Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Tuottaja on Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofe

Puolustusliitto Nato kokoontui tällä viikolla Washingtoniin juhlimaan 75-vuotista taivaltaan. Juhlapuheissa Naton sanottiin olevan vahvempi kuin koskaan. Turvallisuuspoliittisesti epävakaat ajat ovat vauhdittaneet ennätykselliset 23 jäsenmaata 32:sta nostamaan puolustusmenonsa Naton edellyttämälle kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan osa Euroopan maista -isoistakin - alisuoriutuu puolustuspanostuksissaan edelleen. He peräävät muun muassa Saksalta lisäinvestointeja Euroopan turvallisuuteen. Yksi selvästi alle kahden prosentin jäävistä on Portugali. Ohjelmassa kysytään portugalilaisasiantuntijalta miksi Naton perustajavaltioihin lukeutuva maa ei panosta puolustukseen enempää. Ukrainalle Nato-jäsenyyskutsua ei herunut vieläkään, mutta sen sijaan uutta sotilasapua, kuten ilmatorjuntajärjestelmiä tulee. Lisäksi Nato linjasi Ukrainan Nato-jäsenyyden olevan väistämätön. Tosin minkäänlaista aikaa jäsenyyden toteutumiselle ei annettu. M

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta. Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa. Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta. Rishi Sunakin johtamalle konservatiivipuolueelle ennustetaan murskatappiota ja Keir Starmerin johtamalle oppositiossa olevalla työväenpuolueelle jopa historiallisen hyvää tulosta. Vaalien alla suurin nousija on kuitenkin ollut laitaoikeiston Reform UK -puolue. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukana käydään Britannian itärannikolla kalateollisuuskaupunki Grimsbyssä, jossa moni lähti viime vaaleissa konservatiivien kelkkaan mutta on nyt pettynyt pahanpäiväisesti. On  pettymystä molempiin pääpuolueisiin. Osa kannattaa laitaoikeistoa. Ohjelmassa pohditaan poliittisen historian professorin Juhana Aunesluoman kanssa Britannian poliittisen kentän muutosta, joka näkyy hänen mukaansa ennen muuta oikeiston hajaannuksena. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. 

Sodan pitkittyminen on pakottanut Ukrainan kiihdyttämään joukkojen mobilisointia. Uusi liikekannallepanolaki astui voimaan toukokuussa. Se alensi kutsuntaiän 25-vuotiaisiin ja vähensi palveluksesta vapautumisen perusteita. Ukrainassa osa kutsuntaikäisistä pakoilee kuitenkin armeijaa. Tämä on luonut jännitteitä yhteiskuntaan, sillä rintamalla sotivilla ei ole kotiutumiselle aikataulua ja vereksiä voimia tarvittaisiin kotiutumisen mahdollistamiseksi. Ohjelmassa kuullaan erään kutsuntoja pakoilevan miehen tarina sekä tasa-arvoisempaa sotimistaakanjakoa ajavia sotilaiden omaisia. Lisäksi ukrainalainen sotahistorioitsija avaa taustoja Ukrainan reservin ja maanpuolustustahdon haasteille. Mukana on hänen mukaansa paljon neuvostoaikojen painolastia. Ukrainalaiset asiantuntijat puolestaan arvioivat, miten uusi liikekannallepanolaki on toiminut tähän mennessä ja millaisia puutteita siinä on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Simo Ortamo ja Paula Vilén. Yhteystoimittajana Ukrainassa toimi O

Israelin armeijan toiminta Gazassa herättää arvostelua jo israelilaissotilaidenkin joukossa. Sotilaiden ilmiantoja keräävän israelilaisjärjestön mukaan siviiliuhrien määrästä ja tarkoituksellisista julmuuksista on raportoitu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kahta entistä israelilaissotilasta palestiinalaisten kohtelusta. He työskentelevät nykyään Breaking the Silence -järjestössä, joka vuodesta 2004 alkaen on kerännyt sotilaiden lausuntoja Israelin asevoimien toiminnasta palestiinalaisalueilla. Kaksikko vieraili Suomessa toukokuussa Kirkon Ulkomaanavun vieraana puhumassa suomalaisille Gazan tilanteesta ja Israelin asevoimien toiminnasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU-kansalaiset menevät vaaliuurnille monien kriisien koettelemina. Samalla monen usko unionin kriisinratkaisukykyyn on koetuksella. Maanviljelijät ovat olleet tyytymättömien etujoukoissa. EU:hun penseästi suhtautuva populistinen radikaalioikeisto on yrittänyt valjastaa maataloustuottajien suuttumuksen poliittiseksi edukseen. Ohjelmassa kysytään, miten poliitikkojen kannattaisi EU-kansalaisten tyytymättömyyteen vastata. Asiantuntijoiden mukaan nykykriisit ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ovat niin suuret, että niistä selviämiseksi vaadittaisiin vahvaa EU:ta ja toimivaa monenkeskistä yhteistyötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjästä on vaarassa tulla yksi eurovaalien voittajista. Sille suopeiden puolueiden kannatus on kasvamassa eri puolilla EU:ta. Venäjä-mielisiä löytyy erityisesti äärioikeistosta ja parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmästä, ID:stä. Esimerkiksi Itävallassa vaalivoittoa ennakoidaan äärioikeistolaiselle, Venäjään myönteisesti suhtautuvalle vapauspuolueelle. Ohjelmassa käydään Itävallassa selvittämässä miksi. Lisäksi kuullaan, kuinka EU-parlamentti on terästänyt toimiaan Venäjän disinformaatiota vastaan. Ohjelmassa haastateltavien disinformaatioasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan EU:ta monin kepulikonstein muun muassa ruokkimalla epäluuloa instituutioihin ja jopa suoraan lahjomalla europarlamentaarikkoja. Venäjä propagoi myös Ukrainan sodasta itselleen edullista narratiivia. Joissain piireissä Euroopassa leviävät puheet rauhasta ja rauhanneuvotteluista hyödyttävät asiantuntijoiden mukaan tässä vaiheessa Venäjää, koska rauhanneuvottelut antaisivat Venäjälle mahdollisuuden sementoida alu

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja P

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Median vapaus on koetuksella eri puolilla maailmaa. Vaikein ja vaarallisin tilanne on tällä hetkellä Gazassa, jossa toimittajia on kuollut meneillään olevan sodan aikana jo yli sata. Ohjelmassa haastateltavan Committee to Protect Journalists -järjestön johtajan mukaan Israel on myös tarkoituksellisesti iskenyt toimittajiin. Palestiinalainen, Al Jazeera -kanavan toimittaja sanoo Israelin myös tuhonneen median rakennuksia ja autoja, vaikka ne on pressikylteillä merkitty. Toimittajia vastaa iskeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikos. ETYJ:n mediavaltuutettu arvioi riippumattoman median toimintaedellytyksiä Venäjällä olemattomiksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikeuttaa myös Venäjällä toimivien ulkomaisten toimittajien työtä. Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen juttuttaa ohjelmassa kanadalaistoimittajaa, joka on työskennellyt Venäjällä jo 1980-luvulta alkaen. Ohjelman lopuksi tv-kuvaaja Ivar Heinmaa arvioi, miten työ konflikti- ja sota-alueilla on neljän viime vuosikymmenen aikana muuttunut.

Meneillään oleva Gazan sota on kestänyt yli 200 päivää. Hamasin terrori-iskujen ja Israelin sotaoperaation inhimillisten uhrien määrä on valtava. Onko suhteiden pohjakosketus pimeys ennen auringonnousua? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60 -vuotisjuhlajakso tarkastelee tällä kertaa Israelin ja palestiinalaisten koston kierrettä. Asiaa pohtivat Lähi-idän hyvin tuntevat toimittajat Leena Reikko ja Hannu Reime. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukraina kaipaa länneltä pikaisesti lisää aseapua. Pulaa on tykistöammuksista ja ilmatorjuntajärjestelmistä. Ranskan presidentti on väläyttänyt jopa länsijoukkojen lähettämistä Ukrainan tueksi. Ohjelmassa haastateltavan ranskalaisasiantuntijan mukaan joukkopuheiden tarkoitus on samentaa sitä, mihin kaikkeen Eurooppa on valmis, jotta ei autettaisi Venäjää vetämällä etukäteen avulle rajoja. Tanska on noussut Ukrainan auttajien kärkijoukkoon. Ohjelmassa selviää, mitä kaikkea Tanska nyt Ukrainan hyväksi tekee ja miksi. Aseavun lisäksi Ukraina tarvitsee myös mittavaa talous- ja siviiliapua. Suomi lukeutuu Ukrainan siviiliavun antajissa EU-maiden kärkikolmikkoon. EU-maat sopivat helmikuussa 50 miljardin euron tukipaketista, josta rahoitetaan Ukrainan jälleenrakennusta ja valtion toimintaa vuoteen 2027 asti. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamat tuhot ovat arvioiden mukaan satoja miljardeja. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalainen suursijoittaja haluaisi sotatuhoja korjattavan Venäjältä jäädytetyillä varoi

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma

Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki:

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuv

Vihreässä siitymässä tarvitaan mineraaleja tarvitaan muun muassa akkuihin ja puhelimiin. Harvinaisia maamineraaleja on valtamerten pohjalla. Norja voi ensimmäisenä maana maailmassa avata talousalueellaan kaupallisen kaivostoiminnan. Suurkäräjät hyväksyi periaatteen tammikuussa. Tyynenmeren saarivaltio Nauru virittelee yhteistyötä kanadalaisen kaivosyhtiö The Metals Companyn kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa siitä, pitääkö syvyyden rikkaudet jättää rauhaan ja kenelle kaivostoiminnan voitot kuuluvat, valtioille, kaivosyhtiöille vai ihmiskunnalle. Kaivostoiminnan pelisäännöt ovat vielä laatimatta sillä kattavaa lainsäädäntöä ei ole. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Venäjän opposition tulevaisuus on epävarma keulahahmonsa Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen. Osa näkisi mielellään Navalnyin lesken Julija Navalnajan hajanaisen opposition yhdistävänä voimana. Oppositio suunnittelee jonkinlaista voimannäyttöä ensi viikon näytösvaaleissa, joissa Putinilla ei ole varteenotettavia vastaehdokkaita. Venäjän opposition tilaa käsitellään nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.