Omaa Luokkaa

Vuoden 2019 viimeisessä jaksossa puidaan Britannian vaalitulosta, internetin ongelmia ja vähän myös Maustetyttöjä. Mimosan huumaannuttavana Taija kertoo törkeitä valheita jaloista Instagram-periaatteistaan ja Mia tarjoilee jälleen kerran yhden Bill Clintonia koskevan paljastuksen. Kuulemme myös MC Ceparin eli Mika Lemisen kuulijaterveiset. Jakso on toteutettu yhteistyössä Helsingin yhteiskunnallisen opiston kanssa. Jaksossa mainitut materiaalit ja fiilistelyt: Artikkelit: Iida Sofia Hirvonen: Miksi internetissä on niin hirveää? Ylioppilaslehti, 19.12.2019 Podcastit: Dolly Parton’s America Mikä meitä vaivaa?: Luksusluuserit Elämä: Birgitta-kissa Tuorepuristettu appelsiinimehu

Identiteettipolitiikan kritiikki on ollut feministisissä keskusteluissa tapetilla jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi monia vähemmistöihin kuuluvia aktivisteja on moitittu niin sanottuihin sorron olympialaisiin osallistumisesta, joissa kamppaillaan eniten sorretun aseman saamisesta. Mutta olisiko sittenkin osuvampaa kohdentaa kritiikki sorrettujen vähemmistöjen sijasta woke-kulttuuriin, jossa pääosin etuoikeutetut aktivistit kilvoittelevat siitä, kuka on kaikista eniten hereillä ja nopein reagoimaan uusiin pöyristyttäviin skandaaleihin internetissä? Woke-kulttuurin ohella jaksossa keskustellaan myös vanhenemisesta, ihonhoidosta, reikihoidoista – ja fasismin noususta. Jaksossa mainitut tekstit ja fiilistelyt Artikkelit: Amanda Hess: Earning the ’Woke’ Bagde. The New York Times Magazine, 19.4.2016. Maya Binyam: Watching the Woke Olympics. The Awl, 5.4.2016. Mikko Mäki: Kun tekijästä tulee itse taideteos. Taide, 3/2019. Camille Auer: Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole ”identiteettipolitiikkaa”. Edit – Ta

Onko Todd Phillipsin Joker-elokuva incel-manifesti? Saako feministisen lehden kanteen painattaa vulvan? Podcastin 37. jakso sukeltaa epämukavuutta herättävien kulttuurituotteiden ja representaatioiden maailmaan ja liikkuu muutenkin säädyttömyyden rajamailla. Punaviinin virratessa pohdimme myös seksuaalisuuden omituisuuksia ja suostumuksen moniulotteisuutta. Fiilistelyt ja jaksossa mainitut teokset: Elokuvat: X & Y (ohj. Anna Odell) Joker (ohj. Todd Phillips) Kirjat: Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Poesia, 2019) Aino Vähäpesola: Onnenkissa (Kosmos, 2019) Sarjat: Succession (HBO)

Eläisitkö mieluummin patriarkaatissa vai kapitalismissa? Voiko niitä edes erottaa? Mistä feministiseen aktivismiin kohdistuvassa kritiikissä on kysymys, ja kuka ihme oikein olikaan Wendy Brown? Tässä jaksossa perkaamme ajankohtaisia aiheita aina feministisestä itsekritiikistä liikuntaharrastusten epämiellyttävyyteen, sekä esittelemme podcastin uuden PILALLA-segmentin. Fiilistelemme: Teoria: Wendy Brown Nancy Fraser bell hooks Elisabeth Wide: Identiteettipolitiikkaa käytetään epämääräisenä lyömäaseena kritiikin mitätöimiseksi (Kumu-verkkolehti) Kirjallisuus: Sylvia Plath Spotifyssa Reetta Pekkanen: Kärhi (Poesia, 2019) Sarjat: RuPaul’s Drag Race Queer Eye Jaksokuva: Kirsi Salo

Mikä Handmaid’s Talessa ärsyttää? Oliko Jeffrey Epsteinin kuolema oikeasti itsemurha, ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Omaa luokkaa -podcastin viides tuotantokausi käynnistyy kuumissa merkeissä: tarjoilemme sarjan hot takeja ajankohtaisiin aiheisiin aina Amazonin paloista Facebookin viherkasviryhmiin. Fiilistelemme: Aktivismi Amazon Frontlines Amazon Watch Greenpeace Kirjat Adrian Perrera: Mamma (Förlaget 2019) Rosanna Fellman: Strömsöborna (Förlaget 2019) Esoteerinen elämä Eerikinkadun kivikauppa Seraphine

Feminismi on noussut yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan, ja entistä useampi määrittelee oman poliittisen positionsa juuri feminismin kautta. Samaan aikaan keskustelu erilaisista feminismeistä on hämmästyttävän vähäistä. Kuitenkin myös 2010-luvun feminismi koostuu lukuisista juonteista eikä ole niin yhtenäinen kuin usein annetaan ymmärtää. Livepodcast-keskustelussa pureudumme aiheeseen mm. seuraavien kysymysten kautta: Mitä pitäisi ajatella siitä, että yhtäkkiä kaikki kutsuvat itseään feministeiksi? Kuka silloin määrittelee feminismin? Onko feminismin sisäinen kritiikki mahdollista? Jaksossa mainitut teokset: bell hooks (1995): Feminism: A Movement to End Sexist Oppression Andi Zeisler (2016): We were feminists once Liv Strömqvist (2017): Nousu ja tuho Sarah Banet-Weiser, Rosalind Gil, Catherine Rottenberg (2019): Postfeminism, popular feminism and neoliberal feminism? Cinzia Aruzza, Tithi Bhattacharya, Nancy Fraser (2019): Feminism for the 99% A Manifesto

Yksityisyys ja julkisuus esitetään usein toistensa yksinkertaisina vastakohtina, vaikka todellisuudessa ne helposti sekoittuvat keskenään. Erityisesti sosiaalisen median aikakaudella aikaisemmin yksityisinä pitämämme asiat muuttuvat usein erittäin julkisiksi, ja neuvottelua oman elämän esittämisestä käydään jatkuvasti. Tila-teemaisen tuotantokauden päättävässä jatkossa paneudumme julkisen ja yksityisen tilan rajanvetoihin liittyviin kysymyksiin. Lisäksi teemme poliittista tilanneanalyysiä Suomen tuoreesta hallituksesta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä. Jakson lopussa saamme vieraaksemme runoilija Raisa Marjamäen, joka lukee neljä runoa tulevasta kolmannesta runokokoelmastaan Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia). Fiilistelyt & suositukset: Mia: Alkoholiton olut Chernobyl-sarja (HBO) Kaarettomat rintsikat Taija: Salaisuudet Maria Matinmikko: Kolkka (Siltala, 2019) Raisa: Marguerite Yourcenarin koko tuotanto Kolmiot Thomas Tallis, Spem in Alium, kuoroteos 40 äänelle vuodelta 1570

Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuplista puhutaan usein negatiiviseen sävyyn. Kuplautuminen myös esitetään usein vain tiettyä ihmisryhmää koskevana ilmiönä, vaikka todellisuudessa meistä jokainen muodostaa ympärilleen omanlaisensa kuplan. Ja miksipä ei muodostaisi, sillä on mukavaa elää elämäänsä ympäristössä, jonka rajat on itse saanut määrittää. Tässä jaksossa pureudumme kupliin sekä separatistisiin ja turvallisempiin tiloihin. Mitä ne ovat ja millainen on niiden poliittinen merkitys? Vieraina Kulttuurikeskus Loukon aktiivit Viivi Riuta ja Sini Kangaspeska. Lisäksi fiilistelemme viherkasveja ja eurovaaleja.

Virginia Woolfin kuuluisan luonnehdinnan mukaan nainen tarvitsee omaa tilaa ja omaa rahaa voidakseen kirjoittaa. Woolfin teesi on peräisin 1920-luvulta, mutta yhä edelleen taiteen tekemistä rajoittavat materiaaliset resurssit tai niiden puute. Tässä jaksossa paneudumme erityisesti sukupuolen ja yhteiskuntaluokan vaikutukseen taiteessa sekä esitämme feministisen kritiikin Saara Turusen Medusan huoneesta. Jaksossa mukana vieraina Jaana Kivi ja Emilia Kukkala Nurja Hardcore Literature -kollektiivista. Fiilistelyt: Nurja Hardcore Literature Elokuvat: Aurora (ohj. Miia Tervo) Elokuvat: Olliver Hawk (The Hypnotist) (ohj. Arthur Franck) Kirjat: Èdouard Louis: The End of Eddy Kirjat: Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja II: Tanssia ruusuilla

Tiloihin pääseminen voidaan estää monenlaisin keinoin: rahalla, kynnyksillä tai sähköjen katkaisemiselle. Tässä jaksossa paneudumme erilaisiin tilanpääsyn esteisiin käsitellen niin taloudellisia esteitä, rakennetun tilan esteitä kuin talonvaltausta. Lisäksi esitämme jäähyväiset Juha Sipilän hallitukselle. Fiilistelyt: Työstäkieltäytyminen Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund ja Pontus Purokuru: Työstäkieltäytyjän käsikirja (Into, 2019) Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja (Siltala, 2019)

Sanoin-festivaalilla kisattiin 7. helmikuuta podcastien mestaruudesta livepodcastien muodossa. Pod-off -tapahtumassa äänitetyssä livessä Mia ja Taija puivat rakkautta ja empatiaa – kriittisestä näkökulmasta, tietenkin. Miten ”työn rakastamiseen” liittyvän puheen kautta on riistetty ja poljettu erityisesti naisten tekemää työtä? Miksei rakkautta ja muita tunteita muka saisi sekoittaa rahaan? Miksi miehiä aina palkitaan siitä, että he vain ”lojuvat ja kelpaavat”? Jaksossa mainitut teokset: Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne (Sammakko) Precarias a la Deriva: Hoivaajien kapina: Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen (Like) Silvia Federici: Wages against Housework Mukana Pod-off -kisassa olivat Sivumennen, Kasper & Mikko – Suomen suosituin podcast, Politbyroo sekä Omaa luokkaa. Voitto meni hyvin tiukalla huutoäänestyksellä Kasperille ja Mikolle.

Koti ajatellaan usein pysyväksi, turvalliseksi ja yksityiseksi tilaksi, mutta usein se voi olla myös liikkuva, turvaton ja yllättävän julkinen. Tässä jaksossa puhumme kodista tilana. Käsittelemme myös lähisuhdeväkivaltaa ja sitä, miten kotia esitetään julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Taija kertoo alemmuuskompleksistaan Susan Sontagiin nähden ja Mia vastaa kyseenalaistamalla tapamme jatkuvasti vertailla itseämme toisiin. Fiilisteltävät asiat: Fenkoli ja fenkolia sisältävät ruuat Maggie Nelson – Bluets

Vuoden ensimmäisessä jaksossa johdattelemme tulevan kauden teemaan eli tiloihin. Millaisissa tiloissa on hyvä olla, missä taas ei? Miten tilat vaikuttavat olemiseen ja miten niitä otetaan haltuun? Lisäksi keskustelemme vaikuttavista elokuvamusiikeista, ränttäämme vallitsevaan seksuaalirikoksista käytävään keskusteluun liittyvistä ongelmista sekä tarjoamme suosituksia maanantaina 28. tammikuuta alkaneelle DocPoint-festivaalille. DocPoint-tärpit: Mamacita (ohj. José Pablo Estrada Torrescano) Yours in Sisterhood (ohj. Irene Lusztig) Our New President (ohj. Maxim Pozdorovkin) Jaksossa mainitut elokuvamusiikit: Arcade Fire: Deep Blue (elokuvassa Boyhood) Skeeter Davis: End of the World (elokuvassa Vuosi nuoruudestani) Sufjan Stevens: Visions of Gideon (elokuvassa Call me by your name) The Shins: New Slang (elokuvassa Garden State)

Vuoden päättävässä ekstramateriaalissa Mia ja Taija summaavat parhaita kirjoja, leffoja, tapahtumia ja asioita.

Jos jokaisella kapitalismin vaiheella on oma sitä erityisesti määrittävä tunteensa, niin tällä hetkellä elämme ahdistuksen aikakautta. Tässä jaksossa pureudumme ahdistukseen: mikä ahdistaa ja miksi? Onko ahdistuksesta ulospääsyä? Lisäksi keskustelemme yhdestä tämän hetken kiinnostavimmasta feministisestä ilmiöstä, xenofeminismistä: “if nature is unjust, change nature!” Suositukset ja jaksossa mainitut tekstit: Helen Hester (2018) Xenofeminism. Polity Press. Laboria Cuboniks (2018) The Xenofeminist Manifesto. A Politics for Alienation. Verso. Laurie Penny (2017) The Globalized Jitters. Fighting for Change in an Anxious Age. Plan C (2014) We Are All Very Anxious. Stuart Jeffries (2017) Grand Hotel Abyss: The Lives of the Frankfurt School. Verso. True Crime -podcast The Teacher’s Pet (australialainen murha) Lisäksi: Äänestäkää meitä vuoden parhaaksi podcastiksi jakso.fi -äänestyksessä! Tulkaa myös Sanoin-festivaalille Korjaamolle 7.2. kannustamaan meitä podcast-battlessa!

Rajattoman maailman puolesta, äärioikeistoa vastaan! Vuoden 2018 FemFissä äänitetyssä livejaksossa Taija ja Mia saavat vieraakseen Mitä vittua -podcastin tekijät Brigita Krasniqi ja Pazilaiti Simayijiang. Keskustelemme vapaasta liikkuvuudesta, rajattomuudesta ja vähän myös äärioikeistosta. Miksi vapaa liikkuvuus on feministinen tavoite? Miksi kukaan ei vaadi avoimia rajoja? Voivatko rajat olla joskus tarpeellisia ja onko nationalistisia symboleja mahdollista tai mielekästä ottaa haltuun? Suositukset Mia: Meitä ei vaienneta ry (https://verkkoviha.fi) Taija: Silvia Federici: Caliban and the Witch (kirja) Brigita: Punkku kokiksella ja valkkari spritella Passu: Unelmointi

Toivon ja unelmoinnin puute on paitsi oire yhteiskunnan tilasta, myös este sen muuttamiselle. Tässä jaksossa Omaa luokkaa saa vieraakseen Maryan Abdulkarimin ja Sonya Lindforsin, joiden kanssa keskustelemme toivosta ja unelmoinnin tärkeydestä. Lisäksi Mia kertoo Della Q -podcastin edustamasta konservatiivisen ja naiskeskeisen feminismin noususta Ruotsissa. Suositukset: Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kuningatar K Baltic Circle Vigdis Hjorth – Arv och miljö

“Halusin kirjoittaa kirjan naisesta, jolla on sekä aivot että seksuaalielämä”. Näin totesi kirjailija Erica Jong vuonna 1973 julkaistusta teoksestaan Fear of Flying. Silti edelleen tänä päivänä himon ja halun ilmaiseminen tuntuu usein kiinnittävän erityisesti naiset yhteen rooliin. Siksi tämä jakso on omistettu halulle ja himolle. Miltä halu tuntuu ja miten helvetissä tämäkin asia oikein liittyy kapitalismiin? Suositukset ja jaksossa mainitut teokset: Kirjat Silvia Hosseini: Pölyn ylistys Erica Jong: Fear of Flying D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri Kaija Rantakari: Koko meren laajuus Lifestyle Noidat ja noitamainen elämä Kirkasvalolamput

Kateus on kuolemansynti, josta usein kehotetaan päästämään irti. Samalla se on tunne, minkä kautta eriarvoisuutta ja yhteiskunnan haitallisia normeja voidaan tehdä näkyväksi ja siten purkaa. Tässä jaksossa sukellamme kateuden ja mustasukkaisuuden syövereihin: mitä eroa niillä ylipäätään on, ja onko kateus aina pahasta? Lisäksi ihmettelemme, miksi sijoittamisesta on yhtäkkiä alettu puhua feministisenä tekona. Suositukset: Kirja: Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi (PESÄ Publishing, 2018) Elämä: Go vegan – tai vietä ainakin lihaton lokakuu Elokuva: Sorry to Bother You (ohjannut Boots Riley)

Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla äänitetyssä livekeskustelussa sukelletaan rakkauden syövereihin – joskin vähemmän romanttisissa ja enemmän poliittisissa merkeissä. Miltä rakkaus tuntuu ja voiko se olla poliittista? Miten? Entä mitä tekemistä rakastumisella on työstä kieltäytymisen kanssa? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdymme 25.9. Bio Rexissä järjestetyssä livepodcastissa. Suositukset ja keskustelussa mainitut kirjat: bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset Maggie Nelson: Argonautit Roland Barthes: Rakastuneen kielellä Sara Ahmed: Tunteiden kulttuuripolitiikka Elokuvat: Rafiki (2018, ohj. Wanuri Kahiu) Tyhjiö (2018, ohj. Aleksi Salmenperä) U – 22 July (2018, ohj. Erik Poppe) RBG (2018, ohj, Betsy West, Julie Cohen)