Soilin Seurassa

Haaveiden maasta tuli 1987 hitti, joka edelleen soi sekä Suomessa että Ruotsissa ja Helenan konserteissa se on alati toivottu kappale. "En koskaan kyllästy esittämään sitä", sanoo Helena Salo. Helena Salo syntyi 1965 Örebrossa. Viisi vuotta myöhemmin hän seisoi Örebron stadsparkenin lavalla ja hurmasi yleisön kajauttamalla ilmoille hittikappaleen "Mitt sommarlov". Lapsitähti oli syttynyt. Siitä seurasi kiertueita ympäri Ruotsia, tv-esiintymisiä ja levytyksiä. "En koskaan jännitä. Esiintyminen ei jännittänyt edes lapsena. Keskityn, eikä kanssani kannata tulla puhumaan ennen esitystä, mutta että jännittäisin - ei." Haaveiden maa julkaistiin 1987, siitä tuli Helenan läpimurtolevy. Toinen tärkeä virstanpylväs uralla on TV4:n kykyjenetsintäkilpailu Talang, jossa Helena pääsi finaaliin asti 2010. Soilin seurassa Helena kertoo perheestään ja äitinsä kuolemasta, joka kosketti häntä syvästi. Helena muistelee musiikkimaailman legendoja, joita on tavannut uransa varrella, ja hän kertoo myös mitä mieltä on ruotsalaises

Kolme kaupunkia on merkinnyt paljon Erkki Vuonokarille: Pori, Tampere ja Tukholma. Rinkebyn lähiö pääkaupungin länsiosassa on ollut hänen kotinsa jo neljännesvuosisadan. Erkki Vuonokari syntyi Porissa 1950. Hänen perheensä oli vanhoillislestadiolainen, mikä luonnollisesti vaikutti Erkin lapsuuteen ja nuoruuteen sekä turvallisena yhteisöllisyytenä että kieltoina. Opiskeluaika toi irtioton uskonnosta ja välit vanhempiin viilenivät tilapäisesti. Äidin  kyyneleitä oli vaikea kestää.Erkki valmistui filosofian maisteriksi ja tapasi tulevan vaimonsa Thelman Tammerkosken sillan juuressa Tillikka-ravintolassa. Thelma oli sillä hetkellä kyllästynyt karjalaisuuteen, Erkki lestadiolaisuuteen, ja heti ensi tapaamisella he huomasivat miten moni asia heitä yhdistää. Ensimmäinen lapsi syntyi Tampereella, toinen Tukholmassa. Rinkebystä tuli Vuonokarien koti ja siellä Erkki asuu Thelmansa kanssa edelleenkin. Rinkeby on muuttanut luonnettaan suomalaislähiöstä Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamispaikaksi, kertoo Erkk

Södertäljeläinen Janica on niin nuorekas, ettei häntä ensi silmäyksellä uskoisi suurperheen äidiksi. Hän myös laulaa, ja tietää senkin, että jos elämä kolhii, niin apua saa jos sitä osaa pyytää. Janica Amante on syntynyt Södertäljessä 1974 ja hän asuu perheineen edelleen samassa kaupungissa. Koti on nyt luonnon helmassa omassa talossa, jonka Janica on miehensä kanssa on tuunannut kesämökistä talviasuttavaksi suurperheen asunnoksi. Yksi vessa riittää hyvin kymmenelle hengelle, sanoo Janica, sillä sopu sijaa antaa. Aina ei kahdenksan lapsen katraan kasvattaminen ole auvoista, varsinkaan silloin jos tulee vastoinkäymisiä, joille ei itse voi mitään. Muutama vuosi sitten Janica sairastui, ja samaan aikaan myös hänen äitinsä sairastui vakavasti ja kuoli. Muuten niin pirteältä ja elämäniloiselta Janicalta paloi pinna lasten riehuessa ja hän tajusi itse, ettei näin voi jatkua. Hän kääntyi sosiaalitoimen puoleen ja sai apua välittömästi.Se kannatti - nyt perheen arki sujuu ristiriidoitta ja Janica sanoo, että he ovat

Forssa-Taalainmaa-Göteborg-Bangalore. Siinä joitakin Sakari Nuottimäen alias Zac O'Yeahin asemapaikoista. Hän on kirjailija, muusikko, maailmanmatkaaja, ajattelija, inspiraationlähteenään Intia. Sakari Nuottimäki, nykyiseltä nimeltään Zac O'Yeah, syntyi Forssassa 1967. Kun hän oli viisivuotias, perhe muutti Ruotsiin ja siitä alkoi Sakarin vaellus paikasta toiseen, maasta toiseen.Vähän päälle parikymppisenä hänellä oli vakituinen työpaikka teatterissa Göteborgissa, oma bändi, asiat kohdallaan - mieli paloi silti kaukomaille ja kun tuli tilaisuus lähteä Intiaan, hän jätti kaiken ja siirsi elämänsä gurujen ja kaduilla käyskentelevien lehmien maahan.Bangaloresta löytyi myös mielitietty. O'Yeahin vaimo on intialainen runoilija ja kirjailija.Tähän mennessä Zac O'Yeah on kirjoittanut 13 kirjaa, osan niistä ruotsiksi, osan englanniksi. Joukkoon mahtuu niin matkakirjoja, dekkareita kuin Mahatma Gandhin elämänkertakin.Hän on Intian dekkarikuningas ja vierailee ahkerasti kirjamessuilla ympäri maata ja maailmaa.Mun elä

Ville Virtanen on asunut perheineen Ruotsissa nyt kaksi vuotta ja he ovat tulleet tänne jäädäkseen. Menestysrooli Svinalängorna-elokuvassa toi kosolti uusia työtarjouksia. Se, että pitäisi takoa silloin kun rauta on kuuma, ei pidä lainkaan paikkaansa. Näyttelijäntyö on kestävyyslaji.Ville Virtasen vaimon, suomenruotsalaisen näyttelijän Birthe Wingrenin iso rooli Kristina från Duvemåla -musikaalissa toi perheen Ruotsiin. Siitä on nyt kaksi vuotta ja perhe on asettunut asumaan Tukholmaan.Ville Virtanen syntyi vuonna 1961 Espoossa. Hän on näyttelijä, ohjaaja, kirjailija ja käsikirjoittaja. Virtanen valmistui 1980-luvulla Suomen Teatterikoulusta ja hän on myös yksi improvisaatioteatteri Stella Polariksen perustajista.Virtanen on näytellyt monissa 1980-luvun suosituissa televisiosarjoissa, kuten esimerkiksi Hymyhuulten Aki ja Turo -sketsisarjassa Turoa ja tohtori Saarista Kaisa Rastimon Säädyllisessä murhenäytelmässä. Hänen muita tunnettuja roolejaan suosikkisarjoissa ovat olleet autonasentaja Arttu Laakso televi

Sandhja on viettänyt vilkkaan viikon Tukholman euroviisuhumussa toukokuussa 2016. Vaikka kilpailumenestys ei ollutkaan paras mahdollinen, on ESC-esiintyminen huikea kokemus nuorelle laulajalle. Itämaisiin uskontoihin kuuluu elämälle antautuminen. Uskon, että kaikki menee juuri niinkuin pitääkin.SandhjaSandhjan äiti on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosasta, Guyanasta, ja hänen juurensa ovat Intiassa. Isä taas on suomalainen. Sandhja on syntynyt ja kasvanut Helsingin seudulla ja siellä on hänen kotinsa tänäkin päivänä. Jo pienenä Sandhjalla oli selkeä suunnitelma siitä, mikä hänestä tulee isona: laulava, ratsastava eläinlääkäri. Suunnitelma on toteutunut pääpiirteissään, hän sekä laulaa että auttaa muita sairaanhoitajan ammatissaan.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun.

Veijo jäi työmaalla 3000 kiloa painavan autolavan alle. Lavan ja lattian väliin jäi 60 cm rako. Toipuminen vei aikansa, ja pituudesta meni monta senttiä, mutta jalka nousee kansantanssin tahtiin taas. Ei se armoa anna, tuommonen kolmen tonnin paino.Veijo Oksman joutui vakavaan työtapaturmaan 2003 ja sekunnin murto-osa muutti hänen loppuelämänsä.Kuntoutus ja suomalainen sisu auttoivat Veijoa palaamaan normaaliin elämään.Kansantanssi ja kalastus ovat Veijon rakkaimmat harrastukset ja ne sujuvat edelleen, selkäkivuista huolimatta.Tukholmalaisen tanhuporukka Kasareikan kanssa Veijo on matkustanut eri puolilla maailmaa, Austaraliaa ja Mongoliaa myöten.Ilman kansantanssia tuskin olisi tullut maailmaa näin paljon kierrettyä. Brasilia, Kiina, Australia kolme kertaa, Venäjä... Nopeasti laskien: Afrikka on vielä käymättä.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan

Siltsu löi läpi reilut 20 vuotta sitten, kun hänet valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen tangomarkkinoilla. Ruotsi jäi taakse ja viihdyttäjän ura Suomessa on ollut menestystarina vailla vertaa. Soili tapasi Jari Sillanpään Forssan Urheilutalolla ennen konserttia. Fanit jonottivat ulkopuolella tuntikausia ennen ovien avaamista, vaikka heillä oli jo liputkin plakkarissa. Siltsun suosio ei ole hiipunut, ja hänen lavakarismansa puree niin äitiin kuin tyttäreenkin. Jari Sillanpää on Suomen parhaiten levyjä myynyt sooloartisti kautta aikojen, ja hänen nimikkolevynsä 90-luvulta on Suomen eniten myyty äänite.Sun pitää satsata Yhdysvaltoihin, sitten saat koko maailman, sanoi äiti.Viime vuosi oli Jarin 50-vuotisjuhlavuosi ja hän pisti pystyyn isot bileet. Elokuinen juhlakonsertti veti Helsingin olympiastadionin täyteen väkea. Syksy toi surua: Jarin äiti nukkui pois. Jarin isä asuu Pohjois-Ruotsissa, ja kunhan kesä tulee, toivoo Jari voivansa viettää enemmän aikaa isänsä kanssa. Kuuluisuus tuo onnea, mutta se ei te

Olosuhteet 1900-luvun alkupuolen Tornionlaaksossa olivat karut. Hilja on nähnyt nälkää, kokenut Pajalan pommituksen kauhun ja hän tietää, miten rietasta meno oli Korpela-liikkeen herätyskokouksissa. Hilja Lundqvistilla oli lapsena yksi kirja, jota hän luki kerta toisensa jälkeen. Suuri tapahtuma oli, kun naapurin pojat jättivät ulkohuusiin Hela Världen-lehden. Sitä Hilja luki uudelleen ja uudelleen, vaikka osasi nipinnapin ruotsia. Koulussa ei saanut puhua meän kieltä, siitä rangaistiin karttakepin kopautuksella sormille tai joutui nurkkaan häpeämään. Mie ajattelin kun ne pommitti Pajalaa, että nyt isä on kuollut, saksalaiset ovat ampuneet sen. Hiljan isä joutui Storsienin poliittisten vankien leirille kolmeksi vuodeksi. Isän ollessa leirillä sattui Pajalan pommitus. 13-vuotias Hilja luuli kauhukseen jäävänsä aivan yksin, kun äitikin oli sisarusten kanssa muualla pommien alkaessa putoilla kotikylän ylle. Naapuri ei päästänyt sukkasillaan 40 asteen pakkasessa suojaa hakevaa tyttöä sisälle taloonsa, koska tämä

Laustiolalla on levoton taiteilijan sielu. Alkoholia, naisia, jännittäviä rooleja, seikkailuja, niitä on riittänyt. Vuosi sitten Tuomas sai adhd-diagnoosin ja levottomuus sai selityksensä. Tuomas Laustiola on tuttu niin elokuvista, tv-sarjoista kuin näyttämöltäkin. Puolisen sataa roolia on takana ja uusia on tulossa. Suunnitteilla on elokuva, jossa Laustiola näyttelee ruotsalaista laulajaisäänsä. Tuomas Laustiola on tätä nykyä myös taidemaalari ja uusin harrastus on keihäänheitto, jossa hän on osoittautunut yllättävän lahjakkaaksi.Tein niin paljon rooleja, etten tiennyt enää kuka mä itse olen. Puhuin ja kuulin, että suustani tuli repliikki.Soili Huokuna kertoo ohjelmasarjasta:Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsu

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja

Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän. Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli hu

Tuulikki tunsi jo nuorena vetoa papin ammattiin vaikka hän tiesi, että Ruotsiin pitää lähteä jos nainen papiksi mielii. Hänestä tuli maailman ensimmäinen piispaksi nimitetty suomalaissyntyinen nainen. Tuulikki Koivunen Bylund syntyi 1947 Turussa, ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa ajan Raumalla. Opinnot Åbo Akademissa johtivat pappisvihkimykseen Ruotsissa. Tuulikki Koivunen Bylundin ura Ruotsin kirkossa on vertaansa vailla. Hän on Ruotsin neljäs naispiispa ja ensimmäinen piispaksi nimitetty suomalaissyntyinen nainen.Elämässäni on ollut kolme traumaa: työpaikkakiusaaminen, syöpä ja pettäminen. Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Tuulikki Koivunen Bylundin valinta osui Aulikki Oksaseen, jonka laulut vievät hänet takaisin 60-luvun Suomeen. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Kirsi Savolainen työskentelee energiavälittäjänä ja selvänäkijänä. Yliluonnollisia asioita ei hänen mielestään ole. Henkimaailma on yhtä luonnollinen kuin muukin todellisuus, sanoo Kirsi. Kirsi Savolainen tunsi jo pienenä, että hän on erilainen kuin muut. Hän oli herkkä lapsi ja näki enneunia.Hän näkee henkiä, esimerkiksi haastattelutilanteessa Kirsi tunsi Soilin suojelusenkelin läsnäolon ja hän myös kertoi, missä Soilin energiatukkeumat sijaitsevat.Ohjelmaa voi kuunnella, vaikkei itse usko henkimaailman olemassaoloon. Ei Soilikaan ole vakuuttunut siitä että kaikki, mitä Kirsi kertoo, olisi totta. Haastattelussa ei etsitäkään totuutta asioista, joita kukaan ei sen kummemmin voi todistaa, vaan siinä esitellään yksi tapa suhtautua elämään ja henkisyyteen.Kirsi Savolainen on myös elämäntaitokouluttaja ja hänen kursseillaan opitaan, miten voi keventää taakkaansa ja elää entistä huolettomammin ja vapautuneemmin.Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vai

Yleisön pyynnöstä Soilin vieraana on SVT Uutisten toimittaja Olli Hörkkö. Olli kertoo elämästään ruudun ulkopuolella, karjalaisuudesta, matkoistaan ja myös vaikeuksista, joita hän on kohdannut. Olli Hörkkö on tuttu mies SVT:n Uutisten kasvona ja äänenä kohta jo 20 vuoden ajalta. Soilin seurassa Olli kertoo elämästään tv-kulissien ulkopuolella. Hän on verraton tarinaniskijä ja moninaiset ovat sattumukset, jotka ovat häntä maailman turuilla kohdanneet. Tätä nykyä Olli Hörkkö on onnellinen perheenisä, mutta hän avautuu myös vaikeuksista, joita hänellä oli ennen nykyistä auvoisaa elämäntilannetta. Edellinen liitto päättyi lapsettomana, vaikka pari kovasti toivoi perheenlisäystä. Olli tietää, miltä tuntuu, kun lasta ei kuulu yrittämisestä huolimatta. Sitä rakkaampi on nyt parivuotias Elis-poika, joka Ollilla on yhdessä elämänkumppaninsa Emman kanssa.Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Ollin va

Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan. Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.Eija Källi kertoo itsestään näin:Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.Onnellinen lapsuus kaikin puolin.Tykkäsin laulaa, ja hävisin kotoa

Mark syntyi 1964 Yhdysvalloissa, pohjois-carolinelaisessa sotilastukikohdassa. "Veljeni syntyi nunnasairaalassa ja hänestä tuli hetero, mulle, sotilasalueella syntyneelle, kävi toisin", nauraa Mark. Ajattelin, että jos minua pyydetään juontamaan kuninkaalliset häät, niin en koskaan enää ole kateellinen kenellekään. Pyydettiin, enkä sen jälkeen ole ollut kenellekään kateellinen.Mark Levengood on tv-viihteen alalla tehnyt lähes kaiken, mistä alan ihminen voi unelmoida: juontanut prinsessahäät ja euroviisut, ja hän on vetänyt omia ohjelmia niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Soilin seurassa Mark kertoo avoimesti jo yli 30 kestäneestä suhteestaan Jonas Gardellin kanssa, suvustaan, urastaan ja haaveistaan, siitä mistä hän tulee onnelliseksi ja myös miksi hän ei ole erityisen ihastunut Äänekoskeen. Soilin seurassa tutustut joka viikko uuteen haastateltavaan, joka kertoo elämänsä käännekohdista ja päämääristä.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli. En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.Sirpa AlhoSoilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.Sirpa kirjoitti kirjeen:Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät mu

Asko Sahlberg kirjoitti esikoisteostaan yövuorossa hoitokodissa. Hän kirjoitti käsin ja teksti siirtyi tietokoneelle kotona. Kyky vaihtaa tyyliä ja eläytyä eri aikakausiin on ominaista Sahlbergille. Miten voin mennä sisälle kahdeksanvuotiaan sotalapsen sieluun? No, kirjailija voi mennä sisälle vaikka oravan päähän, jos tarvitaan.Asko Sahlberg syntyi  vuonna 1964 Heinolassa. Hän muutti Göteborgiin 1990-luvun puolivälissä.Sahlbergin teokset Eksyneet, Tammilehto ja Herodes ovat olleet Finlandia-palkintoehdokkaina, ja hänen teoksensa Irinan kuolemat oli ehdolla Runeberg-palkintoa jaettaessa.Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Haastattelija: Soili Huokuna.

Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin. Pirkko Sinkkonen kertoo:"Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni. Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta. Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenki