Soilin Seurassa

Suomenkielestä on työssä ollut hyötyä, sanoo Pirjo Svegreus. Piilotettu puukkokin löytyi kerran näppärästi, kun Pirjo kuuli, mitä väkivallantekijät supattivat suomeksi poliisiauton takapenkillä. Kun Pirjo oli 9-vuotias, päättivät hänen vanhempansa, että nyt lähdetään Ruotsiin. Koti-Savosta otettiin mukaan vain kiikkutuoli. Pirjo oli Skanstullin suomenkielisen lukioluokan ensimmäisiä oppilaita. Vuoden -79 ylioppilaat tapaavat edelleenkin säännöllisesti. Kaikilla on mennyt elämässä hyvin, sanoo Pirjo. Poliisin ammatin valitsi heistä kaksi. Pirjo Svegreus kertoo työstään korttelipoliisina Tumbassa ja Skövdessä, sekä työuupumuksesta, joka iski 22 työvuoden jälkeen, sekä tiestä takaisin ammattiin. "Mieheni on myös poliisi ja hän muistaa ensimmäisestä tapaamisestamme, että minä kiroilin hirveästi. Myöhemmin ajelimme patrulliautoa yhdessä ja meistä tuli pari." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Erkki Tammenoksa oli legenda jo eläessään. Hän oli pitkän linjan sosiaalidemokraatti, urheiluaktivisti, pilapiirtäjä. Olof Palmen muistolaatan teksti Tukholman Sveavägenillä on Erkin laatima. Erkki Tammenoksa syntyi nykyisessä Venäjän Karjalassa vuonna 1935. Hänen isänsä omisti Chymoksen makeistehtaan ja Erkin sanojen mukaan perhe kuului yläkastiin. Erkki Tammenoksa kertoo haastattelussa lapsuudestaan sodan jaloissa, vanhempiensa alkoholismista, muutostaan Ruotsiin 50-luvulla ja siitä, miten hän vaihtoi vakaumusta porvarista työväenliikkeen edustajaksi. Hän kertoo ystävästään Olof Palmesta, IB-skandaalista, valtiopäivätyöstä. Hän ruotii ruotsinsuomalaisuutta ja ruotsinsuomalaisten toimittajien ja poliitikkojen roolia siinä, miten suomalaisten asioita on Ruotsissa ajettu halki vuosikymmenten. Erkki Tammenoksan elämä oli värikäs ja vaiheikas. Haastattelun lopussa hän kertoo, mikä hänen mielestään on tärkeintä elämässä. Erkki Tammenoksa kuoli Tukholmassa 12. lokakuuta 2017. Uusimme hänen haastattelunsa kesäkuu

Hannu Laitinen on mediakonkari, joka on elämässään kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Hän on myös toimittanut ja kehittänyt ruotsinsuomalaisia radio- ja tv-ohjelmia 1970-luvun alkupuolelta asti. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Brigitte Bardosta ja Tipitiistä se alkoi 60-luvun alussa. Menestys on jatkunut halki vuosikymmenten ja edelleen keikkaa pukkaa. Eikä yhtään kyllästytä esittää Eviva Espanjaa, vakuuttaa iloinen Marion. Marion Rung syntyi musikaaliseen perheeseen Helsingissä pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Nuoren tytön haaveena oli tulla kampaajaksi. Toisin kävi. Laulun lahjat veivät artistin ammattiin, ja sekä euroviisu- että Sopotin laulukilpailumenestys antoivat nostetta uralle. Haastattelija: Soili Huokuna.

Martti Wallénin komeaa bassoääntä kuultiin Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Eläkepäiviksi oli tarkoitus lähteä Italiaan, mutta uusi rakkaus veikin Mallorcalle. Martti Wallénin oopperaura alkoi Suomen kansallisoopperasta ja jatkui Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, missä hän lauloi 1975-2004. Oopperalaulajan eläkeikä on 55 vuotta, vaikka bassoääni on silloin parhaimmillaan, toteaa Martti. Hän lopetti siinä vaiheessa laulamisen, meni naimisiin espanjalaisen Lolan kanssa ja muutti Mallorcalle. Yhdeksän vuoden hiljaisuuden jälkeen ääni avautui uudelleen. Lokakuussa 2017 Martti Wallén on mukana järjestämässä kotisaarellaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaviikkoa. Ohjelmassa kuullaan Martti Wallénin ensimmäinen levytys 60-luvulta, Paljain jaloin. Välisoittona on Pietro Mascagnin Intermezzo. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Martti Paananen aloitti viime vuoden lopulla kirkkoherrana lähes 500-vuotiaassa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Aiemmalta ammatiltaan hän on lehtimies. Martti Paananen teki lehtityötä Suomessa 20 vuoden ajan. Kun 50-vuotispäivät lähestyivät, vaihtoi hän toiseen ammattiinsa, johon hänellä on koulutus hänestä tuli pappi ja työpaikka löytyi Tukholmasta. "Toimittajan työssä ja papin työssä on yhteistä se, että molemmat ovat totuuden etsimistä." Nyt syksyllä 2017, kun Martti Paananen on juuri viettänyt 60-vuotispäiviään, on hän Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja takana on myös reilut neljä vuotta pappina Australian Sydneyssä. "Nautin jokaisesta aamusta, kun kävelen läpi Vanhan Kaupungin ja kiipeän Slottsbackenille. Kohta 300 vuotta täyttävän suomalaisen kirkon seinät ovat siellä monenlaista tarinaa tulvillaan." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Leena Lindantytär työskenteli 30 vuoden ajan äidinkielenopettajana ja hän on vakaasti sitä mieltä, että ruotsinsuomi on oma kielensä. Vaikka hengenheimolaisia ei oikein löydy, ei Leena anna periksi. Elämäni suurin virhe oli se, etten puhunut äidinkieltäni omille lapsilleni." Leena Lindantytär syntyi Itä-Hämeessä 1945, samana vuonna kun toinen maailmansota päättyi. Isä oli ollut sodassa ja pysyi kolmelle lapselleen melko etäisenä. Perheen keskipiste oli äiti Linda, ja äidin kunniaksi Leena Paalanen muutti sukunimensä Lindantyttäreksi. Soilin seurassa Leena kertoo myös elämänsä miehistä ja siitä elämäntyylistä, jonka ansiosta onni kukoistaa hänen ja hänen nykyisen miehensä talossa Trollhättanissa. Hellät sanat, joita lausutaan päivittäin, pitävät rakkauden elävänä." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Vegan Flava eli nuoruutensa Trollhättanissa vahvan jengikulttuurin aikaan. Skeittilauta ja spraypurkki olivat Veganin tunnusmerkkejä. Taidekorkeakoulunkin hän kävi, mutta palasi katutaiteilijaksi. Maalaan sekä laillisesti että luvatta. Hylätyt tehtaat kiinnostavat eniten. Vegan ei käytä omaa nimeään, sillä hän haluaa tehdä taidetta rauhassa, ilman julkisuutta. Työt puhuvat puolestaan. Identiteetti on niistä karsittu pois  jäljelle jäävät pääkallot ja luurangot. Tutkin paikkoja maalaamalla niitä. Rakastan öisen kaupungin romantiikkaa. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista. Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin. Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies. Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan. Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi. Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa. Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se   Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2

Mia Halonen on Suomessa tunnettu radio- ja tv-juontaja, ja hän on toimittanut viihdeuutisia myös Sisuradiolle. Opastettuaan muita rakkauden polulle on nyt hänen vuoronsa olla itse juhannusmorsiamena. Ystävällisyys on kuin rakkautta työsaappaissa.  Mia kertoo elämästään ja uudesta rakkaudestaan, joka löytyi netin kautta toiselta mantereelta. Pari tapasi toisensa ensimmäisen kerran elokuussa 2016, he avioituivat saman vuoden joulukuussa ja vastavihitty morsian muutti saman tien Kanadaan, aviomiehensä Timin kotimaahan.  Sekä Mia että Tim olivat myyneet asuntonsa ja yhteinen koti, talo Nanaimon kaupungista, ostettiin keväällä.  Juhannuksena 2017 Mia ja Tim juhlivat häitään ystävien kanssa Helsingissä. Ketä viehättää deittaaja, jolla on aina naama näkkärillä?  Mia on asunut aiemmin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, ja hän toiminut matkanjohtajana Afrikassa. Suomessa hänet tunnetaan muun muassa  "Maajussille morsian"-tv-sarjan juontajana. Sisuradion kuuntelijoille Mia Halonen on tuttu Puhelinlangat laulaa-yhteis

Ikuista kutinaa tarinoita maanteiltä ja kulissien takaa. Näin on Tapio ristinyt elämänsä monologin. Kutina on esiintymistarve, joka alkoi kutkuttaa Tapiota jo pikkupoikana, kun hän pääsi näyttämölle. Tapsan tie on kulkenut sinne minne keikat vievät: ristiin rastiin Suomea, ympäri ämpäri Ruotsia. Jokaiselle näyttelijälle tule jossain vaiheessa se, että voi -kele, kun tähän ammattiin lähin! Kiinnitys Riksteaterin suomalaiseen toimintaan kiinnitti miehen Tukholmaan lähemmäs 30 vuotta sitten. Perheeseen kuuluu vaimo Hannele ja kolme aikuista lasta. Tapio Aarre-Ahtion ura alkoi jo pikkupoikana Lahden Kaupunginteatterissa ja ympyrä sulkeutui, kun hän palasi sinne viideksi vuodeksi ennen eläkeikää. Eikä nykyinen eläkeläinen laakereillaan lepää. Tapio palasi Ruotsiin ja täkäläisille näyttämöille, nyt ohjaajan roolissa. Loppusyksystä nähdään Södertäljessä Tapion ohjaama ja kirjoittama Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvä esitys. Se on harrastajateatteri Tuikun tuotantoa. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sve

Suomalaistanssit ovat saaneet uutta nostetta Månskensorkesterin ansiosta, ja Darya Pakarinen orkestereineen on opettanut myös ruotsalaisen yleisön rakastamaan suomalaista tangoa. Vaari soitti suomalaista tangoa, kun olin kesälapsena Pohjanmaalla. Tango on minulle kaipuumusiikkia. Pohdin, säilyykö yhteyteni Suomeen sitten, kun vanhat sukulaiset ovat poissa. Darya Pakarinen on syntynyt Tukholmassa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä on kotoisin Iranista. Darya itse viihtyy hyvin Aasian maissa ja erityisesti Japanissa. Månskensorkester keikkailee ahkerasti ympäri Ruotsia, Pohjolaa ja kauempanakin. Daryan koti ja sielunrauhan paikka on tätä nykyä Smoolannissa. Siellä hän vetää kumisaappaat jalkaansa ja rentoutuu luonnon helmassa. Tai hyppää moottoripyörän selkään! Uuden levyn laulut ovat syntyneet niistä tarinoista, mitä Månskensorkesterin keikoille tulleet ihmiset ovat kertoneet meille. Månskensorkester julkaisi toukokuussa kolmannen pitkäsoittolevynsä Det nya Atlantis. Ohjelmassa kuullaan  kolme kappaletta uud

Liinu on syntynyt Tukholmassa, mutta viettänyt lapsuusvuotensa Chilessä. Nyt hän muuttaa Guatemalaan. Maailma on Liinun koti ja hänen sydämenasioitaan ovat ihmisoikeudet ja taistelu köyhyyttä vastaan. Nykyään voi asua missä tahansa. Elämä saa näyttää, missä tulen asumaan. Tärkeintä on, että itse tunnen olevani onnellinen.  Liinu Diaz Rämö syntyi Rinkebyssä 1986. Kun hän oli 3-vuotias, perhe muutti Liinun isän kotimaahan Chileen. Perhe palasi takaisin Ruotsiin, kun Liinu oli 10-vuotias, ja hän jatkoi koulunkäyntiään Tukholman Ruotsinsuomalaisella koululla. Meillä ruotsinsuomalaisessa koulussa oli yhteinen identiteetti, vaikka vanhemmat olivat eri puolilta ja eri yhteiskuntaluokista. Ruotsalaisessa koulussa multa olis hävinnyt se, että saa olla erilainen. Kuuntele koko Liinun haastattelu kuuntelulinkistä! Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Pisin työpäivä on ollut 48 tuntia, kertoo Jukka. Hän on kolmen lapsen isä, lehtimies, paino- ja latomoalan yrittäjä, päätoimittaja, toimitusjohtaja, ja aiemmin myös järjestöaktiivi. Jätin alkoholin kohta 30 vuotta sitten. Se on ollut paras päätös elämässäni. Jukka Tuurala Ajatukseni oli, ettei vähemmistöllä ole elinvoimaa ellei sillä ole yhteistä foorumia päivälehden muodossa. Sen idean yritin Ruotsin Sanomilla toteuttaa. Jukka Tuurala Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Toven isoisä perusti skutnabbilaisuuden, isovanhemmilta tuli myös luomuajattelu sekä kiinnostus kieliin ja tutkimukseen. Ei siis ihme, että Tovesta tuli kansainvälisesti arvostettu kielitieteilijä. Olimme sisareni kanssa ainoat isossa tyttökoulussa, jotka eivät olleet kristittyjä." Tove Skutnabb-Kangas syntyi 1940 Helsingissä. Hän on kielitieteilijä ja pedagogi. Tove toimi opettajana Steiner-koulussa, erityisluokilla kansakoulussa, ja Espoon ammattikoulussa. Vuodesta 1967 vuoteen 1968 hän työskenteli Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa professori Einar Haugenin tutkimusassistenttina. Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin ja toimi opettajana Helsingin yliopistossa. Hän muutti Tanskaan vuonna 1979, missä hän hoiti luomutilaa yhdessä miehensä Robert Philipssonin kanssa.  Tove on toiminut Roskilden ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän on myös dosenttina Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa, alanaan kielelliset ihmisoikeudet. Tätä nykyä Tove Skutnabb-Kangas asuu miehensä kanssa Lundissa ja he

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruots

Heli van der Valk syntyi sodanjälkeiseen Suomeen Pohjanmaalla. Siellä piti hillitä ittensä ja ajatella, että mitä grannit sanoovat. Heli kehitti herkät tuntosarvet, jotka tekivät hänestä selviytyjän. Heli van der Valk syntyi Lehtimäen perheeseen Laihialla 1948. Hän oli 10 lapsen katraassa toiseksi nuorin. Sodanjälkeisessä sylissä sekä aika että tila oli kortilla.  Helin isä oli sodankäynyt mies, joka ei tunteista paljon puhunut. Pohjanmaalla kunnioitettiin perinteisiä arvoja: vastuunottoa omasta elämästään. Parsittuja vaatteita ei tarvinnut hävetä kunhan ne oli puhtaat. Itsehillintä oli tärkeää: ei saanut olla liian äänekäs eikä itseään saanut tuoda liikaa esille. Heli oli kyselijä. Hän oli lahjakas ja herkkä. Hän näki ja rekisteröi kaiken mitä ympärillä tapahtui. Nyt jälkeenpäin hän toivoo, että hän olisi oppinut pyytämään lohdutusta ja apua jo elämänsä alkutaipaleella. Aina piti pärjätä, mutta myöhemmällä iällä oppii, ettei avun pyytäminen ole heikkoutta, sanoo Heli. Olen aina elänyt rajalla. Raja voi ol

Juhani Hakopuro on säveltänyt Sisuradion Musalistalle yli 50 kappaletta ja sovittanut 96. "Olen joskus tieten tahtoen yrittänyt tehdä duurikappaleita, mutta ei ne tahdo toimia. Juhani kertoo elämästään:  1980, 16-vuotiaana, menin urkukursseille ja siitä se lähti. Sitä aikaisemmin en ollut koskaan soittanut mitään. Virstanpylväitä: Kun olin 12-vuotias, muutimme perheeni kanssa Porista pieneen kylään Lilla Edetin lähistölle. 16-vuotiaana aloitin ensimmäisessä orkesterissani. 17-vuotiaana soitin ensimmäisen keikan ravintolassa. En meinannut päästä sisään, ennen kuin kerroin, että olen täällä soittamassa tänä iltana.  "Koko yläasteen aikana en sanonut juuri sanaakaan. Sen isompia koulutuksia ei minulla ole, vaan menin heti yläasteen jälkeen töihin Gullfiberille, joka valmisti frigoliittia ja samoihin aikoihin muutin kotoa pois omaan asuntoon jo 17-vuotiaana! -82 Yamaha alkoi opettaa minua opettajaksi ja minulla onkin ollut lukuisia japanilaisia opettajia. Noin parikymppisenä aloitin kirkkourkujen virittäjä

Suomen Tukholman suurlähetystö sai tammikuussa 2017 uuden suurlähettilään. Hän on Matti Anttonen, kokenut diplomaatti, joka korostaa perinteisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden merkitystä. Suomen suurlähetystö Tukholmassa sai tammikuussa 2017 uuden isännän. Hän on suurlähettiläs Matti Anttonen, jolla on takanaan jo yli 30 vuotta Suomen valtion palveluksessa. Matti Anttonen syntyi 1957 Tampereella. Anttonen toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuodesta 2008 vuoden 2012 huhtikuun loppuun saakka. Me ajattelemme maailman tilaa kovin Eurooppa-keskeisesti. Maailman todellisuus ratkaistaan ihan muualla. Afrikassa väkiluku todella kasvaa ja iso kysymys on, onko ihmisillä siellä elämisen mahdollisuuksia. Anttonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986. Vuosina 19871991 hän oli avustajana ja lähetystösihteerinä Moskovan suurlähetystössä, sitten kolme vuotta Geneven pysyväss

Marjo Manell Täbystä on monen toiminnan pioneeri: hän on ollut mukana perustamassa niin asperger-luokkia kuin ruotsinsuomalaisten virka- ja liikenaisten yhdistystäkin. Marjo Manell syntyi Helsingissä 1946. Perhe asui aluksi Espoon Tapiolassa, sen jälkeen Lahdessa ja sieltä Marjo muutti Turkuun opiskelemaan. Sieltä löytyi suomenruotsalainen siippa ja pariskunnan tie kulki Lontoon ja Espoon kautta Tukholmaan. Marjolla on kaksi poikaa, Tobias ja Joni. Hän huomasi jo Jonin ollessa vauva, ettei nuorempi poika ollut samanlainen kuin isoveli tai muut lapset. Jonilla on aspergerin oireyhtymä, mutta hän sai diagnoosin vasta koulupoikana. Marjo on taistellut poikansa ja muiden asperger-lasten oikeuksien puolesta. Hän on ollut mukana perustamassa lukio- ja kansankorkeakoululuokkia nuorille, joilla on aspergerin oireyhtymä. "Päätin tehdä kaikkeni, jotta lapseni saa niin hyvän elämän kuin mahdollista. 1994, kun Marjo meni mukaan Ruotsin autismi- ja aspergerliittoon, oli liitossa vain muutama tuhat jäsentä. Nykyään heitä