Sisuradion Sarjat

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Toinen osa: Vai katkarapuja!Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan

Jokin sinusta on 10-osainen kuunnelmasarja, jossa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. Perhe muuttaa työn perässä Mäntästä Oxelösundiin ja jo parin vuoden kuluttua takaisin Suomeen. 1 osa: Aatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin. Jokin sinusta on kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Ensimmäinen osa: Lähden tästä RuotsiinAatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin perheen naisväen suureksi hämmästykseksi ja järkytykseksi.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo N

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja he

Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa. Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomen Yleisradiossa Suomen ulkoministeri kertoo, että Suomi on sodassa. Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet Suomen rajan, ja viranomaiset kertovat radiossa, että monen suomalaisen pitää pakata leipiä, voita, sokeria, lämmin peitto ja muita tavaroita reppuun tai matkalaukkuun. Kaupungeissa ja itärajalla asuvien suomalaisten pitää valmistautua jättämään oma kotinsa."Yhtenä iltana ovelle koputettiin, että nyt pitää lähteä ja mennä sillan yli. Sinä yönä silta räjäytettiin", kertoo Karjalassa, Salmissa syntynyt ja kasvanut Lahja Johansson ensimmäisestä lähdöstä evakkoon.Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat tulevien vuosien aikana talvisotaa

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta. Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten ja myös monien ruotsinsuomalaisten mielissä.Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.Ohjelma "Unelmien Karjala juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtajaOuti Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtajaRainer Knapas, kulttuurihistorioitsijaLauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistykse

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa. Aikaisemmissa Kipupiste-ohjelmissa vierailleet Kristiina Katajikko sekä Johanna Underström kertovat, miten elämän varrella koetut vaikeudet ovat muovanneet heidän käsitystään hyvästä elämästä. Kristiina taisteli vuosia syömishäiriöitä vastaan, ja Johanna on kärsinyt masennuksesta. Nyt elämä näyttäytyy valoisana, jos vaikka tummat sävyt tulevat ja menevät, tiivistää Johanna ja kertoo, että on oppinut hyväksymään myös vaikeat hetket elämän realiteetteina. Kristiinalle on taas hetkessä elämisen tärkeys korostunut.Oma koti, kiitollisuus, kärsivällisyys sekä armollisuus kuin myös usko, toivo, rakkaus ovat avaintekijöitä hyvän elämän saavuttamiseksi Kristiinalle ja Johannalle. "Usko voi merkitä uskoa elämään, rakkauden ei tarvitse olla romanttista. Se voi olla rakkaus lapsia, ystäviä, läheisiä tai lemmikkejä kohtaan. Toivo on kuitenkin kaikkein tä

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus. Kun Lauran tapasi entisen puolisonsa, alku oli ruusuinen."Hän osasi tosissaan viedä jalat alta ja tiesi tasan tarkkaan, mitä sanoa."Suhteen edetessä kaikki muuttui. Laura ei aluksi ymmärtänyt, että hän on suhteessa narsistisen henkilön kanssa. Kun hän myöhemmin alkoi ottaa selvää asiasta, palat loksahtelivat paikoilleen.Narsistista käyttäytymistä kuvaavia piirteitä ovat muun muassa tunnekylmyys, alentunut empatian kyky omia läheisiä kohtaan sekä illuusio kaikkivoipaisuudesta, terapeutti Piritta Jaaksi listaa.Terapeutti Piritta Jaaksi keskustelee Lauran kanssa siitä, millaista oli elää parisuhteessa narsistin kanssa ja miten se on vaikuttanut Lauran elämään, tunteisiin ja toimintaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivin

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Terhi Nybond kertoo avoimesti Kipupiste-ohjelmassa elämänsä vaiheista, jolloin hän oli syvästi masentunut ja masennus johti itsetuhoisuuteen. Takana on kaksi itsemurhayritystä, joista hän selvisi. Ensimmäisellä kerralla kollega oli pelastava enkeli, toisella oma kaksoissisar. Traagisista tapahtumista on jo kulunut yli kymmenen vuotta. Nyt Terhi Nybond voi hyvin, elää normaalia perhe-elämää harrastuksineen. Hänen turvaverkostoonsa kuuluu perheen ja lähiomaisten lisäksi oma yhteyshenkilö sairaanhoitopiirissä. Itsemurha-ajatukset saattavat käydä vakavasti masentuneen mielessä. Kyse on useimmiten kuitenkin pelkistä ajatuksista eikä niistä pidä pelästyä, korostaa Kipupiste-ohjelman juontaja, käyttäytymisterapeutti Pirita Ja

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee Kristiina Lönnrothin kanssa alkoholismista ja miten alkoholin väärinkäyttö dominoi perhedynamiikkaa sekä vaikuttaa perheen arkeen. Kristiina Lönnroth on työskennellyt vuosia alkoholistien läheisten sekä naisalkoholistien tukitoiminnan parissa. Hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia alkoholiriippuvaisuudesta. Hän kasvoi perheessä, jossa isä joi. Kristiina puolestaan alkoi lukioikäisenä käyttää runsaasti alkoholia kuten monet muutkin hänen koulukavereistaan. Riippuvaisuus oli riistäytyä käsistä, kunnes Kristiina 24-vuotiaana oivalsi, että alkoholinkäyttö oli lopetettava."Luulin, että juon pahaan olooni ja että alkoholi help

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee syömishäiriöistä Kristiina Katajikon kanssa. Kristiina sairastui 16-vuotiaana anoreksiaan ja sen jälkeen sairaus muuttui bulimiaksi, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Kristiina Katajikko muutti lukion jälkeen Ruotsiin ja taisteli täällä yksin sairauttaan vastaan, kunnes pääsi lopulta toimivaan ja pitkään terapiaan. Ennen sitä syömishäiriö ohjasi hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti hetki hetkeltä. Syömishäiriöistä parantumiseen meni häneltä kymmenen vuotta. "Syömishäiriö on pahojen ajatusten kehä. Se että kaikki ajatukset, kaikki voimat, kaikki energia menee syömisen ja syömättömyyden ajattelemiseen." Kristiina Katajikko Kristiina Katajikko on lukenut vuosikymmenten jälkeen nuoruusvuosiensa päiväkirjojaa

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle. Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoi

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sit

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin. 24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee, Tanskanen kertoo.Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan ku

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi. Fadumo Dayib tuli Suomeen 19-vuotiaana pakolaisena sisällissodan runtelemasta Somaliasta vuonna 1991. Hän ei lapsena saanut käydä koulua ja oppi lukemaan vasta 14-vuotiaana.Suomeen tultuaan Fadumo Dayib opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ja on sen jälkeen tehnyt kaksi maisterintutkintoa Suomessa ja yhden Harvardin yliopistossa. Parhaillaan Dayib tekee väitöskirjaa ja työskentelee Helsingin yliopistossa.Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaisista naispoliitikoista. Hän on ollut ehdokkaana Somalian presidentinvaaleissa 2010-luvulla ja uskoo yhä nousevansa kerran Somalian presidentiksi.Naisten terveydenhuoltoa useissa maissa kehittänyt Dayib tunnetaan myös silpomisen eli tyttöjen ympärileikkaamisen äänekkäänä vastustajana.Suome

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen. Helsinkiläinen Sini Laitinen tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimillä Papananaama ja Nastynapalm. Hän on yksi Suomen suosituimpia sosiaalisen median tähtiä, jolla on 150 000 seuraajaa Youtube-videopalvelussa.Sini Laitinen nousi sosiaalisen median tähdeksi yhdeksän vuotta sitten, kun hän julkaisi youtube-videon "Suomen kielen junttius", jossa parodioidaan suomalaisten tapaa ääntää englantia.Ensimmäisen videonsa Laitinen julkaisi vain 12-vuotiaana ja nykyään hän tienaa leipänsä pääosin sosiaalisen median sisällöillä.Sini Laitisen mielestä uusi ala ei ole saanut tarpeeksi arvostusta:"Jotenkin aina naisten tekemisiä vähätellään ja arvostellaan ja pidetään semmoisena pikkutyttöjen leikkikenttänä."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista ilman alan koulutusta. Vuonna 2021 vain vajaa viidennes EU:n ICT-alan asiantuntijoista oli naisia. Samaan aikaan työvoiman tarve alalla kasvaa koko ajan.Milja Köpsi haluaa houkutella naisia teknologian pariin. Hän on kehittänyt kansainvälisesti palkitun Mimmit koodaa -hankkeen, jossa kannustetaan naisia alalle.Köpsi on itse esimerkki alanvaihtajasta. Hän työskenteli vielä kuusi vuotta sitten aivan toisella alalla, eikä ole opiskellut päivääkään tietotekniikkaa. Nykyään häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista.Köpsin nuoruudessa tyttöjä ei kannustettu tietotekniikan pariin. Hän ei koulussa päässyt ATK-kurssille, koska halukkaita oli enemmän kuin paikkoja: "Opettaja sanoi, että minähän voisin tyttönä valita konekirjoi