Ajatuksia Kaupungista

Suomessa on lähes 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa henkeä. Ulkomailla asunto-osakeyhtiö ei kuitenkaan ole läheskään yhtä suosittu tapa järjestää rakennuksen omistamista ja asumista. Mistä se johtuu? Poikkeusaikojen kunniaksi Ajatuksia kaupungista -podcast lähestyi kysymystä lukupiirin hengessä. Tutustuimme Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet -teokseen sekä Juhana Heikosen artikkeliin Töölön yksityiset taloyhtiöiden rakennuttajat (Rakennettu Ympäristö 1/2020). Linkit molempiin teksteihin löytyvät alta. https://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/kansanosake https://proofer.faktor.fi/epaper/RY120/?fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM&fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mitä yhteistä on avaruusasemilla, luostareilla ja omalla kotisohvallasi? Kaikissa paikoissa joutuu - ainakin toistaiseksi - elämään jonkinasteisessa eristyksessä muusta maailmasta. Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla eristyksissä elämisen historiaan ja edellytyksiin. Mikä astronautteja alkaa ensimmäisenä kyrsimään? Miksi sairaalasängystä on tärkeää nähdä ulos luontoon? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Suomalaista asuntoarkkitehtuuria on moitittu niin monotoniseksi massatuotannoksi kuin aivan liian kalliiksi toteuttaa. Asunnot puolestaan ovat järjestään aivan liian pieniä sekä keskimäärin aivan mahdottoman suuria. Mistä asuntosuunnittelussa sitten on oikein kysymys ja mihin se on kehittymässä? Studiossa asumisen, asuntosuunnittelun ja asuntotuotannon saloja avaa meille asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet maailman - ja niin myös keskustelun kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä perustettiin Facebookiin reilu 10 vuotta sitten ja siitä on sittemmin kasvanut yli 18 000 jäsenen foorumi, jossa etsitään ja esitetään vaihtoehtoja kaupunkisuunnittelun vakioratkaisuille - tavoitteena urbaanimpi Helsinki. Mutta missä keskustelu oli ennen LKH-ryhmää ja ketkä sitä kävivät? Entä ketkä keskustelevat nyt? Syväanalyysin LKH -ryhmästä, sen merkityksestä, saavutuksista ja tulevaisuudesta, suorittaa kanssamme ryhmän perustaja, tekniikan tohtori Mikko Särelä. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Mistä rakentamisesta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista oikein löytää tietoa? Missä käydään alan kuumin debatti? Entä onko internet tehnyt arkkitehtuurijulkaisuista(kin) tarpeettomia? Kuka kirjoittaa ja kenelle? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast selvittää rakennetun ympäristön julkaisutoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden suunnan. Selvitysmatkalla meitä tukee, sparraa ja johdattaa arkkitehtuurin teorian vanhempi yliopistolehtori ja kirjakauppias Anni Vartola. Jakson sivutuotteena koostimme myös listaa hyvistä arkkitehtuurin, yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen tietolähteistä (aina kirjakaupoista verkkoalustoihin). Kommentoi dokumenttiin, jos oma, salainen sienipaikkasi puuttuu listasta! https://tinyurl.com/ark-l-hteet Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Tampereelle suunnitteilla oleva jugend-henkinen rakennus on herättänyt laajasti keskustelua niin arkkitehtien kuin - ja ehkä erityisesti - suuren yleisön keskuudessa. Mutta mistä kaikesta on kyse, kun lainataan arkkitehtuurin tyylipiirteitä yli sadan vuoden takaa? Onko kyseessä arkkitehtuurin taantumus vai kaupunkikuvan eheytys? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Vuoden viimeisen jakson kunniaksi Ajatuksia kaupungissa lähtee reissuun! Kohteena on nykyisin Suomen joulupääkaupunkina tunnettu Turku, mutta 200 vuotta sitten kyseessä oli Suomen suuriruhtinaskunnan tuore pääkaupunki, jonne perustettiin uusia virastoja ja jonne virtasi venäläistä sotaväkeä upseeristoineen. Uudet instituutiot merkkihenkilöineen toivat piristysruiskeen Turun seuraelämälle ja sen siivittämänä kaupunkiin rakennettiin maan ensimmäinen seurahuone (1812), joka myöhemmin muutettiin kaupungintaloksi, kuten Helsingissäkin. Ajalle oli tyypillistä myös muiden uuden tyyppisten, sosialiseeraamiseen soveltuvien tilojen ja rakennusten esiinmarssi: teatterit, wieniläistyyppiset konditoriat, promenadi-puistot ja konserttisalit. Minkälaista urbaani pöhinä oli 200 vuotta sitten? Miten on mahdollista saada tietoa tai tutkia seurapiirielämää 1810-luvulla? Miten teatterissa tuolloin käyttäydyttiin? Aikamatkalle Turun seurapiireihin meidän johdattaa historiantutkija Topi Artukka, joka viimeistelee parhaillaan

Miltä kaupunki näytti 1960-luvun laitapuolen kulkijan tai asunnottoman näkökulmasta? Mitkä tekijät työnsivät ihmisiä tuolloin marginaaliin? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista tarkastelee kaupunkia uudesta näkökulmasta, myös laitapuolen Lönnrotiksi kutsutun Johan Knut Harjun (1910–1976) johdattamana. Harju taltioi elämäänsä ja kohtaamiaan hahmoja Helsingin, erityisesti Kallion, Sörnäisten ja Ruoholahden seuduilla, jossa asunnottomat ja alkoholistit majailivat. Hänen 20 000 muistikirjasivuun tallennetut kokemuksensa on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistoon. Jakso pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon Pullopostia Kurvista -näyttelyyn, johon voi tutustua maaliskuun 2020 loppuun asti.

Uuden tyyppiset, avoimet oppimisympäristöt ja koulurakennukset ovat herättäneet paljon keskustelua kuluvana syksynä. Niitä on pidetty häiriöalttiina ja turvattomina ympäristöinä lapsille. Mutta mistä uudet oppimistilat ovat saaneet alkunsa? Käyvätkö lapset nykyisin koulua avokonttoreissa? Mitkä tekijät vaikuttavat oppimisympäristöjen suunnitteluun? Ajatuksia kaupungista -podcast palaa tällä viikolla koulun penkille (tai säkkituoleihin) ja tähyilee oppimisympäristöjen tulevaisuuteen. Mukana keskustelussa arkkitehti Anssi Kankkunen, Rudanko & Kankkunen arkkitehtitoimiston osakas, joka valottaa meille oppimisympäristöjä niiden suunnittelijan näkökulmasta.

Tällä viikolla käsittelemme kaupunkien energiahuoltoa ja erityisesti kaukolämpöä. Asiantuntijana jaksossamme on tekniikan tohtori Arto Nuorkivi. Minkälaista tietoa kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat tarvitsisivat energiahuollosta? Entä miksi elokuvissa New Yorkin katujen alta puskee höyryä? Kuuntele, niin tiedät! Jaksossa mainitut Urban Planners with Renewable Energy Skills -koulutusmateriaalit (useina kieliversioina!) löytyvät linkin takaa: http://aaltopro2.aalto.fi/projects/up-res/materials.html Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Koulutus, peruskoulu ja väestön koulutustason nosto ovat keskeinen osa suurta suomalaista menestystarinaa. Mutta miksi on käynyt niin, että suuri osa sotien jälkeen rakennetuista kouluista kärsii sisäilmaongelmista? Vieraanamme tässä jaksossa on Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Pasilasta on kaavailtu Helsingin uutta keskusta jo 1960-luvulta lähtien ja uusi aikakausi käynnistyy, kun Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Keski-Pasila tornitaloineen, asemineen ja kauppakeskuksineen valmistuu 2020-luvulla. Mutta millaisia vaiheita junaradan ensimmäisen pysäkin liepeillä on oikein ollut? Ja kuka se Pasi on? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Toimisto - kansallismaisemamme? Viimeistään 1990-luvulla toimistoympäristöstä tuli tavallisin suomalaisen työn maisema ja pitkän erityiskoulutuksen saaneesta työntekijästä työelämän perushahmo. Toimistotilat vaikuttavat siis lähes kaikkien arkeen - ja herättävät myös paljon tunteita. Sukelsimme toimistotilojen kehityksen nykypäivään, historiaan ja tulevaisuuteen. Vieraanamme on osallistavaa suunnittelua työssään hyödyntävä sisustusarkkitehti Laura Euro. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcast matkaa tällä viikolla Tampereelle. Mitä pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin kuuluu? Milloin Raipe-raitsikka aloittaa liikennöinnin? Onko Tampereen teollisesta historiasta mitään jäljellä? Vierailumme ajoittui elokuun loppuun Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikon aikaan ja kävimme tapaamassa tapahtuman vastaavaa järjestäjää Tuomo Joensuuta, joka tutkii myös kiertotaloutta uuden Hiedanrannan alueen suunnittelun kehyksissä. Tampereen historiaa ja ominaispiirteitä meille valotti Museo Milavidan terassilla Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Minna Chudoba. Tervetuloa mukaan - ei matkalle maailman ympäri - vaan Tampereelle!

Uusrenessanssi, ja muut kertaustyylit, ovat populaarissa käsittelyssä jääneet jugendin jalkoihin. Mistä oikein kumpusi halu ottaa vaikutteita renessanssi-Italian arkkitehtuurista? Kauden ensimmäisessä jaksossa keskustelemme uusrenessanssipalatseista, niiden rakennuttajista sekä Helsingin (tietääksemme) kruunaamattomasta uusrenessanssikuninkaasta, arkkitehti Theodor Höijeristä. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Miten Erottaja on syntynyt – mitä Erottaja edes tarkoittaa? Entä minkä nimisiä ovat klassististen rakennusten parvekkeita ja erkkereitä kannattelevat kärsivät jumalhahmot? Näihin ja moniin muihin mieltäsi ennen askarruttaneisiin kysymyksiin vastaamme Erottajakierroksella, aloittaen Ruotsalaisen teatterin kulmalta päätyen Tullihallituksen talon viidenteen kerrokseen. Suosittelemme tietysti hyvin säilyneeseen, kauniiseen rakennukseen tutustumista paikan päällä, kun se on avoinna yleisölle Helsinki Design Weekin yhteydessä, 5.-15.9. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista päättää kevätkauden vierailulla Vantaalle! Tarkemmin ottaen teemme retken Itä-Vantaan helmeen, Hakunilaan ja oppaanamme Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Susanna Paavola. Onko Vantaa – ja Hakunila – rakentunut koskemattomaan korpeen vai onko alueella mahdollisesti 1960-lukua vanhempaa historiaa? Onko siitä mitään enää näkyvissä? Entä minkälaiset ovat Hakunilan ja Vantaan tulevaisuudennäkymät? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Arkkitehdit lähestyvät ongelmaa usein projekteina - oli ratkaistavana sitten sodan tuhoaman kaupungin jälleenrakentaminen tai yhteiskunnan rakennemuutokseen reagointi. Mutta voiko ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun paketoida projektiksi? Mihin projektin tulisi vastata? Tässä jaksossa palaamme Arkkitehtipäivillä käsittelemiemme teemojen pariin ja pohdimme, mitä sosiaalisesti kestävän ympäristön suunnittelu vähenevien resurssien maailmassa tarkoittaa ja mitä seurauksia sillä voi olla. Jakso koostuu kahdesta osasta: versioimastamme johdannosta sekä Arkkitehtipäivät päättäneen paneelikeskustelun tallenteella. Tervetuloa Arkkitehtipäiville pähkinänkuoressa! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Notre Damen katedraalin katon tuhoutuminen tulipalossa oli valtava tragedia ja kirkon 800-vuotiaat kattorakenteet on menetetty iäksi. Dramaattinen palo käynnisti kuitenkin – ainakin hetkeksi – poikkeuksellisen laajan keskustelun restauroinnista, rakennusperinnöstä ja sen ylläpidosta. Mistä Notre Dame oikein tuli ja minne se on nyt menossa? Ei kai suomalaisella rakennusperinnöllä voi olla mitään yhteistä gotiikan mestariteosten kanssa? Eipä. Ajatuksia kaupungista -podcastin vieraana pohtimassa keskiaikaista maailmaa, kirkkoarkkitehtuuria ja kattorakenteita on filosofian tohtori, arkkitehti Panu Savolainen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcastia on nyt tehty yhden vuoden ja kolmenkymmenen jakson verran! Yksivuotisjuhlan kunniaksi palasimme lähtöruutuun ja pohdimme mitä iloa arkkitehtuurista ja rakentamisesta keskustelemisesta oikein on ollut. Jakson toisessa osiossa paneudutaan julkiseen keskusteluun rakentamisesta ja siihen, kenen narratiivit vaikkapa asuntopoliittista keskustelua ohjaavat. Vastaukset kysymyksiin löytyvät, tuttuun tapaan, jakson kuuntelemalla. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1