Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 83. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, joka kertoo Eric Vuillardin teoksista ja niiden kääntämisestä (Päiväkäsky ja 14. heinäkuuta, Siltala). Teoksia on luonnehdittu nimellä récit ('kertomus'), mitä se tarkoittaa? Millainen teos on natsi-Saksaan sijoittuva Päiväkäsky? Miten Vuillardin mieltymys luetteloihin ilmenee kirjassa 14. heinäkuuta? Millaisia haasteita oli suomentajalla henkilöiden nimiin liittyen? Millaista oli suomentajan yhteistyö kirjailijan kanssa? Miksi suomalaisen lukijan kannattaa lukea Eric Vuillardin teoksia? Lotta Toivanen lukee myös otteen ranskankielisestä kirjasta 14 juillet ja sen suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 82. jaksossa vieraanani on kääntäjä Saana Rusi, joka on suomentanut ranskalaisen Pauline Harmangen pamfletin Miksi vihaan miehiä (Kustantamo S&S, 2021). Kuka on Pauline Harmange? Mitä misandria merkitsee Harmangelle? Mikä on pamfletin sanoma? Millaisia haasteita sen kääntämisessä oli? Miten pamfletti on otettu vastaan Ranskassa ja Suomessa? Saana lukee myös otteen tekstistä! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 81. jaksossa vieraanani on sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä Ville Ranta, jonka uusin teos on sarjakuvaromaani Kuinka valloitin Ranskan (2021, WSOY). Miten Ville on oppinut ranskaa? Millainen kokemus Ranskan valloitus on ollut Villelle? Millaisia kokemuksia Villellä on kulttuurieroista? Miten Ville on oppinut toimimaan ranskalaisissa juusto- ja viinikaupoissa? Mitä neuvoja Ville antaa taiteilijoille ja kirjailijoille, joilla on haaveena läpimurto Ranskassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 80. jaksossa puhutaan teoksesta Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia (Gaudeamus, 2021). Vierainani ovat teoksen toimittanut Martina Reuter ja suomentajat Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski. Millä perusteella teoksessa esiintyviä kirjailijoita voidaan kutsua varhaisiksi feministeiksi? Mitä renessanssikirjailija Christine de Pizan kirjoitti teoksessaan Kirja naisten kaupungista? Kuka oli Montaignen ottotyttäreksi itseään nimittänyt Marie le Jars de Guerney? Mitä 1600-1700-luvulla elänyt mies François Poulain de la Barre kirjoitti tasa-arvosta? Miksi julkaisun Naisten oikeudet: Kuningatterelle kirjoittanut Olympe de Gouges teloitettiin vallankumouksen aikaan? Millaisia haasteita oli suomentaa vanhoja tekstejä? Miksi nykyihmisen kannattaa lukea varhaisten feministien kirjoituksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 79. jaksossa aiheena on Vanessa Springoran kirja Suostumus (WSOY, 2021). Springora kertoo kirjassaan siitä, kuinka hän neljätoistavuotiaana ajautui seksuaaliseen suhteeseen kuuluisan ranskalaisen kirjailijan kanssa. Kirjasta keskustelevat kanssani Pihla Hintikka ja Päivi Koivisto. Mikä sai Springoran kirjoittamaan teoksen monta kymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen? Minkä lajityypin teos on kyseessä? Miksi lasten ja aikuisten väliset seksuaaliset suhteet olivat laajasti hyväksytty 80-luvun Ranskassa? Miten Springora käsittelee kirjassaan suostumuksen teemaa? Miten kirja on vaikuttanut Ranskassa ja Suomessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 78. jaksossa vieraanani on kääntäjä Kaisa Sivenius. Keskustelemme Ollivier Pourriolin teoksesta Jalkapallon likaiset legendat (2021, Teos), jonka on ranskasta suomentanut Kaisan luokka. Kirjassa kuvataan kuusi rumaa temppua jalkapallon historiassa. Ketkä muodostavat teoksen kääntäneen Kaisan luokan? Miten käännösprojektin voi yhdistää kielenopetukseen? Millaista oli kääntää teos, joka sisältää runsaasti viittauksia kirjailijoihin ja filosofeihin? Onko kirjalla antia myös sellaiselle, joka ei ole jalkapallofani? Kaisa lukee podcastin kuuntelijoille myös otteen kirjasta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 77. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on koonnut ja suomentanut teoksen André Breton Unen hiekkarannoilla Valitut runot (2020, Sammakko). Suomennosten lisäksi myös ranskankieliset lähdetekstit ovat näkyvillä. Janne sai työstään Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon. Kuka oli André Breton (1896–1966)? Miten surrealismi näkyy hänen tuotannossaan? Millaista oli Bretonin käyttämä automaattitekniikka? Millaista oli suomentaa surrealismia edustavia tekstejä? Mitä nykyajan kirjoittavat ihmiset voisivat oppia Bretonilta? Janne lukee myös yhden suomentamansa runon kuuntelijoille.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 76. jaksossa vieraanani on Helsingin tuleva pormestari Juhani Vartiainen. Miksi Juhanan Twitter-tunnus on filsdeproust? Millaisen jäljen lapsena vietetyt vuodet Pariisissa ovat jättäneet Juhanaan? Millaista iloa ranskan taidosta on ollut hänelle elämässä? Mikä on ranskalainen bravuuri Juhanan keittiössä? Millaisia matkoja hän tykkää tehdä Ranskaan? Millaisen pormestarin Helsinki saa ranskan kielen ja kulttuurin tuntijasta Juhanasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 75. jaksossa vieraanani on Anneli Taimio, joka on tehnyt Taru Tarvaisen kanssa kirjan nimeltä Camembert & croissant - ranskan ääntäminen A:sta Z:aan (2021, Books on Demand). Miten kirjassa rohkaistaan ranskan ääntämiseen? Mitä suomenkielisten ranskan puhujien kannattaisi tietää nasaalivokaaleista tai frikatiiveistä? Miten ranskan r:n ääntämistä voi harjoitella? Miten aksentti ja intonaatio vaikuttavat ääntämiseen? Millaisia ääntämiseen liittyviä tärppejä Anneli antaa? Kuuntele myös 55. jakso, jossa Anneli kertoi ensimmäisestä kirjasta (Taru Tarvaisen kanssa) Ranskaa rönsyillen. Ranskan ääntämisestä voit kuunnella myös jaksosta 17, jossa Mari Wiklund antaa suomenkielisille vinkkejä ääntämisen harjoitteluun. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 74. jaksossa vieraanani on tuleva filosofian maisteri Emmi Pääkkönen. Hänen maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) käsittelee musiikin käyttöä ranskan opetuksessa. Miksi Emmi halusi tutkia juuri tätä aihetta? Miten ranskan opettajat kertoivat käyttävänsä musiikkia opetuksessaan? Mitä syitä ranskan opettajat antoivat musiikin käytölle? Miten opettajat voisivat jatkossa käyttää entistä monipuolisemmin musiikkia opetuksessaan? Mitä vinkkejä Emmi antaa opettajille, jotka haluaisivat enemmän hyödyntää musiikkia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 73. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja Tytti Tenhunen Otaniemen lukiosta Espoosta. Miten Tytistä tuli ranskan opettaja? Miksi hän halusi suorittaa digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoiskoulutuksen? Miten etäopetuksessa voi osallistaa opiskelijoita? Millaista on monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa? Millaisia vinkkejä Tytti antaa kieltenopettajille, jotka haluavat kehittää omaa opetustaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 70. jaksossa vierainani ovat Viljami Hukka ja Anna Nurminen, jotka ovat suomentaneet ranskalaisfilosofi Georges Bataillen (1897–1962) teoksen Sisäinen kokemus (Gaudeamus 2020). Miten Viljami ja Anna ovat oppineet ranskaa? Kuka oli ranskalaisfilosofi Georges Bataille ja miksi oli tärkeää suomentaa hänen teoksensa? Mitä Bataille tarkoittaa sisäisellä kokemuksella ja ei-tiedolla? Miksi Bataille ei fanittanut projekteja? Bataille kuului aikoinaan salaseuraan, mistä oli kyse? Mitä uhri Bataillelle edusti? Entä mitä annettavaa Bataillen filosofialla on nykylukijalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 69. jaksossa vieraanani on ranskan ja espanjan opettaja Katriina Kurki, joka tehnyt aikuisopetukseen suunnattuja Chez Olivier (Finn Lectura) oppikirjoja. Miten opettajasta tuli oppikirjailija? Millainen prosessi on tehdä oppikirjoja? Millaisia rajoituksia oppikirjan tekemiseen liittyy? Miten digiaika on muuttanut oppikirjalle asetettuja vaatimuksia? Miten opettajat ja opiskelijat voisivat parhaiten hyödyntää oppikirjoja? Mitä neuvoja Katriina antaa opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppikirjojen tekemisestä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 68. jaksossa vierainani ovat kunnallisvaaliehdokkaat Eric Carver (Vihreät) ja Laura Rissanen (Kokoomus), jotka ovat kiinnostuneita edistämään helsinkiläiskoululaisten kieltenopiskelua. Tällä hetkellä kaikkien muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on  huomattavasti vähentynyt Suomessa, ja käsittelen syitä romahtaneeseen kielitaitoon. Mikä on Ericin ja Lauran oma suhde kieliin ja niiden opiskeluun? Miksi kieltenopiskelu olisi saatava uuteen nousuun? Mitä Helsinki tekee tällä hetkellä kieltenopiskelun edistämiseksi? Miten kieliä tulisi markkinoida vanhemmille, jotka tekevät päätökset lasten kieltenopiskelusta? Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joiden avulla kuntapoliitikot voivat edistää monipuolista kielitaitoa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com