Olutta Ja Analytiikkaa

Big data, henkilöbrändit, tabletit, älykellot, lohkoketju…minkä asioiden tai ilmiöiden ennakoitiin nousevan esiin mediassa 2010-luvun alussa ja puolivälissä, ja miten niiden kanssa oikein kävi? Perehdyimme joukkoon vanhoja kv-tutkimusraportteja. Esimerkiksi älykellot kyllä lopulta yleistyivät, mutta ei niiden kautta nimenomaan mediaa ole kulutettu siihen malliin kuin mitä aikoinaan ajateltiin.

Onko mantra "syö vähemmän kuin kulutat" sama kuin "tee vain enemmän parempia juttuja"? Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Nykypäivän ruuanhallinta- ja hyvinvointisovellukset tarjoavat niin hyvää analytiikkaa, että jopa Kalle ja Jaakko onnistuivat pudottamaan painoaan niillä. Tässä jaksossa kerrotaan likaisia yksityiskohtia myöten, minkä sovellusten avulla näin kävi, miten kävi ja miltä elämäntavat nyt näyttävät. Homma liittyy isossa kuvassa käyttäytymistieteisiin, psykologiaan ja pelillistämiseen.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin vieraaksi saapuu pitkään suomalaisen median näköalapaikoilla työskennellyt Silja Tenhunen, joka jakaa meille näkemyksensä muun muassa paikallisjournalismin tilasta ja tulevaisuudesta. Puhumme myös journalismista bisneksenä sekä mittaamisesta – journalismin sisällön mittaamisesta ja journalistisen työn mittaamisesta. Silja muuten kertoo podcastissamme, että aloitti teini-ikäisenä uransa siilinjärveläisessä paikallislehdessä marssimalla toimitukseen todeten, että ”journalisminne on rikki, minä olen vastaus ongelmaan”. Oikein!

Sädekehävaikutus, lauman vaikutus tai status quo -vinouma ovat ihmisille ominaisia ajatusvinoumia, jotka näkyvät tai joita tietoisesti hyödynnetään myös onnistumisen mittaamisen piirissä. Käymme näitä vinoumia läpi konkreettisin esimerkein luovalta alalta.

“Kun yrität tyydyttää suurimman osan tarpeista suurimmalta osalta asiakkaitasi, laimennat resurssejasi ja fokustasi. Satsaat yhä vähemmän siihen, missä olet todella hyvä.” Tuore nettiartikkeli listaa syitä, miksi asiakaskeskeisyyden merkitys yrityksissä pienenee tai on saamassa negatiivisia sävyjä. Mistä on kyse? Onko kyse siitä, että kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään? Onko asiakaskeskeisyyttä hypetetty niin paljon, että homma on mennyt överiksi? Tehdäänkö sitä väärin?

Miksi videot ovat niin vaikeita mediataloille? Miksi niitä itsepintaisesti yritetään edelleen tehdä, kun osa ilmiselvästi hakkaa päätänsä seinään? Miten OKR-malli (Objectives and Key Results) liittyy asiaan? Millainen on yleisön näkökulmasta onnistunut video, kun katsotaan analytiikkaa – käymme läpi keskeiset mittarit!

Buzzfeed, Vice, Quibi…ei hyvin mene. New York Timesilla sen sijaan menee, mutta sama sapluuna ei todellakaan toimi kaikille. Pitääkö olla joko mammutti tai pieni niche-toimija pärjätäkseen? Syntyykö välimaastoon kuolemanlaakso?

Mikä on median tulevaisuus? Tämä kysymys herättää monenlaisia intohimoja. Kalle ja Jaakko käyvät teemaa läpi tällä viikolla julkaistun maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen Digital News Report 2020:n kautta. Yksi kysymys on, mitä jatkuva muutos tarkoittaa mittaamiselle.

One metric to rule them all? Kalle ja Jaakko pohtivat, miksi moni toivoo Yhtä Suurta Kaiken Ratkaisijaa mediaan, ja miksi useamman tavoitteen tai mittarin olemassaolo tuntuu vaikeammalta.

TikTok on kasvamassa teinien somesta joksikin muuksi, ja hype on kova. Hypeä siivittävät palvelun käyttäjilleen kertomat massiiviset tykkäys- ja katselumäärät, mutta miten ne oikeasti muodostuvat ja mistä ne kertovat? PS. Taustan hienoinen särinä johtuu virtajohto-ongelmasta, pahoittelut!

Miksi nykyinen käsitys asiakkuudesta kannattaa heittää roskakoriin mahdollisen koronaa seuraavan laman aikana ja sen jälkeen? Ennakoimme, miten mediaa mitataan koronanjälkeisessä tulevaisuudessa. Jaksossa kuullaan myös konkreettisia kokemuksia korona-ajan uutistyöstä analytiikan näkökulmasta juuri nyt.

Erikoishaastattelu! Podcastimme historian kautta aikain toiseksi vieraaksemme saimme Netflixin koneoppimisinfraa johtavan Ville Tuuloksen. Kuten meillä Suomessakin, myös Kaliforniassa on työskennelty koronan vuoksi kotoa käsin. Siksi tämäkin jakso on nauhoitettu etäyhteydellä suoraan Yhdysvaltain länsirannikolta, olkaapa hyvät! Villen nostoja mm: "[Onnistumisen mittaamisen kannalta] on olennaista, että firmalla on selkeä fokus. Netflix striimaa elokuvia ja sarjoja ihmisten koteihin." "- - - Monesti olemme päätyneet siihen, että kannattaa jopa käyttää väärää mutta yksinkertaisempaa mittaria ihan vaan sen takia, että ihmiset ymmärtää ja osaa toimia sen kanssa." "Datalähtöisyys on ollut Netflixin keskiössä aivan alusta asti. Mutta ei voi yleistää, koska maailma on monimutkainen paikka – joissain asioissa olemme lopettaneet mittaamisen ja keskittyneet ihmisten intuitioon, sitten taas toisissa asioissa panostetaan vieläkin enemmän tiukkaan mittaamiseen." "Koska Netflix on globaali firma, sama mittari ei vältt

Amerikkalaisfuturisti Amy Webb ennakoi tänään julkaistussa Tech Trends 2020 -raportissaan, että huomiomittareiden aika alkaa olla ohi. Huomiomittarit – kuten tavoittavuus tai sivulataukset – kuvaavat saavutettua näkyvyyttä, ei sitä , mitä tuon näkyvyyden jälkeen tapahtui. Sisällöntekijän ei kuitenkaan parane tuudittautua ajatukseen, että jos/kun mittarit parantuvat, sisällöt automaattisesti parantuisivat. Webbin raportista lisää Numeroiden takaa -blogissa, numeroidentakaa.com.

Nyt jaetaan oikeutta! Nimittäin aiheenamme on tällä kertaa analytiikan suurimmat rikokset, True Crime of Analytics. Määrittelimme niitä neljä kappeletta – joka osion jälkeen jaamme myös tuomion: 1. Analytiikan yhteismitallisuutta ei muka enää tarvita, koska internet 2. Feikkiliikenne 3. Verkkomainonta 4. Yleistykset, jotka eivät oikeasti perustu mihinkään, eli tyyliin oma lähipiirini on yhtä kuin miten koko maailma toimii

Vaikuttavuus vs. kylmät numerot, isot skriinit vs. pienet skriinit, käytetty aika vs. hyvin käytetty aika, perinteinen vs. digi...minnet menet, mittaaminen, vuonna 2020? Kokosimme ja avasimme mielestämme keskeisimmät ilmiöt: Ilmiö 1: Arvo/vaikuttavuuspuhe mittaamisessa lisääntyy – mittaamisen pitää alkaa lunastaa lupaukset Ilmiö 2: Streaming wars eli striimaussota tulee ja isosti – käytettyä aikaa ei vain enää riitä kaikille Ilmiö 3: Audion mittaamisen paranemisella on etsikkoaika – toistaako historia itseään Ilmiö 4: Kolmansien osapuolien alustojen tarjoaman analytiikan uskottavuuden etsikkoaika jatkuu Ilmiö 5: Kädenvääntö siitä, kumpi on parempi, perinteinen media vai “uusi” media digissä, jatkuu

Ehdimmekö me entiset ja nykyiset analyytikot elinaikanamme näkemään esimerkiksi äänikäyttöliittymän, jolta voimme työpaikalla pyytää simppelisti talous- ja yleisödataa ja sen lisäksi tulkinnan, mitä ne tarkoittavat ja jopa ehdotukset toimenpiteiksi? Korvaavatko uudet käyttöliittymät ihmisasiantuntijat? Tämä kehitys on varmasti tulossa, mutta milloin, on toinen kysymys. Selvää on se, että siihen tarvitaan tekoälyä. Ensiksi tuosta termistä on kuitenkin riisuttava pois turha glorifiointi. Kyse ei ole vain koneista, vaan myös ihmisyydestä.

Millainen organisaatiomalli toimii parhaiten analytiikan hyödyntämiseen, joulukuusi vai demokratia? Lean-ajattelun ydin on turhien asioiden poistaminen prosesseista, asiakaslähtöisyys ja jatkuvan kehittämisen periaate. Käymme tässä jaksossa läpi, mitä nämä käytännössä tarkoittavat ja myös, miksi se ei ole aina helppoa, miksi koukeroiset termit joskus närästävät ja mitä asialle voi tehdä.

Tässä jaksossa puhumme segmentoinnista eli eräänlaisesta asiakkaiden lokeroimisesta. Mitä se on, miksi sitä tehdään, miten sitä mitataan, miten se on vuosien varrella kehittynyt ja millaisia uhkia ja mahdollisuuksia siihen liittyy.

Suositun strategiajakson jatko-osa on täällä. Mikä on onnistumisen mittaamisen suhde strategiaan? Voiko KPI-mittareilla johtaa muutosta? Voiko journalismin laatua mitata, kun kaikki ymmärtävät laadun vähän eri lailla? Mm. näistä keskustelemme, koska viimeksi (#7 Strategia ja mittaaminen) juttu jäi kesken ja teiltä kuulijoilta tuli hyviä jatkokysymyksiä.

"- - - ja sehän on todella kaukana siitä, mitä media tällä hetkellä mieltää itse olevansa ja on tai että mitä se voisi ajatella olevansa joskus myöhemmin", sanoo Olutta ja analytiikkaa -podcastin historian ensimmäinen vieras Antti Hirvonen. Mihin hän viittaa, se selviää jaksostamme, jossa puhumme muun muassa tavoittavuudesta, vaikuttavuudesta, tapakäytöstä sekä siitä, voiko nuorisomedia ”vanheta” yleisön mukana, vai onko sen uudistuttava jatkuvasti. Hirvonen on Yle Kioskin perustaja. Nuorista on aina puhuttu media-alalla, koska nuoret omaksuvat uudet mediankäyttötavat ensimmäisten joukossa. Koska tavat muuttuvat, myös menestyksen mittaaminen muuttuu. ”Yleisöjen segmentointi on meille median tekijöille apuväline laittaa suurta massaa lokeroihin, mutta eihän se oikeasti ole absoluuttinen totuus. Ei voi ajatella, että kun tehdään nuorille, että se koko nuori ikäluokka haluaisi kuluttaa juuri tätä kyseistä sisältöä. Siellä on aivan samat ihmisen kirjot kuin muissakin ikäryhmissä. Mutta on ehkä tiettyjä asioita