Omaa Luokkaa

Vanhan Raamatun viisauden mukaan ”It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and angry woman”. Vai onko sittenkään? Viha on tunne, jonka ilmaisua pidetään usein epäsopivana, erityisesti naisille. Pienestä pitäen naisia tai naiseksi kasvatettuja opetetaan patomaan vihaisuuttaan ja pitämään se sisällään. Yksi syy tähän voi olla se, että vihaisuuteen liittyy suurta muutosvoimaa: sen avulla pystytään tekemään eriarvoisuutta näkyväksi sekä myös murtamaan sitä. Tässä jaksossa paneudumme vihaisuuteen tarkastellen sitä ensisijaisesti, joskaan ei ainoastaan, positiivisena tunteena. Mitä vihaisuudella voi saada aikaan? Entä miten se eroaa vihasta, joka vapauttamisen sijaan pyrkii pikemminkin luomaan uusia rajoitteita? Suositukset: Alice Walker: Häivähdys purppuraa (The Color Purple) Audre Lorde: Sister Outsider. Essays and Speeches. Draama-Helmin koko tuotanto Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina Valerie Solanas: SCUM-manifesti

Kauden ensimmäinen Omaa luokkaa -jakso on johdatus syksyn läpileikkaavaan teemaan eli tunteisiin. Tunteet on tyypillisesti esitetty järjen ja rationaalisuuden vastakohtana, minkä kautta on vähätelty myös tunteiden poliittista merkitystä sekä niiden ihmisten toimijuutta, jotka tunteita jollakin tapaa yhteiskunnallisessa toiminnassaan ilmentävät. Tunteisiin johdattelun lisäksi fiilistelemme vielä vähän kesän festareita sekä palaamme lyhyesti edellisen jakson lisääntymiskeskusteluun. Tunteelliset suositukset: Yhteiset Sara Ahmed (2018/2004) Tunteiden kulttuuripolitiikka. niin & näin. Mia Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät. WSOY, 2017. Simone de Beavouir: The Woman Destroyed. Pantheon Books, 1969. Roxane Gay: Difficult Women. Grove Press, 2017. Taija Elin Willows: Sisämaa. Tammi, 2018.

Huoli syntyvyyden laskusta synnyttää suurta moraalipaniikkia. Sedät valtiovarainministeriön virkamiehistä puolueiden puheenjohtajiin ovat ilmaisseet huolensa aiheesta, kohdistaen kriittisen katseensa erityisesti nuoriin naisiin. Mutta miten meidän pitäisi uskaltaa lisääntyä maailmassa, missä toimeentulo on epävarmaa ja ilmastonmuutos uhkaa tuhota koko tulevaisuuden horisontin? Suositukset Mia: Emily Wittin kirja Future Sex, jossa tutustutaan muun muassa pornoon, orgasmiseen meditaatioon, polyamoriaan ja Burning Man -festivaaliin. Witt käsittelee aiheita rehellisesti, reflektoiden ja tuomitsematta. Taija: Ruusu kaikissa olomuodoissaan: ruusuhajuvedet, ruusulimonadi, ruusunmakuinen gin&tonic, Ruusut, Hullu Ruusu, Talvipuutarhan ruusupuutarha. Lisäksi suosittelen Patti Smithin kirjaa Omistautuminen kaikille, jotka haluavat olla kosketuksissa johonkin pyhään.

Mitä tekemistä luokalla on feminismin kanssa? Miten tosi-tv liittyy yhteiskuntaluokkaan? Mikä menestysfeminismissä hiertää? Entä onko feminismi lähtökohtaisesti vasemmistolaista ja vasemmistolaisuus feminismistä? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme 12.6.2018 Turun Panimoravintola Koulussa äänitetyssä livepodcastissa, joka on nyt kuultavissa myös Radio Helsingin kautta. Mian ja Taijan vieraana livelähetyksessä myös opettaja, tutkija ja Bluestocking-blogistaan palkittu feministibloggaaja Minja Koskela. Tilaisuuden järjestivät: Annan piiri, Varsinais-Suomen vasemmistonaiset, Etelä-Turun Vasemmisto sekä Tulenkantajanaiset. Aiheeseen liittyvää lisälukemista: Jessa Crispin (2017) Why I Am Not a Feminist: A Feminist Manifesto. Melville House Publishing. Geoffrey Evans & James Tilley (2017) The New Politics of Class. The Political Exclusion of the British Working Class. Oxford University Press. Anna Kontula (2016) Luokkalaki. Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Into Kustannus. Annette

Kulttuurinen omiminen on aihe, jonka käsittely tuntuu olevan erityisesti monelle valtaväestön edustajalle vähän vaikeaa. Tässä jaksossa saamme vieraaksemme Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laitin, jonka kanssa keskustelemme siitä, mitä kulttuurinen omiminen oikeastaan tarkoittaa ja miksi se on poliittisesti niin tärkeää. Jakson alkupuolella keskustelemme myös Suostumus2018-kampanjasta ja sen teemoista. Jos aiheen käsittely tuntuu liian henkilökohtaiselta, skippaa kohdasta 3:40–8:40. Suositukset: Mia Kaikki, missä näyttelee Elisabeth Moss: Mad Men, The Handmaid’s Tale, ja erityismainintana Top of the Lake -niminen sarja, jonka toinen tuotantokausi on nähtävillä Yle Areenassa lähes kokonaisuudessaan. Taija #karvainenkesäkuu-kampanja. Embrace your hair! Petra Suoratoistopalvelu sapmifilm.com, jonka kautta voi katsoa saamelaisia elokuvia. Erinomainen tapa tutustua saamelaiskulttuuriin!

Mian vieraana tässä jaksossa on kirjailija Johannes Ekholm. Mia ja Johannes käyvät läpi pelkojaan monella tasolla. Mitä pelkäsi lapsena ja mitä pelkää nyt aikuisena, onko pelkoja erilaisia ja miltä pelko tuntuu. Mihin muihin tunteisiin pelko kietoutuu ja miten sitä käytetään yhteiskunnallisena välineenä? Jakson alussa keskustellaan lyhyesti Irlannin aborttilainsäädännön kansanäänestyksestä. Suositukset: Mia Suosittelen tutustumaan kirjailijaan nimeltä Laurie Penny. Lukiessaan hänen feministisellä otteella yhteiskuntaa tarkastelevia esseitä tuntuu siltä, kuin omat ajatukset ja tunteet olisi imaistu ja aseteltu uudelleen hauskoiksi, tarkkanäköisiksi ja viiltävän osuviksi lauseiksi ja kokonaisuuksiksi, tavalla johon ei itse kykenisi. Penny on julkaissut monia kirjallisia teoksia, joista olen lukenut seuraavat: Unspeakable Things: Sex, Lies and Revolution sekä Bitch Doctrine: Essays for Dissenting Adults. Suosittelen myös Laurie Pennyn ja hänen siskonsa Eleanor Pennyn podcastia The Sisterhood. Johannes Suosit

Hankala nainen on äänekäs, tuo esiin omia ajatuksiaan ja vaatii muilta vastavuoroisuutta sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Tässä jaksossa Mia, Saara ja vieras Senni “Tahdon-Senni” Moilanen keskustelevat rooleista joita naisoletetuille asetetaan ja siitä, miten rooleihin itse myös huomaamattaan lankeaa. Jaksossa käsitellään myös vastentahtoisesti selibaatissa eläviä miesasiamiehiä, joille ei näiltä hankalilta naisilta löydy hirveästi sympatiaa. Suositukset: Saara Instagramissa @venuslibido ja @riikkasormunen : upeaa voimauttavaa kuvataidetta. Seuratkaa, ihastukaa ja erityisesti jos on rahaa, tukekaa feministisiä taiteilijoita ostamalla teoksia tai printtejä. Senni Ole lukematta uutisia. Uutisten tuoma maailmantuska aiheuttaa riittämättömyyttä maailmanparannussaralla, koska ei pysty tekemään kaikkea. Tärkeät asiat saa tietää vaikka ei seuraisikaan uutisia, mutta ilman jatkuvaa uutisvirtaa pystyy keskittymään paremmin juuri siihen omaan maailmanparannusprojektiin. Toinen suositus on rintojen tarkkailu,

Feministeinä puhumme usein patriarkaatin murtamisesta mutta harvemmin siitä, minkälaisesta yhteiskunnasta haaveilemme nykyisen sijaan. Tässä jaksossa käsittelemme feminististä utopiaa: minkälaisia tulevaisuuksia haluaisimme rakentaa jos nykyiset normit ja vaatimukset eivät olisi painolastina? Puhumme myös siitä, miksi tällaisen tulevaisuuden visioiminen on niin hankalaa. Inspiroidumme radikaalifeministeistä, kapitalismin tuhoamisesta, scifistä ja lukuisista muista asioista. Jakson aluksi puhumme uupumuksesta, josta kaikilla keskustelijoilla on enemmän tai vähemmän kokemusta. Jaksossa äänessä Mia Haglundin lisäksi upeat Saara Shikeben ja Iida Sofia Hirvonen. Jakson suositukset: Mia Valerie Solanasin SCUM-manifesti on radikaalin vallankumouksen kuvaus, jossa Solanas pureutuu patriarkaatin murskaamisen. Teosta ei tarvitse lukea kirjaimellisena miesten hävittämiseen pyrkivänä manifestina, vaan itse tulkitsen sen toksisen maskuliinisuuden ja setäkulttuuriin purkamista vaativana teoksena. Feministinen klassikko.

Kuten sukupuoli, myös yhteiskuntaluokka vaikuttaa siihen, miten ympärillä olevaa maailmaa nähdään, jäsennetään ja koetaan. Akateeminen koulutus on edelleen periytyvää – vielä 2010 -luvulla on 6,8 kertaa todennäköisempää päätyä korkeakouluun, jos vanhemmatkin ovat korkeasti koulutettuja kuin ilman korkeakoulutettuja vanhempia*. Miksi luokkayhteiskunnan vaikutuksista on niin vaikeaa saada otetta ja miksi luokasta on niin haastavaa puhua? Tässä jaksossa Mian kanssa studiossa on upea Saara Shikeben, vihainen feministi ja viestinnän pätkätyöläinen, ja yhdessä he pohtivat omia luokkamatkojaan ja luokkaan liittyvää häpeää ja salailua. Jaksossa käydään myös läpi ohjaaja Aku Louhimiehen kriisiviestinnän nappisuoritusta. Jakson suositukset: Saara Netflix: Terrace House. Tekee ihan hyvää katsoa tosi-tv:tä, joka ei ole tehty sun länkkärisilmillesi. Manslamming. Kokeile olla julkisilla paikoilla väistämättä muita, ota rohkeasti tilaa. Varaudu siihen, että törmäyksiä tulee, yleensä miesten kanssa. Mia Netflix: Wild Wi

Yhteiskunnassamme vallitsee vielä vuonna 2018 vahva heteronormi. Heteronormatiivisuus viittaa ajattelutapaan, jossa heterous nähdään luonnollisena ja ensisijaisena seksuaalisuuden muotona – toisin sanoen normina, jota vasten muut olemisen tavat näyttäytyvät poikkeuksina. Heteronormatiivisuus ei kuitenkaan kytkeydy ainoastaan seksuaalisuuteen, vaan sen kautta ylläpidetään myös ahdasta ja kaksijakoista sukupuolikäsitystä eli käsitystä miehistä ja naisista, joita vastakkaisuuksistaan huolimatta sitoo toisiinsa seksuaalinen halu. Tässä jaksossa käsittelemme heteronormia – sitä, mitä se tarkoittaa, miksi se on niin haitallinen, ja miten se katalasti pyrkii ohjaamaan ajatuksiamme silloinkin, kun kuvittelemme olevamme siitä vapaita. Jakson vieraana on aiheeseen tutkimuksessaan perehtynyt väitöskirjatutkija Riikka Taavetti Helsingin yliopistosta.

Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa ympärilläsi olevat ihmiset kehuvat sinua, mutta et voi nähdä itseäsi muuna kuin suurena huijarina? Huijarisyndroomalla tai huijari-ilmiöllä viitataan ajattelumalliin, jossa henkilö ei usko omiin kykyihinsä ja ansioihinsa, vaan pelkää paljastuvansa minä hetkenä tahansa siitä, että on vain onnistunut uskottelemaan muille ihmisille olevansa hyvä. Ilmiö on yleinen erityisesti korkeasti kouluttautuneiden naisten keskuudessa. Mutta miten huijarisyndroomasta pääsee eroon? Koska kyse on yhteiskunnallisesta ilmiöstä, pelkät yksilöön keskittyvät selfhelp-vinkit eivät riitä ongelman selättämiseen. Entä millaisissa tilanteissa huijaaminen oikeasti kannattaa?

Oletko koskaan ollut tilanteessa, missä mielipiteesi on sivuutettu totaalisesti ja argumenttisi tehty naurunalaiseksi? Oletko tullut häpäistyksi tai syyllistetyksi näkemykseksi vuoksi jonkin sellaisen ihmisen toimesta, jolla on sinua enemmän valtaa käytössään? Jos tämä kuulostaa tutulta, olet saattanut olla herruustekniikoiden käytön kohteena. Herruustekniikka ovat norjalaisen psykologi ja filosofi Ingjald Nissenin kehittämä ja sosiaalipsykolgogi Berit Åsin tunnetuksi tekemä kattokäsite erilaisille sosiaalisen vallankäytön tekniikoille. Erilaisten tekniikoiden pyrkimys on sama: pienentää äänessä olevan tilaa ja mielipiteiden painoarvoa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten herruustekniikoita käytetään ja miten toimia tilanteessa, missä huomaa olevansa niiden käytön kohteena. Herruustekniikoiden ohella puhumme myös Meret Oppenheimista, isänmurhista ja Taijan vaikeudesta käsittää sitä, että jotkut viettävät lapsuutensa perunapellon sijaan taidenäyttelyiden avajaisissa. Jakson vieraana häikäisevä bosslady Li And

13. Voiko mistään enää tykätä? by Omaa luokkaa

Öö, tota, niinku joo. Puhuminen ja äänenkäyttö ovat vahvasti sukupuolittuneita toimintoja. Erityisesti naiset käyttävät puhuessaan tyypillisesti paljon täytesanoja, epävarmuuden ilmauksia ja pyytelevät anteeksi silloinkin kun ei tarvitsisi. Kuulostaakseen vakuuttavalta tästä naistapaisuudesta pitäisi päästä eroon – vai pitäisikö? Miten rakentaa feminististä puhumisen estetiikkaa? Puhumisen lisäksi jaksossa keskustellaan murhista ja siitä, mikä naisten naurussa on niin kamalaa.

Romanttisia suhteita, ystävyyssuhteita, perhesuhteita ja työsuhteita yhdistää (ainakin) yksi asia – niistä kaikista voi erota. Joskus erot ovat vapaaehtoisia, joskus pakotettuja, eivätkä kaikki erot ole myöskään kulttuurisesti yhtä hyväksyttyjä. Tässä jaksossa puhumme omista erokokemuksistamme ja niihin laajemminkin eroihin liittyvistä ajatuksistamme. Erojen lisäksi puhumme myös tv-sarjoista Alias Grace, 13 Reasons Why ja The Crown, Samu-lehdestä sekä Lucia Berlinin novelleista.

Tämä jakso on kooste Sukupuolentutkimuksen päiviltä 2017. Jyväskylässä marraskuussa järjestetyillä päivillä kuultiin lukuisia luentoja, paneelikeskusteluja ja työryhmäesitelmiä feminismin ajankohtaisista aiheista tutkimuksen ja aktivismin saralla. Jakso koostuu Mian ja Taijan päivien antia summaavasta katsauksesta sekä yhteensä seitsemän tutkijan haastattelusta. Kuunneltavaa riittää siis useammalle kuuntelukerralle! Listaus koosteen sisällöstä ja aikamerkeistä, joiden avulla löydät etsimäsi haastattelun helposti: 00:00–29:50 Mian ja Taijan summaus päivien annista 29:55–36:25 Leena-Maija Rossin haastattelu 36:30–54:08 akshay khannan haastattelu 54:15–01:02:15 Riikka Taavetin haastattelu 01:02:20–01:16:00 John Toshin haastattelu 01:16:08–1:20:10 Minja Koskelan haastattelu 01:20:20–01:40:20 Sirma Bilgen haastattelu 01:40:28–01:49:30 Tuija Saresman haastattelu Konferenssijulisteen on taiteillut Sirpa Varis

Tässä jaksossa saamme vieraaksemme Bella Forsgrénin, nuoren vihreän jyväskyläläisen kaupunginvaltuutetun ja suoranaisen boss ladyn! (Olemme selvästi niin innoissamme Bellan vierailusta, että unohdamme esitellä hänet nauhalle…) Puhumme esikuvista: Mikä merkitys esikuvilla on meille, entä liittyykö esikuviin joitain ongelmia? Pitääkö esikuvien olla täydellisiä ja miten esikuvat eroavat fanituksen kohteista? Esikuvien lisäksi puhumme myös laajemmin representaatioista ja niiden merkityksestä.

Tässä jaksossa puhumme suhteista: ihmisten välisistä, yhteiskunnallisista ja internetin välittämistä suhteista. Lähestymme aihetta analysoimalla niin Tuntematonta sotilasta, Liv Strömquistin sarjakuvia kuin Etelä-Suomen Vasemmistonuorten järjestämää Yläluokkasafariakin. Ja jotenkin erikoisella tavalla päädymme käsittelemään myös miesväsymystä.

FemF:ssä 21.10.2017 äänitetyssä livepodcastissa paneudutaan feminismiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Miten feminismiä on ajettu sisään erilaisten, ei ensisijaisesti tai ainoastaan feminististen, liikkeiden agendalle ja toimintaan? Miten erilaisten liikkeiden toimintakulttuureihin rakennetaan feministisiä käytäntöjä, ja onko se aina ihan helppoa? Aiheesta keskustelemassa Roihan ja Haglundin lisäksi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sekä aktivisti Marissa Varmavuori.

Työ määrittää vahvasti paitsi toimeentuloamme, myös identiteettiämme. Se ulottuu kaikkialle ja tuntuu silti samaan aikaan usein näkymättömältä. Työssä käyminen myönnetään suoranaiseksi yhteiskuntakelpoisuuden merkiksi, mikä ilmenee esimerkiksi työttömiin kohdistuvana sheimauksena. Tässä jaksossa puhumme työstä: siitä, mitä se merkitsee meille ja mitä se merkitsee yhteiskunnalle. Miksi janoamme tunnustusta työn emmekä elämän muiden osa-alueiden kautta? Miksi työaikaa pitäisi lyhentää, entä miksi robotit ovat tosi jees? Miten ay-liike saadaan tälle vuosituhannelle ja miksi sen pitäisi ottaa vahvemmin kantaa myös perheenyhdistämisen tulorajoihin? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme tässä jaksossa!