Kielipuoli

Aila Annala on vastannut Raamatun uudesta ruotsinnoksesta ja tehnyt suuren osan käännöstyöstä itse aramean, heprean ja kreikan kielistä. - NuBibeln on uusi käännös nimeltään: suomen taitonsa ansiosta Aila Annalan ei ollut vaikea ymmärtää, että imperatiivi voi olla kolmannessa persoonassa niin kuin raamatun teksteissä on. - Rita Paqvalén antaa vihjeitä siitä, kuinka kielivähemmistöjä voidaan palvella nykyistä paremmin kirjastoissa pienin keinoin ja vähälläkin rahalla. - Annika Lantto pakinoi Tornionlaakson paikannimistä. Meänkieltä tai suomea osaamattomilta ne menevät usein pieleen.  - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa käsitteitä off piste ja vanhapiika. - Viikon uudissana on napapyörre. - Perinteinen pasha oli viime viikon kysymyksen vastaus, uusi kysymys putkessa. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Norrvallavägenin esikoulussa Eskilstunassa oli jo ennestään suomenkielisiä pedagogeja ja lapsia. Esikoulun avustava johtaja sai idean muuttaa koko toiminnan kaksikieliseksi ja niin tehtiin. - Esikoulun avustava johtaja Erja Malla kertoo muutosprosessista ja siitä mitä kaikkea se edellytti. - Malmöläinen Nina Jakku elää kolmekielisessä perheeessä ja haaveilee muutosta Suomeen, jossa hän ja pieni tytär oppisivat helposti suomea. - Heli Blomberg sanailee nettiviestinnästä, joka toimii toisilla säännöillä kuin suusta suuhun viestintä. - Tutkija Jaana Kolu haluaa päästä käsiksi kirjeisiisi, päiväkirjoihisi, blogiteksteihisi ja meileihisi, jotta saisi aineistoa uuteen tutkimukseen ruotsinsuomalaisten kirjoitetusta kielestä. - Kielenhuoltajat selvittävät sumun, usvan ja udun eroja. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. - Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Martensia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström. - Suomessa nimet kuten Tyrsky ja Riemu ovat muodissa. Nimenhuoltajat  Leila Mattfolk ja Björn Lundqvist kertovat nimitrendeistä Suomessa ja Ruotsissa Tytti Jussilan haastattelussa. - Salme Smura ehdotti sanaa fiksata vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi sanaksi. Toinen sana, jota hän jatkuvasti käyttää on ruukata. -  Opettajien keskusliitto - Lärarnas Riksförbund katsoo, että opettajapula estää kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisen kolmeen tuntiin viikossa. Liitto esittää kahta tuntia. Liina Johansson haastattelee Katariina Trevilleä Opettajien keskusliitosta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sitä, miksi Ruots

Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä. - Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia nimiä, jotka kuitenkin kirjoitetaan suomalaisittain, vaikka Karoliina tai Kaarina Karolinan ja Karinan sijaan. - Henriikka Leppäniemen etu- kuin sukunimestä on väännetty monia eri muotoja: Henrietta Läppäneimi, Henrikka Leppainen, Henriika Lappalainen. - Miten kissat kommunikoivat, sitä tutkii foneetikko Susanne Schötz, joka kiertää eri puolilla Ruotsia äänittämässä kissojen ääniä. - Kielitieteilijä Boglárka Straszer on ollut mukana kirjoittamassa Kouluvirastolle opasta monikielisten oppilaiden opettamisesta. Hän sanoo, että kouluissa ollaan muuttamassa asennetta monikielisyyteen. Kaikki kielet nähdään resurssina oppimisessa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa sanoja takar

Outi Oja tutkii uudessa kirjassaan huijauksia, plagiointeja ja luova lainaamista kirjallisuuden maailmassa. - Pentti Salmenranta puhuu lämpimikseen ja miettii, miksi ruotsalaiset puhuvat kylmikseen. - Heljä Uusitalon suurin haaste äidinkielenopettajana on oppilaiden hyvin eritasoiset kielitaidot. - Meänkielen päivää ja Kalevalan päivää on vietetty. - Viikon uudissana on älykärryt. - Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mistä sanat tammi-, maalis- ja huhtikuu tulevat. Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström. kielipuoli@sverigesradio.se

Viestinnän asiantuntija Anna Masanti on tutkinut nuorten ruotsinsuomalaisten naisten suhdetta nimeensä. Suomi on surullisen musiikin maa, Annika Lantto kysyy itseltään, että soiko molli vielä tänäänkin? - Anna Masanti sanoo, että suomalainen sukunimi Ruotsissa on merkittävä identiteetin rakennuspalikka, etunimestä suomalaiset sukujuuret harvoin paljastuvat. - Annika Lantto testailee suomalaista musiikkia kuntosalilla Suomen Pellossa. - Toimittaja ja Venäjän asiantuntija Kalle Kniivilä puhuu päivittäin esperantoa. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilä selittää miksi kalenterissa lukee sverigefinnarnas dag 24.2. eikä vaikka sverigefinländarnas. - Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin. - Viikon uudissana on pandadiplomatia. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kristiina Savola tutkii Tukholman yliopistolla kielikuvia poliitikkojen someviestinnässä, Heli Blomberg taas tietää, että viestittely savolaisen kanssa voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kielipuolen aiheita: - Politiikoille on tavallista puhua taistelusta tai sodasta jonkin asian puolesta tai vastaan, sanoo tutkija Kristiina Savola Tukholman yliopistolta. Hän tekee väitöskirjaa siitä, miten suomalaiset poliitikot käyttävät metaforia - kielikuvia - sosiaalisessa mediassa ja miten he niiden avulla pyrkivät vastakkainasetteluun. - Sanotaan, että savolaiset puhuvat kierrellen ja kaarrellen vastaamatta suoraan kysymyksiin. Lapinlahdella Ylä-Savossa syntynyt Heli Blomberg kuvailee pakinassaan kokemuksiaan savolaisesta tavasta viestitellä. - Saamea puhuvia saamelaisia on pysyvästi asunut Ruotsin keskiosissa satoja vuosia sitten, tälle löytyy kielitieteellisiä todisteita, toteaa kielitieteilijä Lars-Gunnar Larsson. - Svenska Kulturfonden sijoittaa 6 miljoonaa euroa kielihankkeisiin, joilla on tarkoitus

Suomen kielen murteissa vilisee lumeen ja jäähän viittaavia sanoja. Ahkerasti käytetty v-sana taipuu moneen muotoon. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson listaa erikoisia ja vähemmän erikoisia sanoja lumesta ja jäästä. Kirsi tarkoittaa routaa. - Kielipuolen uusi kolumnisti Maziar Farzin pureutuu vittu-sanaan, jota Suomessa ahkerasti käytetään mitä erilaisimmissa yhteyksissä, useimmiten positiivisissa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sanoja paltkoma ja takapajula. - Viikon uudissana on aktiivimalli. - Tanskassa asuva amerikkalainen Martha Abhamsen menetti sydämensä Suomelle ja suomen kielelle. Karoliina Kantola haastattelee. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsin suomalaistaustaisten tavallisimmat nimet eivät kovin poikkea ruotsalaisten yleisimmista nimistä. Ruotsalainen urheiluselostaja venyttää usein lyhyttä vokaalia suomalaisen urheilijan nimessä. - Ruotsissa elävien suomalaistaustaisten ihmisten tavallisimmat sukunimet ovat Johansson ja Andersson. Suomessa syntyneiden tavallisimmat etunimet ovat Ritva ja Marko. Jos vähintään yksi vanhemmista on Suomessa syntynyt ovat lasten yleisimmät etunimet Maria ja Mikael. Jos ainakin joku isovanhemmista on suomalaissyntyinen ovat lastenlasten tavallisimmat etunimet Emma ja Alexander. Ero tavallisimpiin ruotsalaisiin nimiin näkyy oikeastaan vain ensimmäisen polven etunimissä Ritva ja Marko, jotka kuulostavat suomalaisilta. - Ruotsin Radion - Sveriges Radion urheiluselostajia nimien lausumisessa opastava urheilutoimittaja Bengt Skött sanoo, että urheilijoiden nimien lausumiseen kiinnitetään paljon huomiota ja ne halutaan sanoa oikein. Suomalaisurheilijoiden nimissä lyhyt vokaali saattaa välillä venyä ruotsalaisen ääntä

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta meille! Saamelaiset vanhemmat olivat hyvin aktiivisia suhteessa lastensa koulussa käytettyihin kieliin. Tämä ilmenee Otso Kortekankaan väitöskirjasta. Vebab on viikon uudissana. Kielenhuoltajat puhuvat muun muassa huopatossutehtaan hiljaisuudesta. Pentti Salmenranta miettii pakinassaan järkeä. Jälleen yksi väärinkäsitys suomen kielestä on käsittelyssä. Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Häätökiitäjä ja vitgumpseglare, siinä ovat uudet nimet linnulle, jonka vanha nimi koettiin loukkavana ja halventavana. Nyt rasistiset linnunnimet on siivottu pois sekä Ruotsissa että Suomessa. Kielipuolen aiheita: - Annika Lantto työskentelee navetassa. Pakinassaan hän paljastaa, miksi me kaikki olemme riippuvaisia lehmistä. - Remu Aaltonen puhuu ihan omanlaista stadin slangia. Saamme asiantuntijan selityksen siihen ja sanoihin svedut ja toukohousut.  - Viikon uudissana on valumakakku. - Kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kielellisiin pulmiin, esimerkiksi kukkaropiru. - Malmössä on nykyään jonoa suomenkieliseen esikouluun.   Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström kielipuoli@sverigesradio.se

Heli Blomberg ei pidä sanoista munakoiso tai äggplanta, siksi hän valmistaa vihanneksesta vuohenjuuston kera vuohenjuustoyllätyksen. Kielipuoli ruotii myös yleisiä väärinkäsityksiä suomen kielestä. - Kaikki ruokasanat eivät maistu ruokabloggaajankaan suussa. Sundsvallilainen Heli Blomberg kokkaa paljon ja mielellään, mutta välttelee munakoiso-sanan käyttöä. Äggplantakin kuulostaa hänen mielestään rikkaruoholta. - Suomen kielestä sanotaan esimerkiksi, että sanat ovat pitkiä, kieli on vaikea oppia ja se kuulostaa kovalta. Kielipuoli setvii suomen kieleen liittyviä ennakkoluuloja. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat ottaneet selvitettäväkseen sanat: miukumauku, seimi, yökyöpeli ja sumplia. - Suomen ja Ruotsin uudissanalistoilla on tällä kertaa yllättävän paljon samoja sanoja. Ruotsin uudissanalistan sanalle framtidsfullmakt on jo olemassa ruotsinsuomalainen vastine ennakkovaltakirja tai ennakkovaltuutus. - Suomessakin lasten ja nuorten lukutaito heikkenee, vaikka onkin vielä huipputasoa. Siel

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät rosolli-sanan alkuperää. Mukana myös Kalle Kniivilä, joka kirjoittaa kirjansa kolmella kielellä ja Aulis Kytömäki, jolta on tullut lastenkirja suomeksi ja ruotsiksi. - Sillisalaattia sanotaan Suomessa rosolliksi, minkä takia? - Kalle Kniivilä kirjoittaa Venäjää ja venäläisiä käsittelevät kirjansa useimmiten ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja lopuksi esperanton kielellä. - Aulis Kytömäki on julkaissut ensimmäisen lastenkirjansa Kelkkasaaren Liisa. Hän teki kirjasta sekä suomen- että ruotsinkielisen version. - Suomen uudissanalista 2017 on julkistettu, mukana muun muassa sinkkumuna, äijähaara, kaiketon ja hyönteisleipä. Uudissanaeksperttimme kielenhuoltaja Henna Leskelä kommentoi. - Juontajana Merja Laitinen.

Adventti, joulu ja härkäviikot ovat kielenhuoltaja Riina Heikkilän selitettävinä, kun yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi puolestaan kertoo, kuinka hän kommunikoi eläintensä kanssa. - Ensimmäinen adventti oli tänä vuonna niin myöhään, että neljäs adventti on jouluaattona. - Hevoset Hit ja Lukas ymmärtävät omistajaansa Henriikka Leppäniemeä ja Henriikka ymmärtää aika pitkälle hevostensa sanatonta kieltä. - Viikon uudissana on rakkausperäinen maahanmuutto. - Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä ovat saaneet selvitettäväkseen muun muassa käsitteet lahopää ja puupää. - Pienet kielet ja uhanalaiset kielet kiinnostavat monia, sanoo yliopisto- opettaja Riitta-Liisa Valijärvi, joka on kirjoittanut pohjoissaamen kieliopin englanniksi. Juontajana Merja Laitinen.

Presidentti, tasavalta, itsenäisyys ovat ja ovat olleet tärkeitä suomalaisia sanoja viimeisen sadan vuoden aikana. - Uudissana on tällä viikolla reipas: kuntoiluportaat ovat suosittu ilmiö Suomessa. - Itsenäisen Suomen sana on valittu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kilpailussa: Sisu - totta kai, vai miten se olikaan? - Onhan suomen kielestä hyötyä, varsinkin kun on puhelinmyyjistä kyse. Pentti Salmenranta pakinoi. - Suomesta löytyy ainakin noin 500 vierasta kieltä, ja vieraiden kielten puhujien määrä kasvaa. - Oppilaiden lukutaidot heikkenevät. Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Viikon uudissana koskee uutta ilmiötä suomalaisissa ruokakaupoissa. - Mutta kaikki uudissanat eivät jää käyttöön. Kuka esimerkiksi nykypäivänä sanoo autoa hyrysysyksi, paitsi Aku Ankka? - Jättebra vai riittääkö ainoastaan bra? Miksi suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan, vaikka puhuvatkin samaa kieltä? Maiden välinen tutkimushanke selvittelee asiaa. - Esikoululaisten kielellinen kehitys on riippuvaista siitä, että henkilökunta osaa lasten kieliä. Yleinen monikielisyyden tukeminen ei riitä, sanoo asiantuntija Leena Huss. - Annika Lantto tietää, mikä voima sanoilla on. Ne voivat satuttaa ja jättää rumia ja pitkäaikaisia jälkiä. Pakinassaan hän kertoo vanhoista tapahtumista, jotka ovat nousseet pinnalle #metoo-kampanjan vuoksi. - Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin, esimerkiksi tähän: Mitkä on suomen kielen näkymät tulevaisuudessa? Anna-Lotta Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Kirjailija Asko Sahlberg antaa neuvoja onnistuneen kaunokirjallisen lauseen rakentamiseen. Viestinnän ammattilainen Heli Blomberg ilmaisee mieluiten tunteensa suomeksi. - Asko Sahlbergin mielestä kirjailija William Faulknerin lause: Murheesta ja tyhjyydestä valitsen murheen romaanista Villipalmut hipoo täydellisyyttä. Romaanin ensimmäinen virke voi parhaimmillaan koukuttaa kirjojen ostajan tai kustantamon kustannustoimittajan välittömästi, Sahlberg toteaa. - Sundsvallilainen Heli Blomberg koki melkoisia eroja ruotsalaisessa ja suomalaisessa tavassa ilmaista tunteita kun hän 30-vuotiaana muutti Ruotsiin. Oj, vad jag är lycklig tuntui teennäiseltä, vitsit miten hyvä juttu paljon turvallisemmalta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kielikysymyksiin. - Viikon uudissana on triggeröityä. Juontajana Merja Laitinen.

Karjalan kieli on nousussa Suomessa - uusi sukupolvi pyrkii elvyttämään sitä. Lisää opetusaikaa kansallisille vähemmistökielille, mutta ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille. - Saamme myös viikon uuden uudissanan - Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijakysymyksiin - Aira Bengtson kertoo, miksi on tärkeää kirjoittaa kokemuksistaan lapsenlapsia ajatellen - Yrjö Risunen pakinoi siitä, kun serkkupoika päätti opetella espanjaa Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Suomessa kirjallisuusterapia-koulutuksia on ollut jo kauan. Pia Bergström aloitti Ruotsin ensimmäisen kurssin, ja jonosta päätellen kiinnostusta piisaa. - Pyytääkö kukaan enää kättä, kun suunnittelee naimisiin menoa? Kielenhuoltajat kertovat mistä sanonta tulee. - Erkki Löfberg näki tarpeen, ja teki tietokirjan kielistä lapsille. - Henriikka Leppäniemi Lundista miettii, miksi niitä huonoja kielipäiviä oikein on, ja mitä niille voisi tehdä. - Venäläis-suomalaisesta koulusta ruotsinsuomalaisten oppilaiden äidinkielenopettajaksi - Heljä Uusitalo kertoo muutoksesta.   Anna-Lotta Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Rosa Liksom kirjoitti ensimmäisen kirjansa meänkielellä. Tutkija Enik Molnár Bodrogi pitää meänkieltä tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä meänmaalaisille. - Kirjailija Rosa Liksomin kirja Everstinna on kirjoitettu meänkielellä, joka on kirjailijan rakastama äidinkieli. - Romanianunkarilainen tutkija Enik Molnár Bodrogi asettaa meänkielen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi meänmaalaisia yhdistävistä tekijöistä. - Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittävät sanoja vieras, United kingdom ja naisansa. - Viikon uudissana on viululanteet. - Käki kukkuu Salmenrannan Pentille hänen pakinassaan. Kuinka paljon onkaan käkeen liittyviä sanontoja ja kaskuja! - Juontajana Merja Laitinen.