Soilin Seurassa

Erkki ja Markku saivat kumpikin helmikuussa 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Molemmilla on ollut vaikka kuinka monta rautaa tulessa vuosikymmenten varrella kuuntele ja hämmästy! Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä. "Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." Markku Huovila "Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." Erkki VuonokariSoili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Miten vuodet taloustutkijana ja tutkimusjohtajana Ruotsissa ovat vaikuttaneet Juhana Vartiaisen ajatusmaailmaan ja urakehitykseen se selviää Soilin seurassa. Juhana Vartiainen on elokuusta 2021 lähtien Helsingin pormestari. Hänellä on teräviä mielipiteitä niin Suomen kuin Ruotsinkin politiikasta, jengirikollisuudesta, johtamistaidosta eri maissa ja mentaliteettieroista maiden välillä. Suomalaiset ovat tunteikkaampia ja epäluuloisempia kuin ruotsalaiset, sanoo Vartiainen. Hänellä on myös aivan erityisiä terveisiä ruotsinsuomalaisille nuorille. Tervetuloa Soilin ja Juhana Vartiaisen seuraan!

Arja kertoo, miten hän lauloi tangot ja valssit myös ruotsalaisten sydämiin. Arja Saijonmaa on kaikille tuttu, mutta miten paljon tiedät hänen taustastaan ja monipuolisesta urastaan?  Tässä ohjelmassa Arja kertoo yhteistyöstään niin kantaaottavien muusikoiden kuin iskelmätähtienkin kanssa, ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta ja tietysti saunan merkityksestä. Ja myös siitä, miten hän epäilijöistä piittaamatta toi suomalaisen tangon ruotsalaisiin salonkeihin.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Vuonna 2018 tehty haastattelu lähetetään uudestaan Hurriganesin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta."Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?"Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri oli mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 2018 ja hän esitti pääosaa kevään Remu-musikaalissa.Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana.Huom Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi. soili.huokuna@sverigesradio.se 

Ellis on asunut neljännesvuosisadan Suomessa, neljännesvuosisadan kaukomailla ja puoli vuosisataa Ruotsissa. Lapset asuvat Espanjassa ja Kanadassa ja satavuotisjuhlat vietettiin Espanjan auringossa. Kun Ellis syntyi sata vuotta sitten oli Suomi itsenäistynyt vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän oli jo 10-vuotiaana pikkulotta, ja talvisodan syttymispäivän marraskuussa 1939 hän muistaa kuin eilisen.  Kuuntele Elliksen värikäs elämäntarina, joka on myös sykähdyttävä kertomus niin sodan kuin mannerten välisen etäisyydenkin kestävästä rakkaudesta.

Tapaa ilmastotieteen professori, tutkija Markku Rummukainen Sollentunasta. Hän on Ruotsin ääni YK:n ilmastopaneeli IPCC:ssä mutta myös perheenisä ja mökinrakentaja. Markku kannustaa lapsiaan sanomaan "Heja Finland", olipa kyseessä mikä matsi tahansa ja lapset myös tekevät sen!Soilin seurassa Markku Rummukainen kertoo myös, minkälaista on osallistua YK:n suuriin ilmastokokouksiin ja hän arvioi ilmaston lämpenemistä tutkijan analyyttisesta näkökulmasta, kuitenkin pilke silmäkulmassa.Onko ihmiskunnalla toivoa? Kuuntele Markun vastaus Soilin seurassa!soili.huokuna@sverigesradio.se 

Ei olisi suomen kielen huolto ja opetus Ruotsissa näin hyvissä kantimissa ilman Paula Ehrnebon sinnikästä, vuosikymmeniä kestänyttä työpanosta. Kuuntele Paulan elämäntarina sota-ajan Suomesta tähän päivään! "Suomessa julkaistuissa sanakirjoissa ei tietenkään ollut Ruotsin yhteiskuntaa kuvaavia sanoja. Ne piti luoda täällä." Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon pioneeri, filosofian tohtori Paula Ehrnebo sai median ja Tukholman Suomen Instituutin myöntämän elämäntyöpalkinnon 24.2.2021. Paula teki uraauurtavaa työtä 1970-luvulla, kun suomen kielen opetus Ruotsissa aloitettiin yliopistotasolla. Ulkoilu on Paulalle elämän eliksiiri, Vasa-hiihtokin on taittunut useamman kerran. "Olen ehdottomasti kielioppinörtti! Olen aina pitänyt lauseenjäsennyksestä. Mikä jollekulle muulle saattoi olla hepreaa, oli minulle mukavaa!"

Nadja koki raskaan menetyksen, kun hänen ainoa lapsensa kuoli kohtuun juuri ennen synnytystä. Suru ei lannistanut sisukasta Nadjaa. Hän ryhtyi miehensä kanssa sijaisvanhemmiksi pienelle pojalle, joka tarvitsi uuden kodin. "Kerron lapsesta, jonka menetin, ja lapsesta, jonka sain." Kun menettää jotain suurta ja tärkeää, voi tilalle pyytää lisää rakkautta jotta jaksaa eteenpäin. Nadjan sisu on perintöä suvun vahvoilta naisilta, jotka sota-aikana hoitivat omin voimin sekä maatilan lehmineen että lapsikatraan. Ruotsissa syntyneelle Nadjalle suomalaisuus on sitä, että asiat sanotaan suoraan. "Mä elän ja toimin, mutta joku osa minua aina puuttuu. Sen kanssa pitää vaan elää."

Virpi Pahkinen on esiintynyt tähän mennessä 47 maassa. Harjoitukset kuusi kertaa viikossa pitävät tanssitaiteilijan notkeana. Virpi ehtii toki harrastaa muutakin, kuten käsitöitä ja sienestämistä. "Olen kuin mennyt luostariin lankakerien kanssa  ja syventynyt patenttineulediagrammin symbolien tulkitsemiseen kuin raamatun lukemiseen" Tähtitaivas, avaruus ja musta materia kiehtovat Pahkista. Tanssilavalla avautuu maaginen maailma. Iän myötä monet asiat sujuvat vähemmällä vaivalla ja ruoanlaittokin innostaa, samoin käsityöt ja sienestäminen, Pahkinen kertoo. "Tottakai teen joskus virheitä, mutta toivottavasti ne ovat mielenkiintoisia!" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Irja vaikeni lapsuutensa raskaista kokemuksista aikuisikään asti. Tulppa irtosi kirjoituskurssilla. Irja Olsson lähetettiin sotalapsena Ruotsiin, kun hän oli seitsemänvuotias. "Vasta aikuisena ymmärsin, ettei vika ollut minussa - vika oli sodassa" Kuoronjohtaja, korkea sopraano, Suomiseuran ja Sotalasten keskusliiton puheenjohtaja tässä vain alkua Irjan meriittilistalle. Kolmen tai neljän tunnin yöunet riittävät! Kun herään kolmelta yöllä, kaikki on ihan selvää. Silloin kirjoitan parhaiten. Luovan ja aktiivisen toimittajan elämänfilosofiaan kuuluu, ettei jää jumittamaan, vaan katse on aina eteenpäin. "Köyhyydestä ja tietämättömyydestä voi lähteä, mutta sinne ei tarvitse jäädä."

Toni Tuunainen teki vuonna 2003 epäonnistuneen arvokuljetusryöstön ja oli vähän aikaa Ruotsin etsityin rikollinen. Tänä päivänä hän ohjaa nuoria pois rikollisuudesta kertomalla heille rankasta elämästään. Kun Toni oli kolme, haki hänen äitinsä hänet Suomen Lapista isoäidin hoivista Botkyrkaan vasta rakenteilla olevaan Norsborgin lähiöön. Tonin elämä lähti jo varhain väärille raiteille. Me suomalaiset lapset olimme enemmän ulkopuolella kuin kaikki muunmaalaiset, jotka menivät ruotsalaisiin luokkiin. Meillä suomalaisilla oli omat luokat, seurustelimme keskenämme ja tuli riitaa ja tappeluja muiden kanssa. Väkivalta oli arkea. Tonista tuli raskaan sarjan rikollinen. Rötöstely huipentui 2003 epäonnistuneeseen arvokuljetusryöstöön, jonka jälkeen Toni sai pitkän vankilatuomion. Kun sä tapaat tuntemattoman ihmisen niin se kysyy aika nopeesti, että mitä sä teet työkses. Ethän sä voi semmoselle kertoa, että joo, mä teen ryöstöjä ja murtoja. Sitä joutuu valehteleen aika paljon. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradi

Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja tsumamin yhteydessä. Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja Kaakkois-Aasian tsunamin yhteydessä. Työelämäpappina hänelle tuli käsiteltäväksi raskaita asioita, kuten työttömyyttä, itsemurhia ja onnettomuuksia. Lennart Koskinen on ollut aina edelläkävijä: ihmisoikeudet, samanarvoisuus sukupuoliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta ovat olleet hänen johtotähtinään jo vuosikymmeniä sitten. "Minusta ei koskaan olisi tullut hyvää poliitikkoa, koska olen tunneihminen", Koskinen kertoo. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Koko ikänsä kovaa työtä tehneellä Mauno Päämaalla on sydän paikallaan Sodan jälkeen puute oli kova. Kaksi Maunon veljistä kuoli ravinnonpuutteeseen, Mauno itse lähti 15-vuotiaana pokasahan kanssa metsätöihin. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat aina olleet Maunon johtotähtiä. Aktiivisuus on tärkeää: mitä sitä kuolemaa odottamaan, se tulee odottamattakin. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

"En kerro pääkirjoituksissa, miten ihmisten tulisi ajatella, vaan annan näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun," sanoo Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja vuodesta 2005, Heidi Avellan. Heidi Avellan on työskennellyt niin radiossa kuin tv:ssäkin, mutta lehti on hänelle paras työpaikka. "Malmö on enemmän Kööpenhaminaa kuin Tukholmaa, mikä on ihan kiva!" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kun tänne tultiin Tampereelta 1970-luvulla, tultiin jäämään, eikä käymään, kertoo Timo perheensä Ruotsiin-muutosta. Saarikoski, Alakoski, Sahlberg, Ferlin, Taube niin suomalaista, ruotsinsuomalaista kuin ruotsalaistakin runoutta ja näytelmäkirjallisuutta mahtuu Niemisen repertuaariin "Hollywood-keikkaa en voinut jättää väliin, joten korvasin kolme loppuunmyytyä teatteri-iltaa omasta lompakosta." Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Eeva oli Suomessa "Levyraadin Eeva", ja Ruotsiin-muutto oli helpotus, kun täällä sai olla julkisuudelta rauhassa. Eeva taisteli suomenkielisen radiotoimituksen kehityksen ja kasvun puolesta "Oli itsestäänselvää, että tätä tappelua ei hävitä." Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Hanoi Rocksista ja Pelle Miljoona OY:stä tutulla kitaravelholla riittää säpinää Andy McCoy vietti lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Tukholmassa Tuore soololevy sai hyvät arvostelut "Mä oon saanu elää elämän, mitä ei nää edes elokuvissa" Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Jukka Häyrisen elämäntaival on johtanut seikkailusta toiseen. Saamelaiset, meänkieliset ja ruotsinsuomalaiset ovat lähellä Jukan sydäntä eikä hän ole säästänyt voimiaan, jotta vähemmistöt saisivat äänensä eetteriin. "Kun olen yksin seitsemää johtajaa vastaan, siinä auttaa kun on selkeät tavoitteet." Soili Huokuna  soili.huokuna@sverigesradio.se

Liisa syntyi Kurikassa, kasvoi Lahdessa, opiskeli Helsingissä, on asunut sekä Kööpenhaminassa että Tukholmassa. Nykyinen kotipaikka on Helsingin Munkkiniemi. Hän viihtyy yleensä juuri siellä missä on. "Ilmeisesti sukulaissuhdekin on Juha Miedon kanssa ja olin jopa hänen turneemanagerinaan Torshällassa halonhakkuun maailmanmestaruuskisoissa. Huikee kokemus!" Liisa Nassir Tolonen käyttää sekä isänsä että lastensa isän, muusikko Jukka Tolosen, sukunimiä. Hän on yhtä kotonaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja kuuden Helsingin-vuoden jälkeen hän käyttää edelleen sanontaa "me ruotsinsuomalaiset". "En tee työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksi - mä elän niille!"      Haastattelija: Soili Huokuna.

Yvonne Wirnes ja hänen lapsensa joutuivat tuhopolton uhreiksi 26. elokuuta 2005. Yvonnen ex-mies ei kestänyt jätetyksi tulemista ja teki huumepäissään hirvittävän teon: sytytti perheensä tuleen. "Alussa hän oli tosi mukava ja charmikas. Kaikki tykkäsivät, että onpa mukava mies. Pikkuhiljaa, sitten kun tulin raskaaksi, hän muuttui, lopulta en uskaltanut sanoa edes omia mielipiteitäni." Yvonne ajatteli lastensa parasta ja jätti miehen, kun kävi ilmi, että hän käyttää huumeita. Yhtenä päivänä mies oli oven takana, sanoi tuovansa vaatteita silloin puolitoistavuotiaalle pojalleen. Yvonne päästi hänet sisälle, he joivat kahvit parvekkeella, mies kysyi voisivatko he olla uudelleen yhdessä. Yvonnen vastaus oli kielteinen. Silloin mies otti kassistaan kanisterin, kaatoi bensiiniä Yvonnen ja heidän pienen poikansa päälle ja sytytti heidät tuleen. Tuhopoltto tapahtui elokuussa 2005. Nyt Yvonne asuu poikiensa kanssa rivitalossa ja käy osapäivätöissä. Lähes sadan leikkauksen jälkeen hän on saanut itselleen kasvot ja krop