Radio Suomesta Poimittuja

Mikko Maasola saarnaa. Mitä meidän tulisi ajatella uuden vuoden lupauksista? Pitäisikö niihin suhtautua kuin puolueiden lupauksiin? Että ne on tehty rikottaviksi - tai ainakin sovellettaviksi.

Mikko Maasola saarnaa. Aisteista tärkein on hajuaisti. Ainakin jos kysytään tillinhaistelijalta. Mutta miten vaikeaa aikaa Joulu on niin sanotulle sarjahaistelijalle?

Mikko Maasola puhuu. Hou hou! Ou nou! Joulupukki on suomalainen lelusalakuljettaja, mutta myös kaikkien rakastama lapsiasiavaltuutettu. Kun hän tulee tänä Jouluna taksilla, ja rahaa palaa, mikä muuttuu meidän perinteisessä Joulussamme?

Mikko Maasola puhuu. Mitä tunneli meille merkitsee? Ne ovat kalliita. Silti rakennamme niitä sinne, minne emme halua mennä.

Mikko Maasola puhuu. Ranskassa on nähty viime aikoina paljon keltaliivisiä mielenosoittajia. Kun tarkentaa katsettaan, huomaa, että Suomessakin on kaduilla keltaliivisiä. Miten he osoittavat mieltään?

Mikko Maasola puhisee. Vauvoja tulee koko ajan vähemmän. Syyllistäminen ei auta, mutta mikä? Pitäisikö lastentekoprosessi pelillistää? Tehdä nuorille monimutkaisemmaksi ja haastavammaksi?

Mikko Maasola puhuu. Patakakkonen yritti aikoinaan valistaa meitä terveellisen kotiruuan pariin. Hyvä yritys. Mutta ennen kaikkea se antoi meille Jaakko Kolmosen ja juuri edesmenneen Veijo Vanamon, jotka tulivat kehittäneeksi televisioon hienon Vapaan Kuittailun Genren. Me television katsojat olemme heille paljosta velkaa.

Mikko Maasola saarnaa. Linnan juhlissa on tänä vuonna ympäristöteema. Vieraista on nähnyt ennenkin, että heillä on tuohta, mutta tuleeko tuohen määrä nyt paremmin esille, esimerkiksi tuohivaatteissa? Maasola pohtii parasta luonnonmukaista juhla-asua.

Mikko Maasola puhuu. Peltipoliisi on ollut monelle tärkeä symbolinen isähahmo. Miten maailmamme muuttuu, kun isukin ulkonäkö stailataan moderniin suuntaan? Unohdammeko ihmisyyden, kun kukaan ei tee tolpalla enää äkkijarrutusta?

Mikko Maasola puhuu taas. Suomessa puidaan ankarasti, haluamme elää kesä- vai talviajassa. Kansa jakautuu. Emmekö voisi elää samassa ajassa? Maasola puntaroi aikojen eroja.

Mikko Maasola puhuu. Kotikaupungin kävelykadulla parveilee pultsariviisikko. Seikkailee. Meillä ei ole mitään rakentavaa mielipidettä puliukoista. Mutta mitä alkuperäiset Viisikko-kirjat opettavat meille elämästä ja kaveriporukan seikkailujen syvemmästä merkityksestä?

Mikko Maasola puhuu. Kun koululainen tekee julisteen tai piirroksen, se on aina meille aikuisille uhka. Suuttuminen on ainoa oikea ele. Maasola antaa nyt esimerkkejä peruskoululaisten moraalittomista kuvista.

Mikko Maasola puhuu ja puhisee. Media voi uutisoinnillaan leimata paitsi jonkun ihmisen myös jonkun paikkakunnan. Onko Airisto nyt pilattu? Eikä nyt tarkoiteta Lenita Airistoa.

Mikko Maasola puhuu. Ovatko tyttö- ja poikakalenterit menneen maailman ilmiöitä - vai sittenkin tulevaisuutta?

Mikko Maasola puhuu. Suomi on kierrätyksen ykkösmaita, mutta paljon on vielä tehtävää. Mihin astiaan kuuluu ihmisroska? Vai kuuluuko se astiaan ollenkaan? Mikko tarjoilee ihmisroskan kierrätysoppaan.

Mikko Maasola puhuu. Ilman värejä maailma olisi kauhea paikka. Meillä on jo siniset ja vihreät, jonkun verran otsikoissakin, mutta mitä muita värejä tarvittaisiin kipeästi puoluekenttäämme?

Mikko Maasola puhuu. Suomalaisten Facebookin käyttö hiipuu. Antaako se kasvutilaa uusille ja vanhoille epäsosiaalisille medioille?

Mikko Maasolan puheenvuoro. Oli aika jolloin kaiken kauhun, piinan ja pinnallisuuden sai palauttaa pois kotoaan seuraavana päivänä, puoleen päivään mennessä. Videovuokraamot ovat kuitenkin häviämässä. Mitä muuta menetetään kuin täytettyjä muovikoteloita?

Mikko Maasola puhelee. 60 täyttänyt Madonna on värikkäämpi täti kuin kaikki omat sukulaistädit. Mutta mitä voimme oppia Madonnalta?

Mikko Maasola puhuu ja analysoi. Suomesta on löytynyt jo kuihtuvaksi luultu ihmistyyppi: puhumaton nuori mies. Se antaa toivoa, että kulttuurimme säilyy sittenkin originellina myös jatkossa.