Radio Suomesta Poimittuja

Jari Sarasvuo on mies, josta melkein kaikilla on mielipide. Mielipiteillä on väliä silloin kun oman elämänsä sankari, yrittäjä, kirjailija, ihminen, mies, saarnamies ja puhuja Jari Sarasvuo kohtaa Olga Ketosen.

Kun ns. kauniin miehen kasvot muuttuvat arpikudokseksi, eikä hän enää miellytä ulkoisesti vastakkaista sukupuolta, niin miltä se mahtaa tuntua? Millaista ihmistä voi sanoa rumaksi? Vai voiko ketään? Kasvonsa menettänyt mies, toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen tietää aika paljon kauneudesta ja rumuudesta. Toimittaja Kimmo Oksanen oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa 24.9.2015. Alkuperäisestä, suorasta haastattelusta on tässä versiossa poistettu musiikki.

Muistikouluttaja, lääkäri ja showmies Martti Vannas osaa omintakeisella tyylillään, hauskuuttamalla, levittää muistamisen ilosanomaa.   Pari minuuttia ennen suoraan Kaikki kotona -lähetykseen menoa Martti Vannas pyysi Paula Jokimiestä kirjoittamaan lapulle satunnaisen sarjan numeroita. Hetken paperia tutkailtuaan hän pystyi luettelemaan ulkomuistista tämän 37 numeron sarjan.   Miten hän sen oikein teki? "Muistimies" Vannas kertoo, että muistaminen on taito, jonka kuka tahansa voi oppia. - Siinä on tiettyjä perusajatuksia, joita pitää ymmärtää ja myös erilaisia tekniikoita. Näitä taitoja pitää vain aktiivisesti harjoittaa. Koska pitkän numerosarjan muistaminen on harvinainen taito, se koetaan vaikeaksi.   Arkielämän hajamielisyys on Vannaksen mukaan sitä, että ei ole läsnä siinä mitä tekee - aivot eivät ole samassa paikassa kuin vartalo. Ei elä siinä hetkessä riittävän keskittyneesti. Satunnainen hajamielisyys on nykyään aika yleistä, eikä se ole mitenkään huolestuttavaa. Stressi, unenpuute, nälkä ja janokin j

"Minä tulen teille töihin, te pidätte minusta huolta, minä teen työni suomalaisen hyvin ja tietyssä iässä saan ansaitsemani eläkkeen." Tämä perinteinen kuva työelämästä on muuttumassa eli sopimusta yhteiskunnan kanssa neuvotellaan uudelleen. Näin kuvaa meneillään olevaa työelämän muutosta innovaatioprofessori Liisa Välikangas. Hän neuvoo luopumaan ajatuksesta, että opiskelun jälkeen valmistutaan tiettyyn yhteen elämäntehtävään. Yritysten elinikä on lyhentynyt, ja toimeentulo etsitään tulevaisuudessa yhä enemmän nykyistä pienemmistä osista. Esimerkkiä hän kehottaa katsomaan edelläkävijöiden Piilaaksosta Kaliforniasta, jossa 40 prosenttia íhmisistä tekee freelance-töitä. Aalto-yliopiston professori Liisa Välikangas oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla –ohjelmassa 17.9.2015.

Vanhusten yksinäisyyttä moni suree, mutta onneksi on myös heitä, jotka tarttuvat toimeen! Mitä vanhustyön vapaaehtoiset tekevät ja miten se heitä sitoo - tai palkitsee? Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 15.9.2015 keskustelemassa olivat Hannu Iskanius HelsinkiMissiosta ja Miia Vähähyyppä Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamoksesta. Miia Vähähyyppä on ollut kahden vuoden ajan ystävä 83 -vuotiaalle nuorekkaalle naisseniorille. - Minulla on ihana ja tosi hauska ystävä. Tapaamme kerran viikossa ja tapaamisemme kestää 1-3 tuntiin. Meillä on valtavasti yhteistä, vaikka ikäeroa on yli 55 vuotta. Ystäväni haluaa olla ajan hermolla, ja siksi keskustelemmekin paljon nuorten elämästä. Miia kertoo että Seniori-Vamos ystävätoimintaan mukaantulo tuntui luontevalta, koska hän on aina tykännyt mummoista ja papoista. - En osaa enää ajatella tätä pelkkänä vapaaehtoistyönä, meistä on tullut oikeasti ystävät. Hannu Iskaniuksen ystävänä on viime keväästä saakka ollut yli 90 -vuotias rouva. - Hänelle liikkuminen

Miten kohdata vieras ihminen? Ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen kertoo puheenavauksista, niin sanotuista ice-breakereista. Ihmissuhdetaitoja opettava Karla Nieminen oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä 10.9.2015. Ihan pihalla kerää tämän syksyn ajan jäänsärkijärepliikkejä yhdessä uuden kauden perjantaina 11.9. aloittavan Naurun tasapainon kanssa. Hyviä ehdotuksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen radio.suomi@yle.fi.

Suomeen tulee tällä hetkellä satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Heidät on helppo niputtaa yhdeksi suureksi joukoksi ja puhua "niistä" yhtenä suurena joukkona. Jokaisella tulijalla on kuitenkin oma tarinansa. Kaikki kotona -lähetyksessä 8.9.2015 tarinansa kertoivat Iranista kotoisin olevan Shahla ja iranilainen Mohayman. Rauha, tasa-arvo, työ ja hyvä valtio. Siinä tärkeät asiat, kiteyttää Iranista lähtöisin oleva kurdi Shahla. Hän tuli Suomeen 90-luvulla Irakin ja Turkin kautta. - Minun oli aika vaikea sopeutua Suomeen, mutta lapsilla sopeutuminen tapahtui helpommin. Minulla ei ollut aluksi yhtään ystäviä. Toimelias Shahla on aktiivisesti mukana Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä ja on auttanut kurdinaisia niin Suomessa kuin kotimaassaan Irakissakin. Irakilainen Mohayman joutui lähtemään kotimaastaan 8 vuotta sitten. Kotimaahan jäi perhe, ystävät ja sukulaiset. - Kotimaasta oli vaikea lähteä, mutta lähdin äitini ja isäni pyynnöstä. Nuorelle miehelle elämä Irakissa on vaikeaa, koska tapetuksi tul

Hallitus kertoo keinoista, joilla se aikoo kohentaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa työllisyyttä.

Suomen elokuvasäätiö jakaa 23 miljoonaa euroa elokuvan tekijöille. Säätiön toimitusjohtaja Irina Krohn kumoaa arvelut suomalaisen elokuvan häviämisestä ja kuolemasta. - Suomalaiset haluavat nähdä omankielisiä tarinoita. Elokuvateatteripaikkakuntia on Krohnin mukaan enemmän kuin uimahallipaikkakuntia. Hänen mielestään elokuvien hyötysuhde katsojalle on hyvä: elokuvien kautta voi elää montaa elämää. Kesken haastattelun tulee uutinen näyttelijä näyttelijä Simo Salmisen kuolemasta. Salmista Krohn kuvaa ihmiseksi, joka tuotti naurua. Krohn oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa 3.9.2015.

Parinmuodostus ei aina ole ihan mutkatonta. Pitäisi tietää kosiskelun säännöt, olla vastaanottavainen, mutta ei missään nimessä liian helppo. Ja mitäs jos se vonkaa seksiä ekoilla treffeillä? Suostunko, jolloin annan itsestäni ehkä liiankin auliin kuvan vai kieltäydynkö ja leikin vaikeasti tavoiteltavaa, jolloin se ehkä kaikkoaa, kun ei jaksa nähdä kinuamisen vaivaa? Deittikunigattareksikin kutsuttu Anna Uusiheimala pyörittää pikadeitteihin ja sinkkutapahtumiin erikoistunutta Deittisirkus -yritystä. Annan tärkein neuvo kumppanin kiinnostuksen herättämiseksi on omien vahvuuksien rohkea esiintuominen. - Pitkän listan täydellisen kumppanin ominaisuuksista voi ensitapaamisella jättää kotiin. Se voi tökkästä pois pelistä monta potentiaalista hyvää kandidaattia. Ei kannata hylätä tyyppiä heti vääränlaisten kenkien vuoksi. Ensitreffien ravintolalaskun maksamisesta sukeutui värikäs keskustelu, jossa Uusiheimala kertoi ehdottoman mielipiteensä. - Jos nainen tarjoutuu maksamaan oman osuutensa laskusta, hän tek

Tietokirjailija Ari Turunen on tutkinut ihmisen tapojen historiaa. Juuri ilmestyneessä teoksessaan hän tarkastelee sellaisten kaupunkien kuten Alexandrian, Amsterdamin, Bagdadin ja Firenzen kukoitusta - ja kukoistuksen loppua. Hän on huomannut, että ahneus ja uskonnollinen suvaitsemattomuus löytyvät usein taludellisen vaurauden romahtamisen takaa, Nähtäväksi jää, kuinka käy nykyisten mahtikaupunkien kuten San Fransiscon. Ari Turunen pohti Olga Ketosen kanssa mm. erilaisuuden sietämistä ja luovuuden lisäämistä Ihan pihalla ohjelmassa 27.8.2015.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakka

Muotitoimittaja Sami Sykön mukaan suomalaiset ovat vuosien myötä petranneet pukeutumistaan. Välimatkaa muihin maihin on ollut, mutta nyt tullaan perässä jo ihan mukavasti. - Suomalaiset eivät todellakaan erotu enää katukuvassa pukeutumisen perusteella. Enemmänkin erotumme ihonvärin, kasvojen piirteiden sekä hiusvärimme perusteella. Sykkö kertoo amerikkalaisen ystävänsä huomioineen, että suomalaiset kadulla kulkiessaan katsovat maahan, eivät ota katsekontaktia muihin. Toisten huomioiminen ei meiltä vielä oikein onnistu. - Ihmiset tulevat pienistä huomionosoituksista hyvälle mielelle; sinulla on kiva takki tai hienot kengät - tälläiset kohteliaisuudet piristävät kenen tahansa päivää. Analysoidessaan suomalaisten pukeutumista Sykkö huomio erityisesti miehet. - He ostavat nykyään kalliimpia vaatteita sekä panostavat laatuun. Miehille tyypillisesti, vähän niin kuin autokaupoilla, halutaan vaatteilta myös ominaisuuksia. "Tavallista ABC-miestä" Sykkö kannustaa värikkäämpään pukeutumiseen. - Jospa puettaisiin

Kaari Utrio on kuljettanut kirjoissaan naisia läpi vuosisatojen. Hän on onnistuneesti yhdistänyt faktan ja fiktion tavalla, joka on koukuttanut lukijoita jo vuosikymmenien ajan. Miksi juuri historialliset romaanit? Utrio arvioi kirjoittajana olevansa kuin entisajan tarinankertoja. - Ennen kirjoitusmerkkien olemassaoloa keräännyttiin nuotion ympärille, jossa kuunneltiin lennokkaita tarinoita. Koen olevani tälläinen nuotiopiirin tarinoitsija. Kertojan tarkoitus ei ollut kääntää itseään ylösalaisin, eikä kaivaa omaa napaansa, saati sitten muuttaa maailmaa. Ainoa tarkoitus oli nuotion ympärillä olevien ihmisten viihdyttäminen - koen olevani tällainen kertoja. Kellontarkka kirjoittaja vai inspiraation vietävissä? Lähes 50 vuotta ammattikirjailijana toiminut Utrio noudattaa tarkkaa aikataulua työpäivässään. - En voi jäädä odottamaan inspiraatiota. Minulle työ on raakaa, mutta mieluisaa ja hauskaa. Jos ajattelee, ettei romaanin valmistuminen ole yhdestä päivästä kiinni, ja sitten tällaisia päiviä alkaa vain k