Tiedeykkönen

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Villa on ylivoimainen materiaali moneen muuhun verrattuna. Se on lämpöäeristävä, hengittävä eikä vaadi pesua. Mikä tekee siitä tällaisen superkuidun? Millaiset olosuhteet lammas vaatii, jotta siitä saadaan laadukasta villaa? Haastateltavat: tekstiiliasiantuntija, lehtori Marja Rissanen Tampereen ammattikorkeakoulusta ja lampuri Anu Pentti Tottijärveltä. Toimittaja: Minna Korhonen.

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuu

Kahvista on paljon huikeita terveysväittämiä, mutta mitkä niistä pitävät paikkansa? Onko totta, että se ehkäisee syöpää, diabetestä ja muistisairauksia? Tiedeykkönen tutkii miten kahvi vaikuttaa elimistössämme. Kahvipavun matka kuppiin on täynnä käänteitä, suurimmat niistä tapahtuu paahdossa. Millaisia kemiallisia reaktioita siinä on tapahduttava, jotta halutut makuvivahteet saadaan aikaiseksi? Miten suosituimmat kahvilajit arabica ja robusta eroavat toisistaan? Haastateltavina ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, ravitsemustieteilijä Ursula Schwab sekä Pauligin Kahvin tutkimus-ja tuotekehitysjohtaja Mari Outinen-Lahti. Toimittajana Minna Korhonen.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Aktiivinen liikunta hyödyttää ihmisen terveyttä yllättävän paljon. Tuore tutkimus nostaa terveysliikunnan kärkeen viisi urheilulajia, joiden vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat hätkähdyttävän hyviä. Liikunnan merkitys on kokonaisvaltaista: se toimii myös masennuksen hoidossa jopa paremmin kuin pelkkä lääkitys. Millainen määrä liikuntaa tekee siitä erityisen hyödyllistä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat ja ovatko hyödyt suurempia yksin vai ryhmässä liikkuessa? Vaikuttaako lapsuuden liikuntaharrastus terveyteen myöhemmällä iällä? Haastateltavina: professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto ja professori Stuart Biddle, Southern Queenslandin yliopiston Terveyden tutkimuskeskus. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Ennen muinoin ei kannettu huolta suolan haitoista terveydelle, vaan sen avulla säiöttiin ruokaa, kun muutakaan keinoa ei ollut. Nyt tiedämme sen mm.kohottavan verenpainetta, mutta siilti suola maistuu yli suositusten. Onko kyse vain makutottumuksista vai onko niin, että sen jättäminen pois kokonaan olisi niinikään terveysongelma? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen. Miten suola vaikuttaa elimistössämme ja soluissamme? Miksi se on niin salakavala terveyden kannalta? Miksi syömme sitä, vaikka vaarat tiedetään? Toisaalta onko turvallista jättää se kokonaan pois? Haastateltavina tutkimusprofessori Antti Jula ja ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Toimittajana Minna Korhonen.

Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää. Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään. Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavin

Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa tutkitaan älyliikennettä. Älyliikenneryhmä testaa parin kilometrin testiradalla erilaisia älykkään liikenteen mittalaitteita tavallisessa autossa ja robottiajoneuvossa. Testiradalla maahan upotettavat anturit mittaavat tienpinnan lämpötiloja ja olomuotoja. Auton mobiilikitkamittari mittaa myös lämpötilan lisäksi tien kitkaa. Ajoneuvotutkan useat lähettimet ja vastaanottimet sekä valotutkajärjestelmä Lidarin datan ohjelmistot tuottavat tietoa erilaisista säätyypeistä. Tutkimuksissa on tarkoitus saada aikaan autoilijoita hyödyttäviä tiesääennusteita, turvallisuus- ja tiesäävaroituksia, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta. Entä miten autot saadaan kommunikoimaan keskenään? Toimittaja Teija Peltoniemi vieraili älyliikenneradalla ja tapasi johtavan tutkijan Timo Sukuvaaran sekä tutkijat Hannu Honkasen ja Kari Mäenpään.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Perustuuko painovoima, gravitaatio, kvanttimekaniikkaan kuten muut tunnetut voimat? Tämä on yksi fysiikan suurista kysymyksistä tällä hetkellä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmeniä kehittämällä erilaisia teorioita kynällä ja paperilla, mutta hyväksyttyä tulosta ei ole löytynyt. Professori Mika Sillanpää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja Kylmälaboratoriosta etsii ratkaisua toisella tavalla, tekemällä kokeita ja tutkimalla painovoiman perusolemusta hyvin matalissa millikelvinien lämpötiloissa. Sillanpää käyttää ryhmänsä kanssa tutkimukseen pienen pieniä kultapalloja ja pyrkii niiden avulla aluksi selvittämään, päteekö Newtonin painovoimalaki hyvin pienessä mittakaavassa. Jatkossa on aikomus edetä kvanttigravitaatiota kohti kvanttimekaanista lomittumisilmiötä tutkimalla. Taustalla häämöttää kiinnostava ajatus siitä, että ehkäpä juuri painovoima aiheuttaa kvanttilomittumisen. Haastateltavana on professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta Kylmälaboratoriosta. Toimittajana on Sisko Loikkane

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kuinka vanhoja taideteoksia, asiakirjoja tai karttoja kunnostetaan? Miksi keskiaikaiset paperit ovat säilyneet, mutta nykypaperi kellastuu ja haurastuu muutamassa vuodessa? Konservaattorin työ vaatii kemian, fysiikan ja historian tuntemusta. Haasteltavana konservaattori Päivi Ukkonen Helsingin Metropoliasta, toimittajana Minna Korhonen.

Laitilassa Kodjalan kylässä sijaitseva Kalmanloukkaan mäki avaa varhaista historiaamme. Perimätiedon mukaan tälle alueelle on haudattu vainajia ilmeisesti jo rautakaudella (n 500 eaa – 1100). Keskiaikana alueelle rakennettiin Kodjalan puukirkko. Keskiajan jälkeen kirkon paikka vaipui unholaan. Kodjalan kirkkoa on etsitty Lukkalan tilan mailta vuodesta 2016 lähtien. Arkeologisina kaivauksina kesällä 2023-24. Viime vuonna löydettiin kahdeksan hautaa sekä yksi vainaja, jolla oli 1200-1300-luvuilla käytetty pronssispiraalikoriste. Kirkosta kertovia raunioita ei löydetty, mutta nyt heinäkuussa 2024 arkeologit osuivat kiviin ja tiiliportaaliin, jotka vahvistavat perimätiedon Kodjalan kirkon olemassaolosta. Kaivauksia johtava arkeologi, geologi Jussi Kinnunen pitää löytöä kansallisesti merkittävänä, koska perimätieto tulee todistettua. Mukana ohjelmassa myös arkeologi Sanni Salomaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Etelä-Ranskassa tekeillä oleva jättimäinen fuusioenergian tutkimuslaitos ITER on edennyt. Nyt reaktorin ydintä – donitsimaista tokamakia – ollaan jo kasaamassa, mutta varsinaisen toiminnan aloitus on viivästymässä 2030-luvulle. Samaan aikaan japanilainen fuusioenergiahanke tutkii yhdessä eurooppalaisten kanssa monia ITER:in käyttöön liittyviä kysymyksiä - ja saattaa osoittaaa osaltaan, että kenties pienemmät voimalat voisivatkin olla parempia. Toimittaja Jari Mäkinen kävi ITERissä paikan päällä selvittämässä, mistä taas yksi myöhästyminen johtuu ja olisiko pienempi sittenkin kauniimpaa. Haastateltavina ITERin sidosryhmäjohtaja Katja Rauhansalo, rakennustoimista vastaava johtaja Sergio Orlandi ja tiedotusjohtaja Laban Coblentz sekä Japanissa sijaitsevalla JT-60SA -fuusiokoelaitteella työssä oleva Antti Jokinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Monissa elokuvissa esiintyy kyborgeja, ihmisen ja koneen yhdistelmiä, joilla on supervoimia. Marvel-elokuvien Ironmanilla on haarniska, jonka avulla voi lentää ja kannatella meteoriitteja ja Matrixissa aivot pystyy kytkemään tietokoneeseen. Millaista “kyborgiteknologiaa” on oikeasti kehitteillä? Elon Muskin visioissa kuka tahansa ihminen voisi tulevaisuudessa saada aivoimplantin ja ohjata haluamaansa laitetta ajatuksen voimalla. Miten tällaiset aivoimplantit oikein toimivat ja mitä niillä voitaisiin tehdä? Kehitteillä on myös monenlaisia eksoskeletoneja, "robottikäsiä", jotka voisivat auttaa ihmistä esimerkiksi nostamaan raskaita taakkoja. Entä mitä ovat neuroproteesit? Haastateltavina ovat neurologian professori, ylilääkäri Juho Joutsa Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä akatemiatutkija ja vanhempi tutkija Juha-Pekka Kulmala Hus liikelaboratoriosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kari Ketonen törmäsi kuin seinään heti näyttelijän uran alkuvaiheessa. Hän oli nopea ja tehokas, mutta nämä luonteenpiirteet haittasivat kuvaustilanteissa. Tästä syystä hänen elimistönsä kävi koko ajan ylikierroksilla. Kari Ketonen haki apua psykoterapiasta ja opetteli tuntemaan hermostonsa reaktioita. Pian hän oivalsi, ettei olekaan oman elimistönsä päällikkö ja lähti opiskelemaan psykoterapiaa itsekin. Millaista on, kun ei ehdi itse mukaan? Kuinka voi opetella elämään oman hermostonsa armoilla? Asiantuntijoina näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti Kari Ketonen ja käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.