polven maahanmuutto, joka poikkeeaa varsin paljon 19601970 -lukujen Ruotsiin muutosta.Kuulemme myösKulttuurikeskustelu Koukku vieraili myös: Nuori ruotsinsuomalainen identiteetti monimuotoisuuden Ruotsissa, Ung sverigefinsk identitet i mångfaldens Sverige-seminaarissa jossa pohdittiin sekä kieltä, kulttuuria että yksilön omia kokemuksia osana ryhmään kuuluvuutta ja kielen valintaa.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Unelma Globen-keikasta vaihtui unelmaan osallistumisesta putkimies-ruotsinmestaruuksiin. SF Kidzeillä oli yhteinen unelma. Nyt unelmaa hautoo enää ryhmänvetäjä. Kulttuurikeskustelu Koukussa tapaavat räppiryhmä SF Kidzien entiset jäsenet, Emilia Robins, Andreas Winborg ja viikon koukuttaja Jesse Piisinen.Kun ryhmä aikoinaan räppäsi yhdessä, oli yhteisenä unelmana keikka Globenissa. Nyt Emilia lukee luonnontieteitä ja Andreas on innostunut rakennusalasta. Vain Jesse räppää edelleen ja on toteuttanut unelmansa omasta studiosta.Ohjelman tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blombergkulttuuri@sverigesradio.se

Kalle Kniivilän tuorein kirja Neuvostomaan lapset on tutkimusmatka Baltian venäjänkielisillä seuduilla. Ohjelmassa myös muun muassa kirjavihjeitä lapsille. Kalle Kniivilä teki matkan Narvasta, joka sijaitsee Viron itärajalla, läpi Baltian maiden aina Liettuan etelärajalle saakka. Matkallaan hän vieraili Baltian venäjänkielisillä alueilla haastatellen asukkaita heidän oloistaan ja elämästään. Neuvostoliiton hajottua suuri joukko venäjänkielisiä jäi kahden maan väliin. Integraatio ei aina ole tapahtunut toivotulla tavalla. Miten voi vieläkin olla sellainen asenne, että ei kuuluta saman katon alle? Takertuuko sitä menneisyyteensä vai voiko sitä ajatella ja luoda oman tulevaisuutensa? Sehän riippuu siitä, että miten integroi itsensä. Ei voi aina syyttää muita, miettii Hanna Hallakumpu. Ei varmaankaan Baltian venäläiset tuntisi oloaan kovinkaan kotoisaksi nyky-Venäjällä, mutta kuitenkin monet pitää heitä siellä Baltiassakin vieraina, maahanmuuttajina tai valloittajina. Että ei se kovin helppoa ole elämänsä, jos h

Kampaus ja hiukset ovat tärkeitä viestittäjiä. Muusikolle ne ovat osa julkista imagoa. Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar ja koukuttaja Silja Turunen keskustelevat. Kampaus musiikkityylin mukaan?Koukussa tällä kertaa iloinen keskustelu pääkarvoituksen ympärillä. Pianistin tarvitsee periaatteessa kammata vain toinen puoli tukastaan ja irokeesilla on oma aikansa muusikon elämässä. Ja kauniin kiharapään takana on usein suoristusrauta.Ohjelma on äänitetty Tukholman Suomen Instituutissa.Koukussa myösHelsingin kirjamessutTeemana oli tänä vuonna Pohjoismainen kirjallisuus ja paikalla oli kymmeniä kirjailijoita Suomen naapurimaista. Viidenkymmenen pohjoismaisen vieraan joukkoon ei kuitenkaan mahtunut kuin yksi ruotsinsuomalainen, Mark Levengood. Eikö ruotsinsuomalainen kirjallisuus kiinnosta Suomessa, vai eikö sitä tunneta? Tätä asiaa kävi messuilla ihmettelemässä kirjeenvaihtajamme Katri Nisula.Ruotsin kirkon nuorisokulttuuriprojektiUsko, toivo ja unelmat on parhaillaan käynnissä. Tukholmassa tapaa tänä viikonloppuna

Romaniorkesteri Terno Drom polkaistiin aikoinaan käyntiin muutamassa päivässä. Laulaessa ja soittaessa on kertynyt yhteisiä kokemuksia niin lavalla kuin sen takanakin. Terno Drom keskustelee Orkesterissa juttu luistaa, kun yhteisiä kokemuksia puidaan lavan takana. Lavalla ollaankin sitten töissä. Töissä, jotka eivät kuitenkaan elätä, vaan kaikki tekevät muutakin työtä. Kulttuurikeskustelun aiheena on muusikon tähtihetket ja arki. Keskustelijoina Kyösti Lindberg ja Jani Ruuskanen sekä viikon koukuttaja Tanja Hagert. Ohjelma on nauhoitettu Tanja Hagertin kotona. Kulttuurikeskustelu Koukussa myös Finnjävlar Kristian Borgin kokoamassa Finnjävlar-antologiassa on 16 kirjoittajaa, joista 15 on toisenpolven ruotsinsuomalaisia. He kertovat kokemastaan syrjinnästä, häpestä, itsetunnosta, mutta myös suomalaisuudesta, ylpeydestä ja sosiaalisesta noususta. Toimittaja Riitta Niemi. Parasta ennen Ilmari Saarelainen kiertää Ruotsia 8.11. asti monologinäytelmällä Parasta ennen. Hän on lavalla yksin, mutta kiertuetiimissä on

Kun paljastat yhden valheen, saat eteesi kymmenen uutta. Fiktion ja faktan raja on himmentynyt, mutta emävale on edelleen emävale! Kulttuurikeskustelukoukussa koolla joukko, joka on nähnyt monta valhetta. Mediaprofessori Anu Koivunen, kirjailija/toimittajat: Philip Teir, Kalle Kniivilä ja Leo Ylitalo pohtivat yhdessä viikon koukuttajan, Kirsi Blombergin kanssa valheen kyllästämää aikaamme. Tässä nykypäivän valehtelun joitakin ominaisuuksia paneelin mukaan: Fiktiota halutaan lukea totena ja faktan kanssa on ihan sama miten menee. Anu Koivunen Eri suunnista yritetään väittää, ettei mitään totuutta olisikaan olemassa ja siksi kaikki väitteet olisivat yhtä totta. Kalle Kniivilä Ei liikaa saa jujuttaa. Vain sen verran, että tarinasta tulee uskottava. Leo Ylitalo (Brexitistä) Ei semmosta rahaa ole olemassakaan, se oli vaan meidän kampanjaväki joka sen keksi. Se oli vaan meidän kampanja. Philip Teir Mutta emävale on silti emävale. Kirsi Blomberg Koukussa mukana myös Laulutaiteilija Mika Pohjonen. Hän kertoo tiestä

Tukholmassa lukupiiriläiset ihastuivat suorasukaiseen Miiraan. Haaparannalta on luvassa veteraaniautokulttuuria ja Uumajassa kuplimme kirjanjulkaisutilaisuudessa. Lukupiirissä luettiin tällä kertaa ruotsiksi. Hanna Hallakumpu, Keijo Knutas ja koukuttaja Kai Rauhansalo pitivät lukemastaan.Miira on jatkoa Eija Hetekivi Olssonin esikoiskirjalle Ingenbarnslandille. Tässä uudessa romaanissa Miira on kasvanut lukioikäiseksi ja hänellä on unelma lääkärin ammatista. Miiran kovan kuoren alta löytyy pehmeämpi ja hyvin oikeudenmukainen ja päättäväinen nuori. Miira taistelee yhteiskunnan eriarvoisuuksia vastaan ja hänen college-housujen taskussa on usein iso keittiöveitsi.Ohjelmassa mukana myösHaaparannalla kiilsi kromi, kun veteraaniautoharrastajat kokoontuivat katselemaan toistensa autoja ja näyttämään omiaan. Paikalla oli myös toimittajamme Teija Nurminen.Uumajassa Erpo Heinolainen pääsi mukaan Solja Krapu Kallion kirjanjulkaisutilaisuuteen.Studiossa Kirsi Blomberg.kultuuri@sverigesradio.se

Vanhempien kunnioitus, lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen kunnioitus ovat viikon koukuttajan Tanja Hagertin mukaan romanitapojen perusta. Keskustelussa mukana Orvokki Palm ja Sabina Hagert. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Romanitapoja ei opeteta ne ovat lahjaKuulin kerran laululun tään, kun vanhemmat lauloivat. Menneet ajat vielä näin, oli heillä mielessään. Koditonna kuljettiin, hevosia vaihdettiin, ulkosalla yövyttiin, ympärillä nuotion.Phirro romane, sanat Rikhard "Hartti "PalmUudet ja vanhat tavatMyös monilla nuorilla romaneilla on kokemusta hevosista ja lapsuus on vietetty kiinteässä perheyhteisössä, jossa tavat ovat säilyneet.Vaikka nuorempi romanipolvi onkin kasvanut omissa kodeissaan, eikä ole ollut pakotettu tien päälle, ovat jopa perheenjäsenten muinaiset rekipaikatkin monella nuorella hyvässä tiedossa. Joillakin ei ole ja silloin on keksitty uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat elämää, arvioivat keskustelijat Orvokki Palm, Sabina Ha

Musiikki ei kuulosta äänitettynä samalta kuin omassa päässä. Kolme muusikkoa, Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar ja viikon koukuttaja Silja Turunen pohtivat, mitä äänitys kertoo. Äänitys kertoo totuuden?Kuka soitti liian nopeasti? Kuinka paljon homma meni pieleen? Muusikon päässä on usein varsin erilainen kuva soittamisestaan, kuin mitä nauhoitus paljastaa. Mutta kyllä se oikea tunnelma sieltä aina välittyy. Jazz-laulaja/säveltäjä Sanna RuohoniemiAjan myötä äänitys voi kuulostaa paremmalta, kun ei enää kuuntele vain virheitään.Konserttipianisti Silja Turunen.Jo se huonekin vaikuttaa niin paljon, että voi olla ihan erilainen se oma kuulokuva.Konserttipianisti/säestäjä Armaan Madar.Ohjelma on äänitetty Tukholman Suomen instituutin Sibeliussalissa. Juuri tila näyttelee varsin suurta kaikuvaa osaansa tässä ohjelmassa.Tuottaja ja miksaaja: Kirsi BlombergKoukun mukana myös:Kulttuurikeskustelu Koukussa aiheenamme myös Punkin jäljet. 1970-luvulla syntynyt musiikkityyli/subkulttuuri vaikuttaa edelleen. Tapaamme Teit meis

Koukun paneelissa runoilija/tutkija Tuija Nieminen Kristofersson, professori Anu Koivunen ja kirjailija/toimittaja Philip Teir pohtivat, kenellä on sananvapaus tai oikeus tulla kuulluksi. Sananvapaus kaikkien oikeus?Sananvapaus on lain suojaama oikeus ilmasta itseään sanoin, kuvin tai muilla tavoin. Suomi ja Ruotsi ovat sananvapaustilastojen kärkimaita. Tilanne on monissa maissa paljon huonompi. Etiopiassa vankilaan voi joutua vaikka papukaijoista kertovan runon vuoksi, kertoo Tuija Nieminen Kristofersson:Abate kirjoitti runon papukaijoista, jotka meluavat puissa niin, että ihmiset häiriintyvät. Runo tulkittiin vaaralliseksi ja hän joutui vankilaan.Kirjailija Philip Teir nosti keskusteluun internetin verkkovihan uhkana sananvapaudelle:Internetevankelistit, jotka ovat pitäneet nimettomänä esiintymistä tärkeänä juuri sellaisissa maissa, joissa on vaarallista, alkavat olla sitä mieltä, etteivät enää halua kirjoittaa mitään vihapuheiden vuoksi.Media-alan professori Anu Koivunen arvioi, että laintakaama sananvapa

Nuorten räppiryhmä SF Kidzeillä oli hyvä silmäkontakti yleisöön, koska he olivat kuin paikalleen jäätyneitä. Jesse Piisinen, Emilia Robins ja Andrea Winborg kertovat räppi- ja muista paineista. Kulttuurikeskustelu Koukussa tänään nostalgiamatka. Viikon koukuttaja Jesse Piisinen kutsui kokoon muutaman vuoden takaisessa SF Kidz -ryhmässä mukana olleita. Tukholman Fridhemsplanin studiolle ehti kaksi nykyistä lukiolaista. Tapaaminen oli ensimmäinen pitkään aikaan.Emilia Robins ja Andreas Winborg muistelevat SF Kidz -ryhmän esiintymisiä  yhdessä ryhmää vetäneen Jesse Piisisen kanssa. Juttu liikkuu silloisissa ja nykyisissä paineissa, joista suomen puhuminen on ollut yksi suurimmista.Kulttuurikeskustelu Koukussa aiheena myös miesten puuttuminen tanssilattioilta.Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg, joka tapasi ryhmän viimeksi 2011.Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.kulttuuri@sverigesradio.se

Kulttuurikeskustelu Koukun uudet koukuttajat ovat: opettaja/laulaja Tanja Lindberg Hagert, pianisti/muotoilija Silja Turunen ja räppäri/kulttuurityöläinen Jesse Piisinen. Tuottaja Kirsi Blomberg. Kulttuurikeskustelu Koukun syyskausi tuo mukanaan muodonmuutoksen.Itse keskusteluosuus tiivistyy puolituntiseksi ja alkaa kello 08:00.Ohjelman alkupuolella kuullaan useampia ääniä eri puolilta maata. Ensimmäisessä ohjelmassa tutustumme uusiin koukuttajiin, käymme oopperan harjoituksissa sekä kuulemme, mitä on ruotsinsuomalaisessa teatterirepussa.Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Romanikulttuurin keskiössä ovat perinteisesti olleet vanhemmat romanit. He ovat siirtäneet perinteet sekä hyvät käytöstavat. Nyt monet nuoremmat romanit eivät enää kuuntele vanhuksia. Kulttuurikeskustelu Koukussa vierailemme Leila Blomeruksen perinteisesti puhtoisassa kodissa Hallundassa. Mukana keskustelussa on Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus ja koukuttajana Domino Kai.Leila Blomeruksen koti Parikkalassa jäi rajan taakse, kun perheen piti lähteä evakkoon sotaa pakoon. Myös hänen vanhempansa kuolivat varhain ja Leila Blomerusta hoitivat sisarukset. Hän muistaa kuitenkin lapsuutensa valoisana.Meiltä ei puuttunut muuta kuin linnunmaitoa.Leila BlomerusVanhempien kunnioittaminen romanikulttuurin kulmakivi Ohjelmassa aiheenamme on vanhempien romanien merkitys romanikulttuurin välittäjinä ja säilyttäjinä. Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus arvioi, että juuri vanhempien ihmisten kunnioittaminen on tärkein osa kulttuuria.Että osataan puhua vanhempien ihmisten kanssa ja otetaan neuvoista

100-vuotiasta Suomea pohditaan ensi vuonna myös Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL:n jättihankkeen lopputuloksena on näytelmä, jota kirjoitetaan parhaillaan eri puolilla Ruotsia. Yhdessä tekeminen yhtä tärkeää kuin lopputulos Ruotsin suomalaisten keskusliitto RSKL satsaa Suomi 100-vuotta juhlintaan tekemällä Yhdessä-näytelmän. Kulttuurikeskustelu Koukku tarttuu projektia sarvista ja tarkoituksena on myös selvittää, mitä juhlitaan ja miksi. Ohjelma on nauhoitettu Axevallan kesän oluteltassa, jossa oli samaan aikaan käynnissä oluenjuonti ja monta muutakin keskustelua. Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustelijoina  RSKL:n Silvo Karjalainen, Pirkko Karjalainen, hallintoaluekoordinaattori Anoo Niskanen Naing. Koukuttajana Kirsi Blomberg. Minä en oo koskaan kokenu niin vakavaa haavan vakavuutta kuin mitä on kirjotettu tässä porukassa.Silvo Karjalainen Vaikka se (teksti) ei niin jouhevaa ollu, niin me vaan oltiin hiljaa, mutta nyt on päästy sen kynnyksen yli.Pirkko Karjalainen Ruotsinsuomalainen on pe

Kulttuurikeskustelu Koukussa kolme taiteilijaa pohtii taiteilijaelämäänsä ja kohtaamiaan ennakkoluuloja. Mukana muusikot Sonja Skibdahl ja Anna Fält. Koukuttajana tanssija Majula Drammeh. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioValtava ego ja paljon punaviiniä?Ympäristö näkee harvoin mitä taiteilija tekee silloin kun ei ole esiintymässä. Luomistapahtuma on usein yksinäistä työtä, ja silloin kun taiteilija on muiden kanssa, ei hän välttämättä näytä tekevän yhtään mitään.Oikeasti monet taiteilijat tekevät niin paljon, että ovat ihan uuvuksissa, arvioivat keskustelijat. Sonja Skibdahl on jopa tehnyt sen nimisen laulunkin.Anna Fält, Sonja Skibdahl ja Majula Drammeh pohtivat malmöläisessa ravintolassa minkälaisia kysymyksiä saavat tuntemattomilta ja välillä myös tutuilta.Taiteilijana olo poikkeaa usein normista, mutta vastaa harvoin enemmistön käsityksiä. Minulta pääsee laulu, ohoh!/Anna Fält.Mulla on niin paljon mitä mä haluan sanoo, mutten osaa sanoa sitä s

Ruijassa puhutaan norjaa, pohjoissaamea, kveeniä= kainua, ruijan suomea ja ehkä myös meänkieltä? Näiden kielten erot, yhtäläisyydet ja rajan vedot puhuttavat Koukussa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kulttuurikeskustelu Koukku Norjassa, Raisissa, kveenien kulttuuriviikolla.Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kaikki ovat ihmisiäKveenit Liv Annie Johansen, Merethe Eidstø Kristiansen, Arvid Petterson ja koukuttaja Adam Huuva Torniosta selvittävät yhdessä pohjoisen varsin monimutkaisia kielikoukeroita. Kullakin keskustelijalla on oma puheenpartensa, johon ovat vaikuttaneet yleisellä tasolla alueen historia, ympäristön painostus ja valtion rajat. Ja toisaalta yksityisellä tasolla oman perheen tilanne ja vielä henkilökohtaiset valinnat.Kuuntele kuinka kveenin kielen tilanne nähdään kveeniyhteisön sisältä käsin.Ohjelman on tuottanut ja miksannut Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Koukussa improvisaatiota Haaparannalla. Merja Ruth, Irma Ihalainen Kemi sekä koukuttaja Adam Huuva tekevät teatteria rajalla ja rajan yli. TeatteriRaja ry:lle tärkeä työkalu on improvisaatio. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioNäin tehdään improja Jos nyt impro ei auta ihan kaikkeen, niin monessa asiassa se on ainakin hyvä apukeino. Näin vakuuttavat teatteriRaja ry:n jäsenet. Esiintymispelko ja paniikkihäiriö ovat ilmiöitä, jotka ovat ryhmäläisten mukaan saaneet kyytiä sen myötä, että joutuu laittamaan itsensä likoon improvisointiharjoituksissa.Merja Roth, Adam Huuva ja Irma Ihalainen Kemi kertovat ja näyttävät miten improja tehdään. Paikkana on Haaparannan Kansankorkeakoulun piha. Paikalla on ehkä myös kissa?Kuuntele ja opi tekemään improja itsekin!Ote improsta:Sana: jälkeläiset, improajat vuorottelevat.Minä antasin sulle nämä Soneran osakkeet ja mökin joka on kaatumassaMutta eihän niillä oo mittää arvoo.Silläpä minä ne just antasinkin.Ohjelman tuo