Roman Schatzin Maamme-kirja

Suomi on tällä hetkellä EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. THL:n johtaja Mika Salminen on todennut, että “Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on osoitus huumepolitiikan ja koko yhteiskunnan epäonnistumisesta.” Millaista huumepolitiikkaa Suomessa oikein pitäisi ajaa? Miksi Suomi on epäonnistunut huumeasioissa? Kuinka huumausaineisiin ja huumeiden käyttäjiin pitäisi suhtautua? Vieraina ovat ovat A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja mielenterveysaktivisti Julia Sangervo.

Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Jalkapallon MM-kisojen pitäminen Qatarissa on herättänyt maailmalla paljon ristiriitaisia ajatuksia. Miksi kisat annettiiin ökyrikkaalle maalle, jossa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia ja sananvapaus on heikoissa kantimissa? Maan perinne ja lainsäädäntö syrjivät naisia ja seksuaalisia vähemmistöjä. Mitä meidän tulisi tästä ajatella? Voimmeko katsoa kisoja hyvällä omatunnolla? Auttaisiko kisojen boikotointi rakennustöissä kuolleita tai heidän omaisiaan? Jalkapallon ja MM-kisojen eettisyydestä ja suurten urheilukisojen henkisestä tilasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat jalkapallorovastiKari Kanala ja HJK:n hyökkääjä Riku Riski.

Kun Persian shaahi Reza Pahlavi joutui maanpakoon vuonna 1979, Iranissa vaihtui valta ja maasta tuli islamilainen teokratia. Tänä syksynä Iranin asukkaat ovat enenevässä määrin lähteneet kaduille osoittamaan mieltä tätä hallintomuotoa ja sen uskonnollista diktatuuria vastaan. Hallituksen vastaus on ollut armoton ja brutaali. Tapahtuuko Iranissa uusi vallankumous? Voiko kansannousu muuttaa maan poliittista järjestelmää? Vieraina ovat iranilaisaktivisti Azizeh Lotfallahi sekä Lähi-idän geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh.

Kirkon jäsenmäärä on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Eivätkä nekään, jotka kuuluvat kirkkoon, osallistu kovin ahkerasti seurakuntien toimintaan. Niinikään seurakuntavaaleissa äänestäminen jää pienen vähemmistön vastuulle. Millainen on kirkon tulevaisuus? Mikä on kirkon tärkein tehtävä? Mahtuvatko liberaalit ja konservatiivit sulassa sovussa samaan kirkkoon? Millaisen kirkon suomalaiset haluaisivat? Vieraina ovat seurakuntapastori Elina Koivisto ja teologian tohtori Eero Junkkaala.

Jokaisella suurella organisaatiolla on nykyään jonkinlainen riskienhallinnan organisaatio tai -järjestelmä. Riskejä arvioidaan, analysoidaan ja yritetään hallita bisneksessä, urheilukentillä, vakuutusalalla, logistiikassa, valtionhallinnossa, yksityiselämässä, sairaalassa ja niin edespäin. Mutta kuinka se tehdään? Miten riskejä hallitaan? Mitä riskejä voi hallita, ja mitä taas ei? Millaisiin riskeihin parhaillaan varaudutaan? Pitäisikö jokaisen kansalaisen osata jonkinlaista riskien arviointitaitoa? Vieraina ovat Elinkeinoelämän Keskusliiton riskienhallinnan asiantuntija Markku Rajamäki ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kurt Kokko.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Alkaa näyttää yhä selvemmin siltä, etteivät kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteet maapallon lämpenemisen rajoittamisesta tule toteutumaan. Kun emme saa hiili- ja muita päästöjämme kuriin, meidän pitää kiireesti kehittää tapoja elää muuttuneessa ilmastossa ja kestää teollistumisen ikävät seuraukset. Miten muuttunut ilmasto vaikuttaa ruoan tuotantoon? Miten se vaikuttaa liikenteeseen? Entä millaisia muuttoliikkeitä se aiheuttaa? Miltä kaupunkimme näyttävät lähitulevaisuudessa? Kuinka ilmastonmuutos muuttaa suomalaista yhteiskuntaa? Vieraina ovat maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja kirjailija Risto Isomäki.

Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla. 2010-luvulla pois muuttaneita oli enemmän kuin palanneita, mutta koronan ja Britannian EU-eron myötä tilanne kääntyi ainakin hetkeksi. Keitä ovat nämä ulkosuomalaiset? Miten Suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset hoitavat yhteyksiään kotimaahan, millaisia palveluita heille on tarjolla ja kuinka helppoa on palata takaisin Suomeen? Roman Schatzin vieraina ovat Suomi-Seuran asiantuntija Jenny Orphanou ja Fiskars Groupin viestintäjohtaja Kati Kaskeala.

Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan ABC-kirja vuodelta 1543 on osittain alkuperäistä suomen kieltä, mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Käännetty kirjallisuus on pienelle kielialueelle ollut alusta asti hyvin tärkeä tapa olla yhteydessä muun maailman kanssa, ja ilman kääntäjiä myöskään muu maailma ei tietäisi suomalaisesta kirjallisuudesta yhtään mitään. Mutta miltä näyttää kirjallisuuden kääntämisen ja suomentamisen tulevaisuus? Millaista suomalaista kirjallisuutta käännetään muille kielille ja mistä kääntäjiä löytyy? Kuka valikoi käännettävät ja suomennettavat teokset? Onko kirjallisen kulttuuriviennin ja -tuonnin takana jotain suunnitelmallisuutta? Entä mitkä suomalaisen kirjallisuuden merkkiteokset pitäisi vielä kääntää maailman suurille kielille?Ja kuinka paljon maailmankirjallisuuden suuria helmiä jää suomentamatta? Roman Schatzin vieraina ovat kääntäjä ja kirjallisuustieteen professori Viola Parente-Čapková ja suomalaisen kirjallisuuden vientik

“Meistä kaikista tulee nyt köyhempiä.” Näin totesi hiljattain Saksan uusi talousministeri Robert Habeck. Kukaan hänen edeltäjistään ei ole koskaan sanonut tällaista ääneen. Saksa on ollut lähes täysin riippuvainen Venäjän myymästä energiasta, ja edessä on ennennäkemättömän vaikea talvi. Lisäksi maata vaivaa inflaatio, kuivuus, pakolaisaalto Ukrainasta, työvoimapula ja koronapandemian aikana kasvanut sosiaalinen eripura. Kuinka paljon Euroopan vahvin talous kestää, ja mitä tapahtuu, jos Saksa köyhtyy? Miten se vaikuttaa Saksan rooliin Euroopassa ja maailmalla? Mikä on Saksan suunta nyt Merkelin jälkeen? Vieraina ovat Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander ja poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä.

Talvi tekee tuloaan, ja lähes jokainen meistä joutuu tällä hetkellä miettimään energian kulutusta Miten tavallinen kansalainen voi säästää sähköä ja muutakin energiaa? Millaisella energian säästämisellä on todellista merkitystä? Voiko sähkösaunaa enää ensi talvena lämmittää? Täytyykö meidän nyt tinkiä mukavuudestamme? Roman Schatzin vieraina vieraina ovat Motivan energiatehokkuusasiantuntija Teemu Kettunen ja kuusankoskelainen nuukuustaiteilija Tea Rén.

Vastuullinen ihminen tietää, että hänen tulee jatkuvasti kehittyä. Kunnon ihminen kehittää itseäään jatkuvasti työssä, kotona ja vapaa-aikana. Työura vaatii jatkuvaa oppimista. Työssä jaksaminen vaatii rautaista kuntoa ja perhe-elämä vaatii jatkuvaa sosiaalisten ja henkisten voimavarojen harjaannuttamista. Itsensä kehittämisestä ja optimoinnista on tullut aikakautemme pakkomielle. Yritämme olla onnellisia hinnalla millä hyvänsä ja pyrimme optimoimaan sekä työ- että yksityiselämäämme. Hyvinvointivalmennuksesta on tullut suorastaan uusi teollisuuden haara. Mutta saavutammeko onnea ja parempaa elämää järejstelmällisellä elämän optimoinnilla? Milloin itsensä kehittämisestä tulee pakkoapaita, joka pikemminkin ahdistaa kuin auttaa? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskutellaan Itsensä kehittämisestä, onnellisuuden tavoittelusta ja elämän optimoinnista. Vieraina ovat hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti ja hyvinvointitutkija ja tietokirjailija Frank Martela.

Elämme jatkuvan huonojen uutisten, uhkakuvien ja huolenaiheiden virran keskellä. Monen verenpaine nousee ja ahdistus ja univaikeudet vaivaavat. Moni yrittää vain ummistaa silmänsä maailman kriisesiltä ja pyrkii keskittymään omaan pikku elämäänsä. Miten yhteiskunta kestää näitä jatkuvia paineita? Ja miten yksilö kestää niitä? Lisääkö kriisiytyminen solidaarisuutta vai tekeekö se kilpailusta kovemman? Miten Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet tänä kriisien aikana? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan kriisinkestävyydestä. Vieraina ovat Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö Rebekka Naatus ja näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Heiskanen.

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työelämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Vuosituhannen alussa yksinyritäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000. Nyt heitä on jo melkein 200 000. Millaista on olla Suomessa itsensätyöllistäjä? Miten yhteiskunta kohtelee mikroyrittäjää? Onko yksinyrittämisen nopea kasvu Suomessa merkki uudesta vapaudesta vai tarkoittaako se sitä, että moni pakotetaan yrittäjäksi vastoin tahtoaan? Roman Schatzin vieraina ovat vuoden 2021 yksinyrittäjiä, mentalisti Pete Poskiparta ja aiheesta kirjan toimittanut yksinyrittäjiä Iikka Hackman. Millaisia veroja yksinyrittäjiä joutuu Suomessa maksamaan? Mitä tapahtuu, kun hän sairastuu? Mitä hän tekee, jos tilauksia on liikaa ja silloin, kun tilauksia ei riitä kulujen kattamiseksi? Mitä tapahtuu, jos yksinyrittäjiä joutuu palkkaaman lisää työvoimaa? Kuinka hän pitää lomaa? Ja millainen eläke odottaa Suomessa elämänsä yksinyrittäjänä työskennellyttä ihmistä? Kuka ajaa itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien etuja Suomessa? Yks

Kahden koronakesän tauon jälkeen pidetyt 72. Karjalaiset kesäjuhlat houkuttelivat yhteensä yli 10 000 vierasta eri puolilta Suomea. Toisaalta siirtokarjalaisten äänenkannattajan Karjala-lehden ilmestyminen päättyi tämän kuun alussa. Karjalan luovutuksesta on jo yli 80 vuotta, ja ani harva siellä syntynyt on enää elossa. Kuinka kauan siirtokarjalaisten kulttuuri ja identiteetti säilyvät hengissä? Miten luovutetun Karjalan kotiseututyö ja kotiseutumatkat jatkuvat kun Ukrainan sota sulkee yhteyksiä Venäjälle? Kuinka kauan siirtokarjalaIsten jälkipolvet omaksuvat karjalaisen identiteetin? Roman Schatzin vieraina ovat Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Terhi Pietiläinen ja kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.

Vuonna 2018 huutokaupattiin lähes puolella miljoonalla eurolla tekoälyn luoma taideteos. Tämän vuoden Sibelius-viulukilpailun finaalissa testattiin tekoälytuomaria ja viime vuonna ilmestyi ensimmäinen ihmisen ja tekoälyn yhdessä kirjoittama suomenkielinen runokokoelma. Jos tämä on vasta alkua, mihin tekoäly vie meidät tulevaisuudessa? Pystymmekö enää erottamaan algoritmin kirjoittaman romaanin ihmisen tekemästä? Ja onko sillä väliä? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailijat Jukka Aalho ja Mikko Rauhala.

Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä on lisännyt pelkoja siitä, että Suomeen kohdistuisi entistä enemmän kyberhyökkäyksiä ja hybridivaikuttamista. Kuinka hyvin maamme on varautunut tietoverkkoihin ja digitaalisiin palveluihin suunnattuja hyökkäyksiä vastaan? Entä millaisia hybridivaikuttamisen ja -painostamisen keinoja Suomeen voisi kohdistua? Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä arjen toimintojen turvaamiseksi? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan tämän hetken hybridivaikuttamisen ja kyberturvallisuuden tilanteesta. Vieraina ovat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen.

Ensin oli koronakriisi, nyt on Ukrainan sota. Ja sitten on vielä inflaatio ja ilmastomuutos. Matkailuala on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut kokemaan kovia. Mutta kesä tulee, ja odotamme toivorikkaina alkavaa loma- ja matkailukautta. Miten Suomen matkailuala jaksaa? Miten se on sopeutunut jatkuviin vaikeuksiin? Millaista uutta tarjontaa on kehitetty ja millaisia uusia asiakasryhmiä saadaan esimerksiksi venäläisten turistien tilalle? Roman Schatzin vieraina ovat Visit Finlandin vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Komu.

Siamäk Naghian syntyi Iranissa kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nuorena hän oli mukana Iranin islamistisessa vallankumouksessa ja hän joutui sotimaan Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Myöhemmin hän päätyi monien vaiheiden jälkeen Suomeen, jossa hän lopulta opiskeli tekniikan tohtoriksi. Nyt hän johtaa iisalmelaista, kansainvälisesti tunnettua ja menestyvää yritystä. Siamäk Naghian on nyt Roman Schatzin vieraana.