Sisuradion Sarjat

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on. Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä: Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisiaKyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä. Toimittaja Koko Hubara Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään r

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä. Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta. Muusikko Biniyam SchellingVedellä hiukset suoriksiSchellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta. Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen: Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuule

Tumma ihonväri valkoihoisen enemmistön yhteiskunnassa ei vieläkään ole saumaton seikka, vaikka äänien ja ihmisten kirjo yhteiskunnassa lisääntyy. Hämmennystä herättävä ihonväriSuomessa syntynyt ja kasvanut kansanedustaja Jani Toivola on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa suomalais-kenialaisten juurtensa välimaastossa. Vaikka Toivolalla ei ollut varttuessaan kosketusta afrikkalaisiin juuriinsa, tumma ihonväri on herättänyt ulkopuolisten reaktion. Mikä minuun koko ajan yhdistettiin, oli minulle yhtä vierasta kuin kenelle tahansa muulle keskivertoihmiselle, mutta kuitenkin edustin sitä jollakin tavalla yhteiskunnassa, Toivola summaa.Muiden reagointi omaan ihonväriin on ajoittain luonut hämmennystä. Esikoulussa saatu kehoitus "painumaan sinne missä pippuri kasvaa" pisti pohtimaan tummaa ihoa, kotia ja kuuluvuutta.Mihin mä siellä Afrikassa meen kun mä en tunne siellä ketään?Kansanedustaja Jani ToivolaYmpäristön reaktiot muistuttivat omasta erilaisuudesta. Kokemus ainoana erinäköisenä olemisesta kantautui toiveesee

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on

"Vain hetkeksi piti jäädä" on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.  Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa. Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa. Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Laste

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa. Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien. En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa. En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjat

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialide

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ru

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan

Maamme tulevaisuus auttaa sinua löytämään rakkauden. Katsokaa tänne kaikki rakkautta kaipaavat teeveepelaajagangstaz ja byrokraattiromantikot. Oinaiden ei kuitenkaan kannata harrastaa liikaa rakkautta. Horoskooppiohjelma Kristallikuula paljastaa miksi.Obs! Huom! Tämä on Maamme tulevaisuuden viimeinen jakso. Ei syytä huoleen. Lina Puranen & Maziar Farzin featuring: Jorma Ikäheimo sisuwebb@sverigesradio.se

Some, eli sosiaalinen media on uusi ilmiö, joka luo sekä epävarmuutta että hämmennystä. Maamme tulevaisuudessa on hiphop-henkinen teemaviikko: #haschtagi. Uuden #haschtagi-teemaviikon kautta Maamme tulevaisuuden kuuntelijat ohjataan haschtagien maailmaan. Radiopsykologi auttaa desperaattia teininuorta, jonka isoäiti on ihan koukussa Twitteriin. #radiopsykoEnnen sillä oli aina paljon pullaa ja muuta, nyt se tarjoaa ruskean banaanin...Jaksossa myös nuorten reippaasta #hiphoptempauksesta. #lolMaziar Farzin & Lina Puranen sisuwebb@sverigesradio.se

Här bjuder Maziar och Lina i Maamme tulevaisuus på sverigefinsk humor levererad på Sveriges officiella majoritetsspråk svenska.  Ah Sverigefinland, denna stolta nation i miniatyrform, utspridd över orter som Hälleforsnäs och Tumba, befolkad av sverigefinnar av alla kulörter och former. Paketerad som ett humorprogram med vanilj på utsidan och ännu mer vanilj på insidan. Strösslet består av ett rasdiskriminerande horoskop och allt hålls ihop av en redig svensk strut som inte är rasist. Till sist navet i sverigefinskt mode och inredning: containerfyndsrapporten tar tempen på de senaste fynden i hela landet.Lina Puranen & Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme Uutiset paljastaa, kuinka Tukholman pohjoisissa betonilähiöissä sorretaan ruotsinsuomalaisia, ja miten Linda Lampenius tekee vähemmistötyötä. Maamme uutiset on tavannut järkyttyneitä akallalaisia.  Hallintoaluetarkkailu jatkuu: tällä kertaa Beskahammarissa, jossa blondi ja isorintainen Linda Lampenius on edistänyt ruotsinsuomalaisuutta. Viikon containerilöytöraporttissa luvassa löytöjä monilta paikkakunnilta. Simrishamnissa on löydetty kuollut orava, Carl Johan Wallgrenin uusin kirja sekä naisten alushousut. Maziar Farzin & Lina Puranen sisuwebb@sverigesradio.se

Onko sinulla henkisiä ongelmia? Radiopsykologi on mentaalinen tukesi eetterissä ja Kristallikuula paljastaa tulevaisuuden ilot ja surut. Radiopsykologi neuvoo hysteeristä puolisoa, jonka vaimo ei petä eikä ryyppää, vaan on muuttunut Matti Nykäseksi. Suurin pelko on, että kohta nähdään se teeveessä Stuttgartissa.Tässä jaksossa myös Kristallikuula, ruotsinsuomalaisten ikiomat horoskoopit, jossa tällä viikolla Ravulle ja Leijonalle on luvassa perjantaiseksiä ja sipsipussi. Lina Puranen & Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se