Soilin Seurassa

Sandran isoisän isoisä oli Venäjän tsaarin henkivartija. Sandran vanhemmat tapasivat Ruotsissa, vaikka ovat kumpikin kotoisin Pohjois-Karjalasta. Sandra kertoo työstään ja elämänsä koukeroista. "Miesten mielestä on yleensä hauskaa, että työmaalle tulee tyttö töihin. Hekin pitävät siitä, että keskustelutyyli muuttuu pehmeämmäksi." Aivokasvaimen takia Sandralla on jatkuva päänsärky. Kasvain on hyvänlaatuinen, mutta se on sellaisessa kohdassa, ettei sitä pystytä leikkaamaan pois. Sandra pinnistää ja puree hammasta niin, että jaksaa käydä töissä. Työmaalla on hänen mielestään niin hauskaa, ettei hän halua jäädä kotiin. "Menin toisen kerran naimisiin 27-vuotiaana - voi että, ei sitä koskaan opi!" Haastattelija: Soili Huokuna.

Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen. "Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana" Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta. "Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!" Haastattelija: Soili Huokuna. Soilin seurassa soili.huokuna@sverigesradio.se

Simon Scott löi rytinällä läpi Suomessa 70-luvun alussa. Keikkailu ja rakkaus toivat hänet Västeråsiin. Laulu raikaa edelleen, nykyään pääasiassa karaokessa. Vaikea sairauskaan ei ole lannistanut. Veikko Salonen, taiteilijanimeltään Simon Scott, syntyi 1948 Merikarvialla. Perheessä oli kahdeksan lasta ja töitä oppi tekemään jo pienestä pitäen. Kalastus on ollut rakas harrastus koko elämän ajan, samoin puutyöt, ja rakennusalalta löytyi myös ammatti. Simon Scott on laulanut koko ikänsä ja nykyään hän käy viihdyttämässä muun muassa vanhainkodeissa. "En ole koskaan ajatellut, että laulajan työssä olisi glamuuria. Olen aina valinnut tanssimusiikin niin, että tekstit sanoo ihmisille jotakin." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Pertti Koistinen Tukholmasta auttaa työkseen kerjäläisiä. Hän on vähemmistötaistelija, eikä hän arkaile lähettää sähköpostia jos epäkohtia jossakin huomaa. Sitä kautta hän sai jopa roolin tv-sarjassa. Pertti kertoo, että hän sai hyvät lähtökohdat elämälleen itäsuomalaisessa Anttolassa. Kylän raitti oli kuin toinen koti ja nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Ruotsiin Pertti lähti onnetonta rakkautta karkuun ja 80-luvun alkupuoli meni Rinkebyssä huoletonta poikamieselämää viettäen.   "Risto sanoi, että voin jäädä hänen luokseen kunnes asiat selkiytyy. Siinä meni neljä puoli vuotta. Tehtiin töitä, ja rahat ryypättiin." Kansankorkeakoulu toi muutoksen Pertin elämään. Elämän johtotähdiksi tuli muiden auttaminen, aktiivisuus vähemmistöasioissa ja viime vuosina myös ruotsinsuomalaisissa harrastajateatteriryhmissä. Tukholmasta löytyi jo vuosia sitten myös suuri rakkaus, sattumoisin naapurikylän tyttö Savosta, jonka Pertti vei viime kesänä vihille. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Kurt syntyi Turun saaristossa 1923. Hänen isänsä toimi vartijana vankileirillä Suomen sisällissodassa. Kurt muistaa hyvin talvisodan ajan -39 ja hän osallistui itse jatkosotaan aivan sen loppuun asti.  Maantiellä tuli vastaan sotilas, joka sanoi, että älkää menkö tuohon helvettiin. Mutta sinne mentiin ja siitä alkoi meidän helvettimme, kymmenen vuorokauden yhtämittainen taistelu." Kurt Antskog osallistui Suomen jatkosotaan 1941-1944 Syvärillä ja Karjalan Kannaksella. Hän haavoittui olkavarteen, oli Suomen puolella sotilassairaalassa muutaman viikon hoidettavana ja palasi rintamalle. Sodan jälkeen hän lähti Kanadaan töihin, muttei palannutkaan Suomeen vaan tuli Kanadasta Ruotsiin rakkauden tähden. Avio-onnea on kestänyt jo 66 vuotta ja Kurtilla ja hänen vaimollaan Bibillä on neljä tytärtä. Kurt ei arkipäivässä enää ajattele sotaa sen kummemmin, mutta unissaan hän joskus vielä turvaa selustaa puhdistamalla yöpöydän tavaroista.  Haastattelija: Soili Huokuna.

Linda Lampenius oli 8-vuotias, kun hän lähti ensimmäiselle konserttikiertueelleen. Linda kärsi syömishäiriöistä 23 vuotta, mutta hän sanoo, ettei syynä ollut tiukka harjoittelu, vaan perhesalaisuus. "Ennen kuin paranin, oksensin kahdeksan kertaa vuorokaudessa." Anorexia, bulimia, ortorexia - Linda Lampenius on käynyt läpi nämä kaikki. Lääkärit arvelivat, ettei hän välttämättä koskaan saisi omia lapsia. Rakastuminen ja oman miehen antama tuki saivat aikaan sen, että Linda parantui. Nyt hänellä ja hänen aviomiehellään Martinilla on kaksi tytärtä.  "Säilytän kaikki konserttiohjelmat ja arvostelut. Arkistoin kaiken. Mulla on jopa jopa astronauttijäätelöä Washingtonista tallessa pienessä pussissa!"  Haastattelija: Soili Huokuna.

Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa. Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori. "Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Mauri Antero Numminen kehitti oman laulutyylinsä, kun kukaan muu ei suostunut hänen silloisen bändinsä solistiksi. M. A. kertoo myös ystävyydestään Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen kanssa. Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

"Teki mieli mennä ulos ja huutaa: eikö joku voisi halata minua?" Läheisyyden kaipuu miehen itsemurhan jälkeen oli valtava. Myös Pirjon poika teki itsemurhan. Silloin suru oli viedä Pirjonkin hengen. Pirjo Stråte on löytänyt elämälle uuden merkityksen: hän auttaa SPES-järjestön kautta muita selviytymään läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen. Pirjon oma elämäntarina sisältää monia, satavuotiaan Suomen historiaan liittyviä koskettavia kohtia. Hänen oma isänsä myytiin 10-vuotiaana huutokaupassa ja aikuisikään ehdittyään Pirjon isä joutui sotaan. Pirjon aviomies taas oli pikkupoikana niin kutsuttu oravapoika, eli lapsi, joka suoritti kotirintamalla maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

"Vaikka on neutraali, se ei tarkoita, että on hissukka!" Näin tokaisee toimelias Liisa. Suomella on hänen mielestään paljon tarjottavaa Ruotsille - kuten ripaus suomalaista hulluutta. Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tulee sinullekin tuttu. Tällä kertaa toukokuussa 2018 virkaansa astunut Suomen Tukholman suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo siitä, miten hänen tiensä on kulkenut Turun liepeiltä makeistehtaan varjosta kansainväliseksi diplomaatiksi. Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Maria Sid valitsi alunperin näyttelijän ammatin siksi, että oli ujo. Toinen uravaihtoehto olisi ollut maatalon emäntä. Rempseä ja rohkea Maria työskentelee tätä nykyä sekä Suomessa että Ruotsissa. "Teen tieteellistä koetta, jolla haluan osoittaa, että on mahdollista olla samaan aikaan esiintyvä taiteilija ja äiti. Olen esimerkiksi auttanut lapsiani läksyissä Skypen kautta, kun olen tehnyt töitä Kiinassa." Marian suora ja konstailematon olemus valloittaa sekä teatteri-, elokuva- että tv-yleisön niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Häneltä luontuvat sekä vakavat roolit että sketsiviihde. Sarja "Livet i Fagervik" ja elokuva "Halå halå" ovat esimerkkejä tuotannoista, joihin ei haettu erityisesti suomalaistaustaista näyttelijää, vaan niihin haluttiin juuri Maria Sid. Roolihahmoille kirjoitettiin uudet, Suomeen sijoittuvat taustatarinat. Maria Sid ei ainoastaan näyttele vaan hän myös ohjaa. Tulevaisuudessa hän aikookin keskittyä entistä enemmän juuri ohjaamiseeen.  "Etsin aitoa tunnetta. En mieti, millainen olen, va

Eivor Olofsson työskenteli neljännesvuosisadan Haaparannan svefi-kansankorkeakoulun räväkkänä rehtorina. Nyt hän on eläkkeellä, ja asuu miehensä ja kolmen koiran kanssa lapsuudenkodissaan Karungissa. "Mutka etelässä on käyty, tiedän nyt mitä se on. Sen jälkeen arvostan vielä enemmän läheisyyttä Suomeen, suomen kieltä, maalla asumisen rauhaa ja tiedän, mistä minä oikeesti tykkään. Eivor Olofsson täytti 70 vuotta 2017 ja hän nauttii eläkepäivistään Tornionlaaksossa. Hänen kotinsa on kaunis kulttuurikoti ja taide on hänen intohimonsa. 26 vuotta hän toteutti taiteellista ajatteluaan Haaparannan kansankorkeakoulun rehtorina.  "Ihmiset näkivät, että tämä akka vetää tätä linjaa, ja sain voimakkaita naisia mukaani. Koulu on nyt kulttuurikoulu."   Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Markoolion äiti Irma kertoo, että on sata miljoonaa kertaa pyytänyt lapsiltaan anteeksi nuoruudenaikaista liiallista alkoholinkäyttöään. Hän on myös saanut anteeksi, eikä deppaa vaan katsoo eteenpäin.  "Kun otti kaljan niin osas hirveen hyvää ruotsia. Mutta selvin päin ei osannut enää yhtään." Irma Lehtosalo sai vanhemmiltaan raskaana perintönä liiallisen alkoholinkäytön. Työuransa Irma teki sairaalassa keittäjänä ja siivoojana, kunnes selkävaivat äityivät niin pahoiksi, että työnteko piti lopettaa. Samaan syssyyn kuoli Irman äiti, ja tulevaisuus näytti synkältä. Markon menestys artistina toi yksyllättäen valoa äidinkin elämään. Nykyään Irma Lehtosalo on täysin raitis, asuu lähellä Markon perheen kotia saaristoidyllissä ja nauttii lastenlasten kanssa puuhailemisesta. "Markon isä on romani, ja hänen kulttuuristaan on minulla edelleenkin joitakin tapoja käytössä." Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Markku Putila perusti ensimmäisen kuoronsa Skinnskattebergissä 1976. Sitten tuli muutto Haaparannalle. Siellä hän perusti 1985 Gränsklangen/Rajansävelkuoron, joka on voimissaan yhä tänäkin päivänä. "Vaimo sanoi, että jos myyt klarinettisi, myyt myös sielusi." Markku Putila sanoo, että klarinetti oli hänen ensimmäinen rakkautensa. Se rakkaus syttyi 60 vuotta sitten eikä ole koskaan pettänyt. Toinen ja yhtä pitävä rakkaus löytyi sekin jo yli 50 vuotta sitten. Markku ja Leena Putila viettävät tänä vuonna kultahääpäiväänsä. Kaksikielisten kuorojen lisäksi Markku Putila johtaa myös Sångkören Lyckan-kuoroa Kalixissa. Lapsenlapset ovat Markku ja Leena Putilalle kaikki kaikessa. Isovanhempien ovet ovat aina avoinna perheen nuorisolle.   Ohjelman teknisestä toteutuksesta vastasi äänitarkkaaja Emilia Martin. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Nyt kun ikää on 70 vuotta, päättää hän keikkauransa näyttävästi. Mukana on myös Dimitri Keiski. Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta. "Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?" Kolme vuotta sitten Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri on mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 20.1.2018 ja hän esittää pääosaa kevään Remu-musikaalissa. Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana. "En mä mikään tähti oo. En vieläkään tajua miks jengi pyytää multa nimikirjoituksia." Huom - Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja. Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi.

Minni syntyi 50-luvun puolivälissä Keski-Suomessa. Rakkaus toi hänet Tukholmaan 1984. Elämä muuttui tapaninpäivänä 2004. Minni menetti miehensä ja kaksi lastaan tsunamissa. Mutta elämä ei loppunut. Alussa viilti ihan kauheesti kateus, ja pisteli: miks tolla on lapset elossa? Voi kun ei huutais lapselle, rakastais vaan Kuukausi tsunamin jälkeen Minni täytti 50 vuotta. Hän sai apua läheisiltään ja päätti pitää heille juhlat. Siellä itkettiin yhdessä, ja myös naurettiin kyyneleet silmissä. Minni päätti jatkaa elämää ja nyt, 13 vuotta tsunamin jälkeen, on hän uudessa aviossa ja yksi hänen intohimoistaan on kirjoittaminen. Tavallaan ihanaa, ettei mulla ole enää leimaa otsassa: tsunami       Haastattelija: Soili Huokuna.

Jake Nymanin ääni on tuttu YLEn musiikkiohjelmista, joita hän on toimittanut 70-luvun alkupuolelta lähtien. Jaken juontama Nuorten sävellahja oli suosittu toive- ja terveisohjelma, oman aikansa some. Jake Nyman on johdattanut YLEn kuuntelijoita popin ja rockin maailmaan vuosikymmenten ajan. Hän on myös kirjoittanut lukuisia musiikkiaiheisia tietokirjoja, joista uusin on nimeltään "Kielletyt levyt".  Haastattelija: Soili Huokuna.

Seppo Karmitsa on luonut omin käsin itselleen ja perheelleen hyvän elämän, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Sota, köyhyys ja isän alkoholismi vei ilon lapsuusvuosista. Seppo on selviytynyt sisulla. "19-vuotiaana laskeskelin, että olin siihen mennessä muuttanut 20 kertaa." Seppo Karmitsa syntyi Pohjois-Savossa Rautavaaralla 1964. Viisi vuotta myöhemmin perhe lähti köyhyyttä pakoon Ruotsiin. Isän alkoholismin ja äidin uupumuksen takia Seposta tuli tavallaan perheen pää jo ennen kouluikää. Hän huolehti pikkusisaruksistaan, myi kukkia ja naapurinrouvien virkkaamia mattoja, ja hankki näin muutaman kruunun taskurahaa. "Suomen-laivat ovat kolmas kotimaani. Juureni ovat siellä, minne hattuni laitan." Musisoiminen on Sepolle ollut ilo ja lohtu vaikeuksien keskellä. Hän on käynyt Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun ja soittaa nykyään jatsia. Päätyönä Sepolla on hoitoalan firman pyörittäminen ja kestävän kulutuksen puolesta toimiminen. Ajattelutapa maapallon resurssien säästäväisestä käyttämisestä on peräisin lapsu

Kerttu syntyi Savossa 1937. Hän lähti nälkää pakoon Tukholmaan 1958. Työpaikka löytyi kulkutautisairaalasta, eikä Kerttu säikähtänyt edes silloin, kun ensimmäiset aids-potilaat hakeutuivat hoitoon. Kerttu Sturesson uskaltautui hoitamaan aids-sairaita 80-luvun alussa, kun muut eivät vielä uskaltaneet. Hän teki työtä HIV-positiivisten ja aidsiin sairastuneiden kanssa 26 vuotta ja sai sinnikkäästä työstään muun muassa "Svenska hjältar"-tunnustuksen. "Jo silloin kun olin pieni ja kärsin vilua ja nälkää, päätin, että kun saan rahaa ja ruokaa, niin käytän loppuelämäni muiden auttamiseen. Ja sitä minä olen tehnyt koko ikäni." Kertun yksityiselämässä on ollut paljon surua ja lohduttomuutta lapsuudesta asti. Työ sekä pitkä liitto aviomies Stigin kanssa ovat antaneet voimaa ja valoa. "Tansseissa sanottiin, että olen finnjävel. Itkin, kun pääsin kotiin. Rouva, jonka luona asuin, lohdutti minua ja sanoi, että ole vaan oma itsesi." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Viihdetaiteilija Danny tulee Suomesta esiintymään #MittFinland Live -konserttiin 29.11. Jo 60-luvulla hän oli Suomi-popin kruunamaton kunkku ja Danny-Shown kautta on syttynyt monta muutakin tähteä.  Ilkka "Danny" Lipsanen on syntynyt Porissa 1942. Hän on yksi Suomen suosituimmista laulajista, yrittäjä ja musiikkineuvos. Dannyn levyjä on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta ja listahittejä on kertynyt muutamaa vaille sata. "Aloitin 75-vuotispäiväni kiitosrukouksella, laitoin perään anomuksen, että josko saisi vielä lisäaikaa. Näin sitä mennään sitä lisäaikaa." Dannyn ja hänen tyttöystävänsä, tangokuningatar Erika Vikmanin suhde on herättänyt kohua lähinnä suuren ikäeron takia. Erika on syntynyt 1993. Pari suhtautuu median kiinnostukseen tyynesti. "Olen saanut elää ikäisteni, vähän nuorempien ja nyt vähän enemmän nuoren kanssa. Pysyn paremmin ajassa kiinni kun tiedän, mitä nuorempi sukupolvi ajattelee." Haastattelija: Soili Huokuna.