Roman Schatzin Maamme-kirja

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut myös maailman ruokamarkkinat. Euroopan villja-aittana tunnetun Ukrainan viljantuotanto laskee rajusti ja kallistuneet lannoitteet ja polttoaineet nostavat rajusti viljelyn kustannuksia joka puolella maailmaa. Ennustetaan että ruoan hinta nousee rajusti. Miten suomalainen maatalous pärjää tässä myllerryksesä? Kuinka Ukrainan sota vaikuttaa tuotantoon, toimitusketjuihin ja maataloustuotteiden hintoihin? Millaiset ovat suomalaisten maanviljelijöiden ja karjankasvattajien tulevaisuuden näkymät nyt uuden satokauden alkaessa? Vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja maatalousyrittäjä Tuomas Laitinen.

Venäjän hyökkäyssodan yksi seuraus on se, että Länsi tajuaa olevansa riippuvainen Venäjän kaasusta, öljystä, hiilestä ja jopa uraanista. Niinpä monissa maissa mietitään tällä hetkellä kuumeisesti, miten Venäjältä ostettu energia voitaisiin korvata. Monen maan pitää löytää uusia raakaöljyn ja kaasun toimittajia Venäjän tilalle. Uusiutuvaa energiaa pitäisi saada nyt nopeasti lisää. Miten energiataloutemme nyt muuttuu? Onko edessämme energiakriisi vai vauhdittaako Putinin sota uusien energialähteiden käyttöön ottamista? Ja paljonko energiamme maksaa huomenna? Vieraina ovat energia-alan yrittäjä Mika Anttonen ja teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Suomeen on runsaan kuukauden aikana saapunut yli 16 000 ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan sotaa Ukrainassa. Ja heitä on tulossa lisää; kukaan ei vain vielä tiedä paljonko ja kuinka pitkäksi aikaa. Kuka ottaa heidät vastaan? Ja kuinka heidät otetaan vastaan? Miten heidät majoitetaan ja ruokitaan? Entä miten kieli- ja muut ongelmat ratkaistaan? Ja kuinka heitä autetaan aloittamaan uusi elämä täällä? Vieraina ovat Migrin eli maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen ja Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Otto Leppä.

Suomesta viedään ulkomaille paitsi paperia, sellua ja koneita myös kulttuuria. Vientituotteita ovat muuan muassa musiikki, kirjallisuus, tietokonepelit, kuvataide, elokuvat ja televisiosarjat. Suomesta viedään ulkomaille kultuurituotteita yli 200 miljoonalla eurolla vuosittaain. Kuka vie meidät kulttuurin maailmankartalle? Millainen suomalainen kulttuuri kiinnostaa tällä hetkellä maailmalla? Onko kulttuurivienti kannattavaa bisnestä vai onko kyse vain enemmän kansallisen brändin kiillottamisesta? Ja miksi Ruotsi pärjää kulttuurimarkkinoillakin meitä paremmin? Vieraina ovat Music Finlandin toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö ja Suomen Saksan-instituutin johtaja Mikko Fritze.

Euroopan Unioni aikoo tehdä luonnon ennallistamisesta pakollista. EU:n komission esitys voisi tarkoittaa Suomessa sitä, että seuraavan 30 vuoden aikana ennallistettaisiin luonnontilaan jopa neljä miljoonaa hehtaaria metsiä, soita ja vesialueita. Mutta miten turmeltua luontoa ennallistetaan? Paljonko se maksaa ja kuinka nopeasti sen positiiviset vaikutukset alkavat näkyä? Entä miten nämä suunnitelmat vaikuttavat maa- ja metsätalouteen? Vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja professori Anne Tolvanen ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Ukrainan sodan pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen ruokakriisin. Saksassa hamstrataan jo jauhoja ja ruokaöljyä ja Suomen elinkeinoministeri kehottaa meitä varautumaan ruoan hinnan jyrkkään nousuun. YK varoittaa globaalista nälänhädästä. Mitä me syömme huomenna? Millaiseen ruokavalioon meillä on tulevaisuudessa varaa? Pelaako meillä huoltovarmuus? Missä olemme omavaraisia ja keistä olemme riippuvaisia? Roman Schatzin ohjelmassa puhutaan Ukrainan sodan vaikutuksista kansainväliseen ruokakauppaan ja suomalaisten kuluttajien elämään. Vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Suomessa elää tuhansia ukrainalaistaustaisia ja kymmeniä tuhansia venäläistaustaisia ihmisiä. Heidän kotimaansa ovat nyt sotatilassa. Miten Ukrainan sotaan suhtautuvat he, jotka asuvat täällä ja joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sodan kanssa? Miltä nyt tuntuu olla venäläinen tai ukrainalainen, pitkään Suomessa asunut Suomen kansalainen? Millaisia mielialoja, ongelmia ja tragedioita sota synnyttää täällä Suomessa? Ja mitä täällä elävä sotaa käyvän maan kasvatti voi tehdä rauhan ja inhimillisyyden eteen? Vieraina ovat ukrainalainen Kirill Shevtchenko ja venäläinen Petr Potchinchtchikov.

Miten kansalliseepoksemme Kalevala jakselee tänä päivänä? Onko sillä enää mitään sanottavaa digiajan suomalaisille? Runonkerääjät kokosivat aikoinaan valtavan kansanrunousarkiston. Vieläkö Suomen kansan vanhoista runoista löytyy uutta tutkittavaa ja uutta tietoa juuristamme? Entä millaisilla motiiveilla kansanrunoja aikoinaan kerättiin ja Kalevala sepitettiin? Onko Kalevala kultuurista omimista? Kalevalan päivänä Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Kalevalasta ja kansanrunoudesta.Vvieraina ovat Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen ja tampereenkarjalainen kielentutkija ja aktivisti Tuomo Kondie.

Ahdistus on paheneva kansantauti. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista naisopiskelijoista 40 prosenttia kertoi tuntevansa ahdistuksen ja masennuksen oireita. Miksi niin moni on ahdistunut täällä maailman onnellisimmassa maassa? Missä määrin ahdistus kuuluu normaaliin elämään ja milloin on kyse vaarallisesta sairaudesta, joka vaatii hoitoa? Roman Schatzin vieraina ovat Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme ja psykologi Klaus Ranta.

Vuotuiset juhlapäivät ovat kaikille kansoille tärkeä asia. Ilman juhlia ei synny yhteisöä. Siksi kai meillä kaikilla on synnynnäinen tarve päästä välillä juhlimaan ja juhlatunnelmaan. Nykyään meillä on perinteisten joulun, pääsiäisen, vapun ja juhannuksen lisäksi myös uusia kansainvälisiä tulokkaita juhlakalenterissamme. Monet suomalaiset viettävät ystävänpäivää, halloweeniä, Pride-viikkoa tai kiinalaista uutta vuotta. Myös juhlakalenterimme globalisoituu. Kuinka juhliminen on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessa? Kuinka vanhat perinteiset juhlapäivät ja liputuspäivät kestävät nopeasti muuttuvasssa maailmassa? Vieraina ovat eurooppalaisen historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Kirjoja saa nykyään suoraan korville kuukausimaksulla äänikirjojen suoratoistopalveluista. Sähkökirjasta ei ole vielä tullut vakavaa kilpailijaa perinteiselle kirjalle, mutta äänikirjasta on jo tullut suosittu trendituote. Miten äänikirjan voittokulku vaikuttaa kirjallisuuden maailmaan? Lukijoista se tekee kuulijoita, mutta muuttaako se kirjailijan työtä? Vaikuttaako äänikirjojen suosio kirjailijan aihevalintoihin, kerrontaan tai tyyliin? Ja millainen bisnes se on kustantajien ja kirjailijoiden kannalta? Vieraina Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen ja Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja Antti Majander.

Pian alkavat Pekingin talviolympialaiset ovat herättäneet paljon kriittistä keskustelua. Kisat järjestetään maassa, jossa vähemmistöjä sorretaan järjestelmällisesti ja jossa ei ole demokratiaa. Mihin Kiina tarvitsee olympialaisia? Voiko politiikkaa ja uhreilua pitää enää erillään? Onko urheilun suurtapahtumista tulossa diktatuurien propagandanäytöksiä? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani ja Ilta-Sanomien urheilutoimittaja ja tietokirjailija Mikko Knuuttila.

Monenlaiset ääriliikkeet levittävät nykyään vihapuhetta, valeuutisia, salaliittoteorioita ja yrittävät houkutella piiriinsä uusia jäseniä. Pahimmillaan ääriryhmät voivat yllyttää kannattajiaan väkivaltaisiin tekoihin. Millaisia ääriliikkeitä Suomessa toimii? Kuinka ne löytävät aatteilleen uusia kannattajia? Ja kuinka nuorten radikalisoitumista voidaan havaita ja estää? Nuorten radikalisoitumisesta ja ääriliikeiden rekrytoinnista puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Pelastakaa Lapset ry:n hankesuunnittelija Veera Tuomala ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Katja Vallinkoski.

Koskaan ei ole maailman historiassa puhuttu niin paljon rokotuksista kuin viimeisen kahden vuoden aikana. Koronapandemia on tehnyt rokotuksista jokapäiväisen puheenaiheen. Millainen on rokotusten historia? Miten rokotukset toimivat, mihin ne pystyvät ja miksi niitä myös pelätään? Miltä näyttää rokotteiden tulevaisuuden kehitys? Roman Schatzin ohjelmassa perehdytään rokotuksen kehitykseen, vaikutuksiin ja myös rokotteisiin liittyvien pelkojen pitkään historiaan. Vieraina ovat Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja Turun yliopiston tutkija Johanna Nurmi. Koskaan ei maailman historiassa puhuttu niin paljon rokotuksista kuin viimeisen kahden vuoden aikana. Eikä ihme, sillä koskaan ei rokotettu niin paljon ihmisiä niin lyhyellä varoitusajalla. Mutta mikä on uudentyyppinen MRna-rokote? Miksi se on parempi kuin vanhat vaksiinit? Saadaanko me pian tehokkaampi koronarokote? Montako piikkiä pitää ottaa? Ja mistä johtuu, että niin moni on rokotekriittinen tai rokotevastainen? Mitä tapahtuu, k

Koronaviruksen vaitukset ulottuvat yhteiskunnan joka kolkkaan. Mikroskooppisen pieni olio näkyy päivittäin otsikoissa, katukuvassa, talousluvuissa ja ihmisten olohuoneissa. Ei ole ketään, jota pandemia ei koskisi, ja jonka elämä ei olisi muuttunut viimeisen parin vuoden aikana enemmän tai vähemmän radikaalisti. Nyt alkaa kolmas koronavuosi, virus on muuntunut, ja pandemia jyllää eksponentiaalisesti. Mutta miten me muunnumme? Mitä me tästä koettelemuksesta opimme ja kuinka me sopeudumme uuteen maailmaan? Millaisia henkisiä vasta-aineita kehitämme? Ihmisten ja yhteiskunnan jaksamisesta kolmannen koronavuoden kynnyksellä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen.ja viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa.

Esa Ruuttunen ehti olla pappina 10 vuotta ennen kuin hän antautui muusikon uralle. Hän on opiskellut laulua muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Aachenin musiikkikorkeakoulussa. Suomen Kansallisoopperan lisäksi hän esiintynyt muun muassa Baijerin valtionoopperassa, Lontoon Covent Gardenissa, Wienin valtionoopperassa ja Berliinin valtionoopperassa. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Ruuttusen monivaiheisesta urasta, musiikista ja elämästä.

Jouluyö, juhlayö, joulukuusi, adventtikalenteri, oviseppele, piparkakku - suomalainen joulu on niin täynnä saksalaisia perinteitä, että voisi sanoa, että joulumme on saksalainen. Vai pitäisikö minun tässä tapauksessa sanoa: joulunne on saksalainen? Roman Schatzin ohjelmassa kaivellaan suomalaisten jouluperinteiden alkuperää ja pohditaan sitä, millaiseksi joulumme tulevaisuudessa muuttuu. Mistä tulevat uudet joulunviettotrendit? Vieraina ovat tutkija Jere Jäppinen ja kielenkääntäjä Gabriele Schrey-Vasara.

Suoratoistopalvelut ovat vain muutamassa vuodessa nousseet suuriksi yrityksiksi, ja ne kilpailevat perinteisten televisiokanavien kanssa. Ne toimivat yli kielirajojen, niillä on ja paljon omia tuotantoja, ja niiden algoritmit suosittelevat meille, mitä seuraavaksi kannattaisi katsoa. Yhdenmukaistuuko tv-sarjojen ja elokuvien tarjonta suoratoistopalvelujen kautta? Mihin suuntaan tv-draama on kehittymässä? Entäs miten me katsojat muutumme? Roman Schatzin vieraina ovat Yleisradion viihde- ja komediaohjelmien tilaaja Arttu Nurmi ja TV-alan moniammattilainen Joonas Nordman.

Itsenäinen Suomi viettää tänä vuonna 104 vuotta. Ja tällä hetkellä maan asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä itsenäiseen valtioonsa. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan kansalaisista 86 prosenttia ajattelee, että on onni ja etuoikeus olla suomalainen. Koronakriisissä suomalaiset arvostavat maansa toimivuutta ja sen tarjoamaa turvaa. Entäs itsenäisyys? Arvostetaanko sitä enää tänä päivänä? Vai onko siitä tullut itsestäänselvyys? Mitä itsenäisyys tarkoittaa globalisoituneessa ja verkostoituneessa maailmassa? Vieraina ovat Eurooppanuorten pääsihteeri Sara Salonen ja entinen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Ennen vanhaan köyhät ihmiset olivat laihoja ja rikkaat olivat lihavia. Nykyään modernissa maailmassa tilanne on päinvastainen. Ruokakulttuurimme on muuttunut perinpohjaisesti ja muutosvauhti vain kiihtyy. Ruoka on olennainen osa nykyihmisen identiteettiä. Arvomme ja maailmankuvamme vaikuttavat myös siihen, mitä ruokaa valitsemme lautasellemme. Ruokatottumuksillamme viestitämme myös muille, millaisia ihmisiä me olemme. Millaisista raaka-aineista ruokaidentiteettimme koostuu? Mihin suuntaan suomalainen ruokakulttuuri on matkalla? Kuinka korona-aika ja ilmastonmuutos muuttavat suhdettamme jokapäiväiseen leipään? Roman Schatzin vieraana on terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.