Kaffepaussin Aika

Vanha koira, ja jopa vanhuuden kynnyksellä oleva, on ansainnut oikeuden eläkepäiviin. Jostain syystä on yleistymässä ajatus, että vanhuus ei vaikuta koiraan. Varsinkaan, jos omistaja haluaa harrastaa. Vanha koira viedään fyysiseen aktiiviteettin, kuten juoksemaan tai metsälle, koska se haluaa. Se pitää ylikaiken työstään. Tuo on yleisin selitys. Mutta siinäkin voisi olla rehellinen itselleen: ei koira sinne kaipaa, vaan omistaja haluaa. Koira on viettiensä vanki. Sillä ei ole minkäänlaista valintaa haluamansa kanssa, vaan sillä on sisäinen pakko. Tekemättömyys ei ole vaihtoehto. Koira ei makaa iltojaan ja murjota, kun se ei pääse harrastuksiin. Moinen on omistajan alaa. Vanhalla koiralla on vanha elimistö. Se ei kestä kuormitusta kuin ennen. Se ei palaudu kuin ennen. Se hajoaa helpommin. Silti on vallalla vakaa usko, että koska koira on pärjännyt edelliset viisi tai seitsemän vuotta, niin sama jatkuu seuraavat viisi tai seitsemän vuotta. Ikä on vain numeroita ja ihmistenkin eläkeikä on turha. Koska kyllähän