Radio Suomesta Poimittuja

Suomi on keskellä kuuminta leivonnaissesonkia. Pullan merkitystä ei voi yliarvioida. Vaan edessä häämöttää jo pitkä merkkipäivänisuista vapaa iloton elämänvaihe. Siksi on kehitettävä lisää nimikkoleivonnaisia. Ihminen joka syö pullaa ei ole läpeensä paha. Tulee vaikka mieleen eräs Jari Aarnio, joka veteli viinereitä samalla kun katseli videoita. Työpäivistä jää parhaiten mieleen ne, jolloin pullaa oli tarjolla. Juuri nyt on vuoden kiihkein pullasesonki, mutta entä sen jälkeen. Vaivummeko merkityksettömyyteen? Leipomoissa tapahtuu nyt. Runebergintorttua menee sairaalloisesti, laskiaispullaa paljon, ystävänpäiväleivoksetkin jo odottavat. Mutta sitten tulee kuoppa. Eikä pelkästään vatsan kohdalle. Pullan syönti on vähentynyt. Vehnäjauhot pelottavat. Se on leipomoille huono. Se on huono myös ihmisyydelle. Me tarvitsemme pullaa hitsaamaan kovat kuoremme yhteen sopiviksi. Me tarvitsemme rasvaisia leivoksia tuomaan merkitystä elämäämme. Keksityt leivonnaispäivät tuntuvat toimivan. Runeberginpäivänä ajatus harhai

Tietoturvasta keskustelevat ja neuvoja antavat professori Jarno Limnéll sekä politiikasta.fi -verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. He keskustelevat myös infosodasta, propagandasta, valheesta ja mielikuvia luovista tarinoista. Informaatiovaikuttamista puhuttaessa kumpikin haluaa välttää sota-sanan käyttöä. Ohjenuoraksi he mainitsevat medialukutaidon lisäksi mm. harkinnan: On harkittava tarkkaan ennen kuin päivittää sosiaalista mediaa tai klikkaa vaikka sähköpostiaan. Toimittajana Ihan pihalla –ohjelmassa, Kansainvälisenä tietosuojapäivänä, 28.1.2016 oli Olga Ketonen.

Tietoa on jokaisen ihmisen ulottuvilla enemmän kuin käsittää saattaa. Mutta ongelmana on se, miten sieltä osaa erottaa sen oikean. Kaikki kotona -lähetys kahlasi tiedon ja uskomusten suossa, oppaa​na oli Skepsis ry:n varapuheenjohtaja, ​kirjailija Tiina Raevaara.​ Toimittajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin perillä maailman asioista, kertoo Tiina Raevaara. - Meillä kaikki käyvät koulun läpi ja oppivat lukemaan. Luemme paljon sanomalehtiä ja seuraamme uutisia ja kirjojakin vielä luemme. Joiltakin elämänalueilta voisimme harkitummin hankkia tietoa tai miettiä, minkälaiseen informaatioon kannattaa luottaa. Tiedonhankinta terveysaiheista vaatisi viitseliäisyyttä ja vaivaa enemmän pohtii Raevaara. - Suomalaiset ovat ahkeria hakemaan terveystietoa ja sitä on tarjolla paljon. Mutta tarvitaan uudenlaista ajattelua siitä, mikä kaiken tämän informaation seassa on sellaista, mihin voi luottaa. Mikä on tietoa, jonka varaan voi henkensä laittaa? Koulutusmäär

Harva rakennelma on yhtä pelottava kuin ravintopyramidi. Mahdoton toteuttaa, mutta siinä se seisoo. Ja kun valtio suosittelee nätisti, moni tottelee vahingossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat taas antaneet pitkään himotut ruokasuosituksensa. Perinne on kaunis. Vaikka suositukset on painotettu pienten lasten lapsiperheille ja raskaaksi itsensä saattaville, minäkin luen niitä. KIINTEÄT RUOAT KANNATTAA ALOITTAA PIENINÄ MAISTELUANNOKSINA. Voi kun muistaisi buffet-mursu tämän. Kun tankkaan foolihappoa ja kiinteitä palkokasveja käsitteenä sisääni, tajuan miten paljon meistä välitetään. Joku haluaa, että eläisimme todella vanhoiksi ja koko matkan pupujusseina. Netin terveysuutiset on helppo ohittaa. Saman päivän uutiset kumoavat toisensa kahteen kertaan. Mutta ravitsemusneuvottelukunnan ravintopyramidi vetää aina hiljaiseksi. Kuin seisoisi Kheopsin pyramidin juurella pienessä koistisessa. Todellisuus on todellisuutta. Sen tajuaa hitaasti, ja itkun kautta. Ravintopyram

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia. Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla. - Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan. Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja. - Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista. - Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa. Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa. - Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla

Ennen saattoi kaupassa todeta: aika arvokasta. Nyt kun kaikkea halpuutetaan, tilanne hämmentää. Mikä olikaan Oikea hinta? Halpuuttaminen on päivän sana. Kauppaketjut halpuuttavat kilpaa. Kun tutun jalosteen hinta laskee yht`äkkiä kolmekymmentä prosenttia, siinä sitä ollaan. Mies ajetaan orpoon oloon - nyt ei ainakaan tiedä mikä on tuotteen arvo ja oikea hinta. Oliko siinä kaikki nämä vuodet noin ilmaa välissä? Rakkaassa maksamakkarassani. Yleensähän ilma lämmittää, se on eriste, mutta ei tässä. Pahimmillaan ei uskalla ostaa edes kolmen euron ämpäriä. Kauppias halpuuttaa sen kuitenkin jo huomenna euroon. Kyse ei ole enää rahasta, vaan arvokkuudesta. Kun maksaa kolme euroa hätälaskiämpäristään ja seuraavana päivänä lukee lehdestä sen todellisen arvon, halpuuttaa itsensä. Millainen on mies ja kuluttaja, jolla ei ole sisäsyntyistä taitoa tiedostaa asioiden oikeaa arvoa? Se, joka antaa jatkuvalla syötöllä kusettaa itseään, ei kerää arvostusta. Lopulta sosiaalinen elämä kärsii ja oleminen kutistuu sohvan, ylihin

Kun lapseton sinkku ryhtyy sijaisvanhemmaksi ja sylivauvojen tilalla onkin teini-ikäisiä, mitä siitä tulee? Voiko toisen lasta rakastaa ja miten lapsesta raaskii luopua? Stiina Hännisen haaveissa oli aina ollut suurperhe ja sellaisen hän myös sai, mutta hieman toisella tavalla kuin oli ajatellut. Yksinasuva sinkkunainen on kaatanut roppakaupalla ennakkoluuloja, jotta unelma perheestä on toteutunut. Stiina Hänninen toimii yksin usean nuoren sijaisäitinä. Sijoituslasten elämä on ollut rikkonaista biologisten vanhempien kanssa, normaali kasvu ja kehitys on ollut vaarassa. - Kotiini tulleet lapset eivät ole olleet maidon tuoksuisia pikkuvauvoja, joita viedään muskariin laulamaan "Ihahaa, hepo hirnahtaa." Eikä heidän ensimmäisestä koulupäivästään oteta valokuvia. - Minun luokseni tulevat lapset ovat olleet 10-17 -vuotiaita, bändipaidoissa ja paksuissa meikeissään sisään marssineita nuoria, hartioillaan sellainen elämänkokemus, josta minulla ei ole tietoakaan." Mistä aloitetaan kun tulee täysin vieras nuori

Lahtelainen Päivi Nousiainen sai viitisentoista vuotta sitten koiranhoitopalkaksi kiikarit. Siihen saakka lintuvalikoimaan oli kuulunut lähinnä perustinttejä, kuten tali- ja sinitainen, mutta pian linssien läpi alkoi näkyä muutakin. Nykyään havaittuja lintulajeja eli elämänpinnoja eli eliksiä on 225, niistä viimeisimpänä maakotka. Eivätkä havainnot perustu enää yksinomaan näköaistiin, sillä vuosien saatossa Päivi on oppinut tunnistamaan lintuja myös äänen perusteella. Lintutorneissa naiset ovat edelleen vähemmistönä mutta Päivi Nousiainen ja kaltaisensa ovat oivia esimerkkejä siitä, etteivät tornit, kosteikkojen laidat ja kevätpeltojen reunat ole yksinomaan gore tex-asuisten, vihreäpipoisten miesten valtakuntaa. Päivi Nousiainen vie toimittaja Sanna Pirkkalaisen linturetkelle kotimaisemissaan Lahdessa.

Miten ideaa viedään eteenpäin? Auttavatko siinä paha sisu ja hyvät suhteet? Mikä sanassa "innovaatio" pelottaa ja suututtaa muita ihmisiä? Nyhtökauran kehittelyn taustalla oli ajatus valmistaa yksinkertaista ekologista ruokaa. Gold&Greenin toimitusjohtaja Maija Itkonen kertoo, että taustalla oli paljon faktoja, kuten että lihan tuotantoon kuluu paljon kasviproteiinia. Ja että 90 % kauran tuotannosta menee tätä nykyä muuhun kuin ihmisravinnoksi. Nyhtökaura ei ole vielä kaupoissa, mutta tavoitteena on viedä suomalaista osaamista kansainvälisille markkinoille Itkonen kutsuu itseään innovaattoriksi, yhdistelijäksi, linkittäjäksi, lankojen yhteenkutojaksi. Hän sanoo, että arjen luova ihminen voi tehdä keksintöjä huomaamattaan. Tarvitaan mm. hulluja kysymyksiä ja epäonnistumista. Nyhtökaurasta ja keksinnöistä puhuttiin Ihan pihalla -ohjelmassa 14.1.2016. Toimittajana Olga Ketonen.

En minä niitä tunne, ei kosketa minua mitenkään - vai koskettaisiko sittenkin? Joka viides aikuinen kertoo kokeilleensa huumeita. Miksi haluamme päämme sekaisin ja mikä on vieressä kulkijan vastuu? Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 12.1.2016 vieraina olivat huumetutkija, sosiologi Jussi Perälä ja Irti huumeista -järjestön tukihenkilötoiminnan ohjaaja Pasi Tuomaila. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Jussi Perälä on pyörinyt rankoissa piireissä huumeidenkäyttäjien kaverina, mutta niin sanotusti puhtoisena, eli tutkijan roolissa. Ensin valmistui gradu käyttäjistä ja sitten väitöskirja, jossa tutkittiin diilereitä. - Rikoksiksi luokiteltavat ilmiöt ovat aina kiinnostaneet minua. Tutkimustyötä tehdessä myyttejä tuli murrettua ja kuvitelmat karisivat aiheen gloriasta. Pasi Tuomailan elämäntarina on aika karu. Hänelle on kaikki tuttua lastensuojelusta aina vankimielisairaalaan. Vakava sairastuminen toi hänet pois huumeiden parista. - 2-kymppisenä kokeilin ensimmäisen kerran amfetamiinia. Het

Suomessa on yli 190 000 muistisairasta ihmistä. Vuosittain sairastuu 14 500 ihmistä, joten sairaus koskettaa monia. Miten kohdata ja hoitaa muistisairaita ihmisarvoisesti? Olga Ketosen kanssa keskustelemassa ovat hoivakoti Atzalean perustaja, toiminnanjohtaja Tuija Uusitalo sekä toimittaja, isänsä hoidosta kirjan kirjoittanut Hanna Jensen. He puhuvat mm. sairastuneen oikeudesta ilmaista oman tahtonsa, tyttärien ja poikien eroista suhtautumisessa vanhemman sairauteen, rahasta, omaisen tiedon tarpeesta ja hoitotahdosta. Asiakkaat ovat laatineet Tuija Uusitalolle haastattelua varten listan hyvän hoidon vaatimuksista: - Hoitajat vaihdetaan robotteihin, jos ei heillä ole jatkuva hymy. - Antakaa minun olla semmonen, kun minä olen. - Hoidot on aina hyviä ja tarpeen, ne otetaan vastaan mielellään. Ei kannata valittaa. - Silloin tällöin kermakakkua hymyn kanssa. - Kalliolle kukkulalle, sinne edelleen haluaisin. Keskustelu kuultiin alun perin Ihan pihalla ohjelmassa 7.1.2016.

Mummo on vähän kuin äiti, mutta pikkuisen etäisempi, eikä kilahda niin helposti. Mummolle ei tarvitse päteä - mummoilu on kilpailusta vapaa vyöhyke. Mummot, nuo viisaat, vanhat naiset - ja ei aina niin vanhatkaan. Mummot ovat kautta aikain pitäneet perheen ruodussa ja elämän jengoillaan, neuvoneet napakasti ja jakaneet lämpöään ja ymmärrystä. Millaisia ovat mummoiksi parhaillaan kasvavat? Milloin mummokypsyys saavutetaan? Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 5.1.2016 äänessä olivat mummojen tytöt, todennäköisesti tulevia mummoja itsekin. Keskustelussa mukana ohjaaja Johanna Vuoksenmaa sekä Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Johanna Vuoksenmaa tunnustautuu gerofiiliksi, vanhoja ihmisiä rakastavaksi henkilöksi. - Mamma eli isän äiti oli lähikasvattajani. Äitini palasi äitiyslomalta opettajan hommiin, kun olin kolme kuukautta vanha. Sen jälkeen vietin päiväni mamman seurassa. Mammani oli rohkea ja ennakkoluuloton suhteessa toisiin ihmisiin, erilaisuuteen ja uusiin tilanteisiin, kuvailee Vuoksenmaa mam

Kansalle valehdellaan. Kammottava ilmapiiri. Änkyrärasistit ja suvakit toistensa rinnuksissa kiinni. Eteläkorealaiset ja kiinalaiset porhaltavat ohitsemme molemmilta puolilta. Siinäkö on Suomi vuonna 2016? Radio Suomi kutsui loppiaisen kunniaksi kolme miestä, kolme viisasta miestä, yhden pöydän ääreen pohtimaan kansakunnan tilaa. Mitä kuuluu Suomi, minne olet menossa? Mukana ovat tietokirjailija Risto Isomäki, professori Teivo Teivainen ja politiikan toimittaja Tommi Parkkonen. Toimittajana on Sanna Pirkkalainen.

Kestävyysvaje, pakkolait, ilmastonmuutos, pakolaiskriisi ja taantuma - kaikki kamalia sanoja. Jos jo pitkään on tuntunut siltä, että elämä ei ole omissa käsissä, niin nyt olo on kuin käsipohjaa kauhovalla alakoululaisella. Nenä pysyy juuri ja juuri pinnalla, vaikka kuinka ripeästi kauhoo. Ilo, leikki ja riemu ovat kadoksissa. Kaikki kotona puhui, haki ja etsi toiveikkuutta tiistaina 29.12.2015. Vieraina markkinoinnin parissa pitkään toiminut, tällä hetkellä töitä etsivä, työllistyjä Minna Huuhtanen sekä filosofi, tutkija Frank Martela. Toimittajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Toivon alhosta onnistuu kapuamaan myös ylös. Minna Huuhtanen kertoo tuntemuksiaan, kun yhdessä päivässä tulee kolmekin kielteistä rekrytointipäätöstä. - Silloin tuntee putoavansa syvälle kuoppaan ja sieltä on vaikeaa nousta. Pari päivää asiaa märehdittyään, kuopasta taas kömpii ylös. On se toivo vaan kummallinen tyyppi. Aina se puskee jostain asfaltin raosta läpi. Se on kuin vihreä, sitkeä rikkaruoho, joka tunkee kaiken lä

Evoluutiobiologi Helena Telkänranta ja Olga Ketonen puhuvat mm. koirien hymystä ja - Olgan kauhuksi - myös rottien kikattamisesta. Entä osaavatko eläimet hävetä? - Kaikissa tunnetiloissa me ihmiset olemme samanlaisia kuin muut nisäkkäät siinäkin, että kaikkiin tunnetiloihin liittyy hormonitoimintoja, Telkänranta kertoo. - Se, mitä hormoneja meillä liikkuu veressä, liittyy siihen, missä tunnetilassa me kulloinkin olemme. Iho ei ole tiivis, joten ihohuokoisten kautta leijuu ympäristöön informaatiota tästä. Niinpä Telkänrannan mukaan koira pystyy haistamaan yksittäisiä ilmassa leijuvia molekyylejä ja niistä havaitsemaan, jos ihminen on ärtynyt tai pelokas tms. Jos Telkänranta saisi olla jokin eläin kuukauden ajan, niin mieluiten hän olisi delfiini. Tutkija, tietokirjailija Helena Telkänranta oli Olga Ketosen viraana Ihan pihalla –lähetyksessä torstaina 17.12.2015.

Aili ja Osmo Ikonen ovat monilahjakkaita muusikoita, mutta tiistai-iltana 15.12.2015 he vierailivat Paula Jokimiehen ja Sanna Pirkkalaisen Kaikki kotona -lähetyksessä ensisijaisesti sisaruksina. Osmolla ja Aililla on pari vuotta ikäeroa, Osmo on isoveli, Aili pikkusisko. Sisaruskatraaseen kuuluvat myös Tuuli, Heini ja Aimo, jotka ovat vielä nuorempia. Aili Ikonen tunnetaan lahjakkaana jazztulkitsijana ja vastikään hän oli tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton solistina linnassa. Osmo on singer-songwriter, multi-instrumentalisti ja on mukana esim. SuomiLOVE -bändissä. Osmo kertoo ehkä hieman käyttäneensä hyväkseen asemaansa vanhimpana sisaruksena, kun keräsi rahaa Amerikan matkaansa. - Noin kymmenvuotiaana haaveilin matkasta ja ehdotin siskoille ja veljelleni, että kaikki säästäisivät viikkorahoistaan minun Amerikan reissua varten. Suostuttelin heidät mukaan, lupaamalla että homma pistetään kiertämään. Jokainen vuorollaan lähtee reissuun, ja kaikki osallistuvat viikkorahoistaan matkakassan

Miltä näyttää journalismin tulevaisuus? Vääristeleekö valtamedia faktoja? Onko media kriisissä? Vieraana journalismin tutkija, toimittaja Johanna Vehkoo. Hän on JSN:n eli Julkisen sanan neuvoston uusi jäsen. Vehkoo keskusteli Ihan pihalla -ohjelmassa toimittaja Olga Ketosen kanssa 10.12.2015. Tallenteesta on poistettu musiikki.

Vauhdista on helppo viehättyä. Päteekö sama vaaran tunteeseen? Kaikki kotona -lähetyksessä vieraili tiistaina 8.12.2015 kaksi ammattilaista, joille vauhti ja vaaratilanteet ovat verissä; Suomen ainoa stunt -nainen Susanna Uuskoski ja moottoriurheilun monitoimimies, kartanlukija, juontaja Tomi Tuominen. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen. Susanna Uuskosken isä on legendaarinen Grazy Mike, jolla on lähes 30 vuoden kokemus stunteista ja kilpa-autoilusta. Tytär Suski on myös lähtenyt isänsä jalanjäljille ja on harvinaisen ammattinsa ainoa naispuolinen harjoittaja Suomessa. - Kilpa-ajon aloitin jo ihan pienenä, koska isän kanssa siinä maailmassa olin aina pyörinyt. Omien lapsien syntymän jälkeen kilpaileminen ei enää rahallisesti ollut mahdollista, mutta jotain "actionia" piti elämässä olla, ja niin ryhdyin "rysäyttelemään". Tomi Tuomiselle ralli tuli myös veren perintönä. Molemmat vanhemmista toimivat rallissa kartanlukijoina. - Meillä himassa oli aina paljon ralliin liittyviä tavaroita; karttoja, nuotteja

Lentäminen, hyppääminen korkealta, siirtyminen paikasta ja ajasta toiseen, rakastuminen vieraaseen ihmiseen, eläinten kanssa keskusteleminen - osa näistä voisi olla mahdollisia valveillakin, mutta kaikki on mahdollista unessa. Ihminen on käynyt kuussa ja monimutkaisia tieteen arvoituksia on ratkaistu, mutta miksi unien näkeminen on pysynyt niin suurena mysteerinä? Kaikki kotona -lähetys tiistaina 1.12.2015 kurkisti unien salaiseen valtakuntaan. Vieraina olivat psykoterapeutti, uniohjaaja Anne Lindholm-Kärki ja selkouniohjaaja Olli Erjanti. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Unia näkevät kaikki, mutta ymmärrämmekö niitä. Voiko unia ohjata haluamaansa suuntaan? Anne Lindholm-Kärki kertoo, että unien hallintaa voi harjoitella, mutta manipuloida niitä ei voi. Esimerkiksi visualisoimalla voi yrittää nähdä tietynlaista unta, mutta silti uni tulee juuri sellaisena kuin tulee. Olli Erjanti puhuu selkounikursseillaan unien kutomisesta tai hautomisesta. - Nukkumaan mennessä keskitytään aiheeseen, jo

Kouluopetus on muuttunut kiertokoulun, kansakoulun ja peruskoulun myötä nykyaikaiseksi. Vai onko? Onko ainoa oikea tapa opettaa se, että opettaja seisoo luokan edessä kertoen pulpeteissaan kököttäville oppilaille miten asiat ovat? Tänään vieraaksi saapuvan Pekka Peuran mielestä opetus voidaan hoitaa ihan toisenlaisin menetelmin. Olga Ketonen haastattelee.