Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 103. jaksossa vieraanani on kirjastonhoitajana pitkän uran tehnyt, ranskan opiskelija Marika Helovuo, jonka kanssa keskustelen teoksesta Au revoir, tristesse ja muita elämänohjeita ranskalaisista klassikoista (2020, Atena). Viv Groskop käsittelee kirjassaan 12 ranskalaista klassikkoteosta, esimerkiksi Sagania Proustia, Hugoa, Flaubertia ja Camus’ta. Mitä Groskop haluaa sanoa teoksen nimellä Au revoir, tristesse, joka on mukaelma Saganin romaanin nimestä Bonjour, tristesse? Miksi Hugon teos Kurjat on tärkeä kirja? Millainen persoona suuri kirjailija Hugo oli? Mitä ajatuksia herättää mieskirjailijoiden ylivoima klassikoissa? Mistä kertoo Camus'n sivullinen? Miksi ranskalaisia klassikoita kannattaa lukea? Marika on vieraillut jaksossa #61 kertomassa, millaista on ryhtyä nelikymppisenä opiskelemaan pääaineena ranskaa yliopistolla.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  102. jaksossa vieraanani on MTV:n entinen Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, joka kertoo urastaan ja uudesta kirjastaan Gallian kukko kiekuu taas (2022, Otava). Miten Helenasta tuli Pariisin-kirjeenvaihtaja? Millainen rooli kirjoittamisella on ollut Helenan elämässä? Mistä tuli idea julkaista kolumneista kirja? Miten Helena analysoi presidentti Macronin toimintaa? Millaisia ranskalaisia suuria persoonia kirja käsittelee? Helena lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 101. jaksossa vieraanani on kirjailija Tiina Raudaskoski, joka on kirjoittanut romaanin Kuudennen kerroksen nainen (2022, WSOY). Kirja ammentaa Tiinan omista kokemuksista huoltajuusriidasta Ranskassa. Mitä tapahtumat saivat alkunsa? Miksi Tiina ryhtyi opiskelemaan oikeustiedettä Sorbonnessa kesken huoltajuusriidan? Missä vaiheessa Tiina ajatteli, että hän voisi kirjoittaa aiheesta romaanin? Millainen kirjoitusprosessi oli? Kuinka paljon kirja perustuu Tiinan omiin kokemuksiin? Tiina lukee myös otteen romaanista! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 100. jaksossa vieraanani on Annastiina Heikkilä, joka kertoo esikoisromaanistaan Vapaus valita kohtalonsa (2022, WSOY).  Romaanin päähenkilöinä on kaksi ystävystä, ranskalais-suomalainen Lea ja algerialaistaustainen Anissa. Miksi Annastiina halusi ryhtyä tietokirjojen jälkeen kirjoittamaan romaania? Mistä esikoisromaani kertoo? Minkä vuoksi Annastiina halusi romaanissaan käsitellä kolonialismia ja sen aiheuttamia haavoja? Millaisia kulttuurieroja Suomen ja Ranskan välillä esiintyy romaanissa? Millaisia neuvoja Annastiina antaa tietokirjailijoille, jotka haluaisivat siirtyä fiktion puolelle? Annastiina lukee myös otteen romaanistaan!  Annastiina on vieraillut myös jaksossa #19 (Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa) ja jaksossa #37 (Miksi Ranska raivoaa?).   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 99. jaksossa vieraanani on taidehistorioitsija Johanna Lindfors, joka on kirjoittanut kirjan Elämäni ranskattarena (2022, WSOY). Miksi Johanna haluasi kirjoittaa elämästä ranskattarena ja mitä ranskalainen elämä hänelle tarkoittaa? Mikä ranskalaisuudessa on ollut Johannalle haastavinta? Saako koulutettu taideasiantuntija pitää Mona Lisasta? Mitä ranskalaistyylinen elämä on opettanut Johannalle? Mitä vinkkejä kirjailija antaa niille suomalaisille, jotka haluaisivat saada elämäänsä ripauksen ranskalaisuutta? Johanna lukee myös otteen teoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 98. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäki, joka on julkaissut kirjan Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (2022, Avain). Miten Henna päätyi tutkimaan tyttöjä esimodernilla ajalla? Mitkä osa-alueet tyttöjen elämässä ovat kokeneet suurimman muutoksen nykyaikaan verrattuna? Miten ranskan kieli näkyi eliitin tyttöjen elämässä? Millaista kohteliaisuutta tytöiltä vaadittiin? Miten tytöistä tuli aikuisia? Henna lukee myös Ranskaa koskevan pätkän kirjastaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 97. jaksossa vieraanani on Ella Sarjanen, joka on tehnyt ranskan kielen maisterintutkielmansa siitä, millaisia käsityksiä ranskan oppijoilla on autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa. Mitä autenttisuudella tarkoitetaan opetuksessa? Miksi autenttiset materiaalit ovat hyödyllisiä vieraiden kielten opetuksessa? Millaisista autenttisista teksteistä ja tehtävistä ranskaa opiskelevat koululaiset kertoivat pitävänsä? Ja mistä he eivät pitäneet yhtä paljon? Miten ranskan oppijat suhtautuivat oppikirjoihin? Oliko ranskaa opiskelevilla koululaisilla mahdollisuus vaikuttaa opiskeltaviin sisältöihin ja materiaaleihin? Millaisia suosituksia Ella antaa opettajille autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 96. jaksossa vieraanani on Meri Larjavaara, joka toimii ranskan kielen professorina Åbo Akademissa. Puhutaan käsitteestä suomettuminen ja siitä, miten sitä on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä Le Mondessa viimeisten viiden-kuudenkymmenen vuoden aikana. Millainen lehti Le Monde on? Onko suomettuminen ollut yleisesti käytetty käsite Le Mondessa? Milloin käsite esiintyi ensimmäistä kertaa ja millaisessa kontekstissa? Miten termiä käytettiin 70–80-luvuilla? Miksi termin käyttö väheni 90-luvulla? Ja miten käsite putkahti uudelleen esiin 2010-luvulla? Onko Ranskassa koettu suomettuminen eri tavalla kuin me Suomessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 94. jaksossa vieraanani on Karoliina Nykopp, joka on tarkastellut ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) persoonapronomineja nous, vous ja on sekä niiden käyttöön liittyviä eleitä ranskankielisissä TED Talkeissa. Miksi Karoliina halusi tutkia ranskankielisiä TED Talkeja? Miten puhujat viittasivat yleisöön ja itseensä pronomineilla nous, vous ja on? Millaisia eroja oli miesten ja naisten välillä? Millaisia eleitä puhujat käyttivät pronomien yhteydessä? Millaisia vaikeuksia Karoliina kohtasi tutkielman teon aikana ja miten hän pääsi niistä yli? Mitä vinkkejä Karoliina antaa muille maisterintutkielman tekijöille?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 93. jaksossa vierainani ovat ranskaa opiskelevat lukiolaiset Lumi Gaens ja Safi Khan Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Jakso on tehty yhteistyössä Lukion kieltenopetuksen valtakunnallista kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa ja se on osa Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaa.  Miksi Lumi ja Safi halusivat opiskella ranskaa? Millaista on ranskan opiskelu lukiossa? Millainen kokemus oli, kun ranskalaiset lukiolaiset vierailivat Suomessa? Miksi suomalaiset lukiolaiset eivät paljon opiskele muita vieraita kieliä kuin englantia ja mitä asialle voisi tehdä? Mitä iloa ja hyötyä Lumille ja Safille on ollut ranskan taidosta? Mitä neuvoja he antavat nuorille, jotka pohtivat, kannattaisiko alkaa opiskella ranskaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 92. jaksossa vieraanani on eläkkeellä oleva kielten lehtori Eila Kautto, joka on kirjoittanut romaanin Victor suomalainen muskettisoturi (2020, Kustannusosakeyhtiö Hai). Miksi Eila halusi kirjoittaa Pariisiin sijoittuvan seikkailuromaanin? Kenelle romaani on suunnattu? Ovatko romaanin hahmot fiktiivisiä vai oikeasti eläneitä? Millainen prosessi oli kirjoittaa romaani? Mitä romaani voi opettaa suomalaisille 1600-luvun Ranskasta? Eila lukee myös otteen romaanistaan!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 91. jaksossa vieraanani on alanvaihtaja ja ranskan opinnot aikuisena aloittanut Jarno Partanen, joka on syksystä 2021 opiskellut ranskaa pääaineenaan Turun yliopistossa. Mistä Jarno sai ajatuksen ryhtyä opiskelemaan ranskaa aikuisena? Millaista on ollut oppia uutta kieltä aikuisena? Millaiset kanavat somessa ovat auttaneet Jarnoa oppimaan ranskaa? Mitä alanvaihto lähihoitajasta ranskan pääaineopiskelijaksi on vaatinut? Mitä vinkkejä Jarno antaa niille, jotka haluaisivat ryhtyä opettelemaan ranskaa aikuisena?  Jarnon ylläpitämä Facebook-ryhmä Ranskaa aikuisena ja YouTube-kanava. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 90. jaksossa keskustelen suomentaja Marja Luoman kanssa Kim Thúyn romaanista Em rakasta (Gummerus 2021). Miten Marjasta tuli ranskan kääntäjä? Kuka on vietnamilaissyntyinen kirjailija Kim Thúy, joka kirjoittaa ranskaksi? Millaisia merkityksiä sisältyy romaanin nimeen Em Rakasta? Perustuuko romaani tositapahtumiin? Millaista apua käännösprosessiin suomentaja on saanut kirjailijalta? Marja lukee myös otteen suomennoksestaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 89. jaksossa keskustelen vieraani Ildikó Vecsernyésin kanssa Youtube-videoita koskevasta tutkimuksestamme. Tarkastelimme puhuttelua, tervehtimistä ja niihin liittyviä eleitä YouTube-videoiden aloitusjaksoissa suomessa, ranskassa ja unkarissa. Millaisia tubevideoita tutkimme ja miksi? Miten katsojia puhuteltiin kolmessa kielessä? Kuinka yleistä katsojien tervehtiminen oli tubevideoissa? Ketkä olivat innokkaimpia elehtijöitä? Millaisia olivat tyypilliset tubevideoiden aloitusjaksot suomessa, ranskassa ja unkarissa? Millä tavalla tubevideoiden kieli on samankaltaista tai erilaista kuin arjen puhekieli? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 88. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija Kira Poutanen, jonka uusin romaani on Surun kartta (2021, WSOY). Miten Kira oppi aikoinaan ranskaa? Ammentaako Kira kirjoittaessaan omista kokemuksistaan kahden kulttuurin välissä? Millaisia kokemuksia hänellä on kulttuurieroista Suomen ja Ranskan välissä? Miksi Kira halusi kirjoittaa ylisukupolvisista traumoista kertovan romaanin? Mitä vaatii, että voi kirjoittaa suomeksi, kun ympärillä puhutaan vierasta kieltä? Kira lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tässä jaksossa keskustelen kahden tuoreen maisterintutkielman tekijän, Anni Hintikan ja Mikko Kukkosen kanssa (Turun yliopisto), jotka Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys Afinla on palkinnut. Anni on tutkinut englannin ja ranskan kognaattien tunnistusta suomenkielisillä ranskan oppijoilla ja Mikko on tarkastellut vastuullista muotidiskurssia ranskankielisissä sanomalehdissä. Miten Anni ja Mikko keksivät tutkielman aiheen? Millainen prosessi tutkielman teko oli? Millaisia tuloksia Anni ja Mikko ovat saaneet? Mitä he ovat oppineet tutkielman teon myötä? Mitä neuvoja Anni ja Mikko antavat maisterintutkijoiden tekijöille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 86. jaksossa aiheena on Bernard Le Bovier de Fontenellen teos Maailmojen moninaisuudesta (2021, Art House) ja vieraanani on kirjan suomentanut Osmo Pekonen. Miten Osmosta tuli tieteenhistorioitsija, matemaatikko ja ranskan taitaja? Kuka oli 1600-luvulla syntynyt Fontenelle? Mistä on kyse teoksessa, jossa tiedemies viettää kuutamoiltoja markiisittaren kanssa tähtitieteestä keskustellen? Miksi suomalaisen nykylukijan kannattaa tarttua kirjaan? Osmo lukee myös otteen teoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 85. jaksossa vieraanani on Aino-Helena Makkonen, joka on tehnyt maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) siitä, miten passé composén ja imperfektin käyttöä esitellään ranskan kielen oppikirjasarjoissa J’aime ja Escalier. Miksi ranskan passé composén ja imperfektin käyttö tuottaa haasteita suomenkielisille ranskan puhujille? Miten oppikirjoissa kuvataan passé composén ja imperfektin käyttöä? Mikä oppikirjojen kuvauksissa oli Aino-Helenan mielestä onnistunutta ja mitä voitaisiin parantaa? Aino-Helena antaa myös vinkit passé composén ja imperfektin käyttöön! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  84. jaksossa jaksossa vieraanani on historioitsija ja kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, joka on kirjoittanut romaanin Ninon rakkauden mestari (Teos, 2021). Romaani sijoittuu 1600-luvun Pariisiin ja kertoo kurtisaanin tarinan. Miksi Riikka-Maria halusi kirjoittaa tietokirjan jälkeen Ninonista romaanin? Millainen on faktan ja fiktion suhde romaanissa? Millaisia kielellisiä keinoja Riikka-Maria on käyttänyt 1600-luvun Pariisiin sijoittuvassa romaanissaan? Kenelle kirjailija suosittelee romaaniaan? Mitä vinkkejä Riikka-Maria antaa muille, jotka haluavat siirtyä tietokirjailijasta kaunokirjallisuuden kirjoittajaksi? Riikka-Maria lukee myös podcastin kuuntelijoille otteen romaanistaan!  Kurtisaani Ninon de Lenclos’ ta voi kuunnella myös jaksoissa #39 ja #40. Lisäksi Riikka-Maria Rosenberg kertoi Mme de Sévignén kirjeistä jaksossa #52. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com