Kielipuoli

Voiko ruotsiksi olla fiksu? Mitä fiksu oikeastaan tarkoittaa. Entä flummig? Kielenhuoltajat selittävät. - Kielikysymyksiä Riinalle ja Hennalle voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen kielipuoli@sverigesradio.se tai vaikka soittaa Sisuradion puhelinvastaajaan 08-784 24 00.- Suomessa arvioidaan asuvan noin 600 000 ihmistä, joiden on vaikeaa hyödyntää valtavirta tiedotuksen sanakoukeroita ja numeroita. Yksinkertaistaminen on tarpeen, kertoo Tukholmassa vieraillut Selkosanomat lehden toimittaja Petri Kiuttu ja hänen selkotoimittaja kollegansa Lea Suoninen-Erhiö sekä Kimmo Kontio. - Torshällalaisessa Carlssonin perheessä äidin kielestä on tullut isänkin kieli. Kun äiti Eila puhui lasten, Henrikin ja Elinan, kanssa suomea niin isä Christer oppi kielen siinä sivussa kuuntelemalla. Suomen kielen taidosta on ollut Christerille monenlaista hyötyäkin. - Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi matkustamisesta.  Vaikka Göteborgin suomalaiset ja helsinkiläiset matkaavatkin samankaltaisilla raitiovaunuilla he eivät välttämät

Runoilija Tuija Nieminen Kristofersson kertoo mitä sanoja hän suosii ja mitä hylkää. - Sanat kuten kaik´ kun tarkoitti kaikkea ja pyhä, usko, isänmaa eivät toimi nykyrunoudessa edes ironiana, arvelevat runoilija Tuija Nieminen Kristofersson ja Kielipuolen reportteri Kirsi Blomberg. - Luomu on oikeastaan ihan onnistunut vanha uudissana, miettii kielenhuoltaja Henna Leskelä. - Sana finne ja sverigefinne ovat herättäneet tunteiden kuohun puolesta ja vastaan, kielenhuoltaja Riina Heikkilä selvittää sanan merkityksen. - Strängnäsiläinen Marjatta Piippo kompastelee hallinnollisiin sanoihin, ihmettelee mikä on maakäräjät. - Markku Huovila keskittyy pakinassaan kadunnimiin kuten Snickarbacken. #kielipuoli haastaa sinutkin runoilemaan! Juontajana Merja Laitinen.

Vieläkö sverigefinne kuulostaa haukkumasanalta vai voiko sitä vaivatta käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä? - Viikon haaste: saako sinua sanoa sverigefinneksi? Vieläkö 1970-luvun En finne igen-otsikot kummittelevat? Onko finne mielestäsi kenties vain ja ainoastaan rasvanäppylä?- Saako sanoa kerjäläinen? Hannu Niklander on kirjoittanut kirjan Saako sanoa/Kirsi Blomberg - Östersundissa suomen tunneilla on enemmän oppilaita kesän lakimuutoksen jälkeen/Merja Laitinen- Viikon uudissana: etkot, kreisbailata/Henna Leskelä- Fil tri Manja Lehto pakinoi säistä ja keleistä. - Arvaa kieli: Besir Kavak lukee kielinäytteen- Vastauslaatikko: Potut pottuina ja pääryinä/Riina Heikkilä ja Hanna Leskelä Kielineuvostosta selvittävät perunat ja muut kielisolmut. Juontajana Merja Laitinen.  

Kielitieteilijät pitävät hälyttävänä, ettei nuori sukupolvi puhu kolttasaamea äidinkielenään. Nuoret ovat kuitenkin alkaneet käyttää sitä toisena kielenä. - Kolmisenkymmentä Suomen kolttasaamelaista esiintyi Turun kirjamessuilla. Nuori sukupolvi ei enää käytä kieltä äidinkielenään, mutta toisena kielenä suomen rinnalla, kouluopetuksen ansiosta, kertoo opettaja Seija Sivertssen.- Yair Sapir on Israelista kotoisin oleva, Tanskassa asuva ja Kristianstadin korkeakoululla ruotsia opettava lehtori. Hän kaipasi kielellistä haastetta - ja päätti oppia puhumaan suomea. Paitsi ruotsia, hepreaa ja englantia Yair Sapir puhuu tanskaa, norjaa, ranskaa, saksaa, italiaa, hollantia, espanjaa ja romaniaa.- Lapsille ja nuorille suomea Norrköpingissä opettava Pentti Salmenranta pakinoi siitä kuinka opettajakin oppii paljon opettaessaan. Juontajana Merja Laitinen.  

Koillinen, kaakko, lounas ja luode ovat oikeastaan ihan järkeviä, vaikka ruotsin nordost, sydost, nordost ja nordväst ovatkin helpompia käsittää. Koillinen esimerkiksi juontaa juurensa sanaan koi, tarkoittaen aamunkoita, suuntaa josta aurinko nousee. Kielenhuoltajat selittävät muidenkin väli-ilmansuuntien alkuperäisen merkityksen. Koira kaatui, loukkasi luunsa -  loru auttaa muistamaan väli-ilmansuunnat.Rivoja paikannimiäSuomessa on lukuisia paikannimiä, jotka saavat herkimpien korvat kuumottamaan. Suomen kartalta löytyy kosolti esimerkiksi sukupuolielimiin viittaavia paikannimiä.  Katri Nisula tapasi paikannimiin perehtyneen Helsingin yliopiston suomenkielen lehtorin, dosentti Terhi Ainialan, ja kysyi, että mikä on näiden nimien alkuperä ja kuinka yleisiä ne ovat?Ruokasanat suussaKirsi Blomberg onkii ruokasanoja Turun ruokamessuilla, sieniä, salaatteja ja kansainvälisiä ruokien nimiä. Selvä ruokakulttuuriero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä löytyy sieniensyönnissä. Suomalaiset ryöppäävät rouskujaan ja

Viikon kolumnisti Markku Huovila ajaa pyörällä takaa verenpunaista palloa ja toisella metsäretkellä maistellaan mitä eteen sattuu. - Luonnonantimet maistuvat sanoina tai makuina lautasella. Kirsi Blombergin ja Pirjo Jurmun suussa sulaa ketunleipä.- Viikon uudissana on halpuuttaa- Eskilstunassa on kuvattu tv-sarjaa, jossa suomen kuvitellaan olevan Ruotsin maan valtakieli ja suomalaisten enemmistönä väestössä. - Vastauslaatikossa mietitään voisko hångla olla kismailla vai pitäisikö vain sanoa honglata. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielinevostosta ovat asialla. Kielipuolena studiossa Merja Laitinen.

Vaihtaako marja väriä kun kieli vaihtuu? Kielenhuoltajat kääntävät ja Kielipuoli haastaa kun ensimmäisen ohjelman aika koittaa. Merja Laitinen juontaa. Mustat vai siniset marjatBiologi Jarmo Kukka loikkii syksyisessä metsässä Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa. Tielle osuu mustikoita, ovatko ne suomalaisittain mustia vai ruotsalaisittain sinisiä - blåbär vai mustikka?Busig, mingla, hävikkiruokavarasto... Kielineuvoston - Språkrådetin - kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät sanoja, mitä mikin tarkoittaa ja voiko niitä kääntää. Löytyykö sanalle busig osuva vastine suomeksi? Mikä oikein onkaan hävikkiruokavarasto? Kielihaaste sinulleRuotsissa kasvaa monenlaisia koivuja. Parhaillaan ne ovat kellastumassa. On rauduskoivuja, riippakoivuja ja visakoivuja. Kerro mikä on dvärgbjörk ja glasbjörk suomeksi. Sähköpostilla kielipuoli@sverigesradio.se tai soita puhelinvastaajaan 08-784 24 00.