Historian Nurkkapöytä

"Esineiden taru ei pääty museokokoelmiin." Kun arkeologi löytää maasta esineen, mitä sille tapahtuu? Entä miten löytöä tutkitaan? Tutkija Ilari Aalto valaisee asiaa Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologisten kokoelmien keskellä.

Nurkkapöydässä tutkitaan tällä kertaa "irstasta ja pahantapaista elämää". 1800-luku muistetaan usein siveellisistä normeistaan, mutta miten seksityöläisiin suhtauduttiin vuosisadan alussa? Ikiaikaisina pidettyjä käsityksiä seksistä ja seksuaalisuudesta romuttaa Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, jonka tuore teos avaa niin nais-, kaupunki- kuin perhehistoriaa.

"Mikä oikeus historiantutkijalla on tonkia toisen ihmisen elämää? Hänhän ei ole enää paikalla puolustautumassa?" Tästä ja elämäkertojen muusta laadinnasta puhuu monen vuoden kokemuksella vieraamme Maarit Leskelä-Kärki.

Nurkkapöydässä ihmetellään taas, miten menneisyyttä esitetään historiantutkimuksen ulkopuolella. Aiheena kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Niemi, jonka sivuilla Juha Hurme kertoo Suomen historian alkuräjähdyksestä Suomen sotaan.

Uusi Viron historia esittelee eteläisestä naapuristamme kaiken jääkaudesta digiloikkaan. Informatiivinen lukupaketti tarjoaa näkökulmia koko Itämeren alueen ja myös Suomen historiaan. Keskustelussa esiintyvät niin alueen monet valtaukset, niiden väliset vuorovaikutukset sekä virolaisuuden luonne itäisen ja läntisen kulttuuripiirin jaloissa.

"Julkisen paikan käsitteen ilmeneminen liittyy nimenomaan vallankäyttöön." Katuvalot, katukivetys ja uudenlaiset vapaa-ajan viettopaikat ilmestyvät Suomeen Ruotsin vallan ajan lopulla. Millaisia käsityksiä sopivasta kaupunkielämästä nämä uudet palvelut ilmensivät? Vieraana historiantutkija ja arkkitehti Panu Savolainen, joka myös avaa historiantutkimuksen sovellettavuutta monitieteisestä näkökulmasta.

Kaikki tiet vievät Roomaan - myös kaksituhatta vuotta sitten. Ari Saastamoisen teos maalaa elävän kuvan antiikin Roomasta, joka paljastuu suurten vastakohtien valtakunnaksi. Puhetta suuria merialuksia upottavista merirosvoista, kestävää arkkitehtuuria rakentavista orjista ja sänkyyn virtsaavista turisteista.

"Mehän ollaan saatu saunakin muualta." Suomi syntyi poliittisesti itsenäisyysjulistuksella, mutta entä kulttuurisena yksikkönä? Ulkomaiset vaikutteet, sukupolvien kapinaliikkeet ja alueelliset ryhmät ovat repineet maata eri suuntiin. Itsenäisen Suomen tarinaa sisällissodasta nykypäivään jäljittävät kulttuurihistorian professorit Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi.

Sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovensa edustalla Töölössä 95 vuotta sitten. Mitkä tekijät johtivat murhaan, ketä siitä voidaan pitää syyllisinä, ja millainen paikka Suomi oli ministerimurhan sattuessa? Reportaasijakson asiantuntijavieraana professori Vesa Vares.

Miten suomalaiset ja saksalaiset oikeuttivat sotataivaltaan toisessa maailmansodassa valokuvien avulla? Valokuvapropagandaan perehtynyt Olli Kleemola kertoo valokuvien voimasta.

Maaseutu, media ja mammona nousevat esiin eduskuntavaalikamppailun historiassa. Tunnettujen politiikan tutkijoiden kirjoittama Kamppailu vallasta - eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Erkka Railo, Mari K. Niemi, Ville Pitkänen, Sini Ruohonen) tarjoaa näkökulmia muun muassa keskustapuolueen maakuntahegemoniaan, mediakupliin ja laskevaan äänestysintoon.

Teemu Keskisarjan teos Hulttio käsittelee kansallisikoni Gustaf Mannerheimin vaikeita nuoruusvuosia. Repivätkö paljastukset Suomen marsalkan alas kansakunnan kaapin päältä - ja onko sillä väliä?

Politiikka, uskonto ja talous paiskaavat kättä uskonpuhdistuksen pyörteissä. Miten Martti Lutherin teeseistä 500 vuotta sitten alkanut reformaatio toteutui Ruotsin valtakunnassa, ja miten se näkyi kansalaisten arjessa? Entä millä tavoilla reformaatio on vaikuttanut Suomen ja Euroopan historiaan? Merkittävästä tapahtumaketjusta ja sitä käsittelevästä uutuuskirjasta Pohjoinen reformaatio ovat puhumassa Meri Heinonen ja Kirsi Salonen Turun yliopistosta.

Kauppojen lehtihyllyt pursuavat historia-aiheisia julkaisuja. Mitä lehdet pitävät sisällään, ja mitä niistä voi saada irti? Nurkkapöytä perehtyy neljään julkaisuun, joiden varjolla puhutaan niin viikinkien ryöstöretkistä kuin historianopetuksesta.

Reportaasimuotoinen erikoisjakso kertoo panssarilaiva Ilmarisen tarinan. Merivoimien lippulaivaksi kastettu alus upposi Suomen historian suurimmassa merionnettomuudessa jatkosodan ensimmäisenä syksynä. Sotaveteraani Lauri Pätäri muistelee aluksen arkea sekä sen kohtalonyötä hämärtyvällä Itämerellä 75 vuotta myöhemmin. Sukelluskouluttaja Matti Anttila kertoo vierailustaan aluksen hylyllä Itämeren pohjassa.

Kaarinassa sijaitsevasta Ravattulan kylästä löydettiin arkeologisissa kaivauksissa kesällä 2013 Suomen vanhin tunnettu kirkko. Näillä näkymin viimeisiin alueilla suoritettaviin kaivauksiin valmistautuva arkeologi Juha Ruohonen puhuu kirkkokummun löydöksistä. Käsittelemme myös arkeologien julkisuuskuvaa sekä sitä, miten rahoitustilanne vaikuttaa arkeologien työskentelyyn.

Alkoholinkäyttöä pidetään usein erityisen suomalaisena luonteenpiirteenä. Onko käsityksessä kuitenkaan perää? Suomalainen alkoholinkäytön kulttuuri, sen paheksuminen ja alkoholin saatavuuden sääntely ulottuvat pitkälle historiaan. Tarkastelussa Kustaa H. J. Vilkunan teos "Juomareiden valtakunta - suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850".

Politiikka ja menneisyyden muistelu kulkevat usein käsi kädessä. Nurkkapöydässä pohditaan historialliseen muistamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja toivotaan julkiseen keskusteluun parempaa historiatietoisuutta. Käsittelyssä artikkelikokoelma Historian käyttö ja väärinkäyttö.

FT Veli Pekka Toropainen kertoo 1600-luvun rempseästä kaupunkielämästä. Vastaväitelleen tohtorin seurassa sukelletaan niin porvarisnaisten odottamattoman aktiiviseen kauppiaselämään kuin arkistoissa vierailemisen vielä odottamattomampaan ihanuuteen.

Miten esittää ja opettaa tyydyttävästi koko maailmanhistoria? Nurkkapöydässä keskustellaan historiantutkimuksen luonteesta ja muuttumisesta. Keskustelun pohjana kulkee kaksi vetävää maailmanhistorian esitystä, Carl Grimbergin kirjoittama Kansojen historia (1926-1958) ja John Greenin juontama Crash Course World History (2012-2015).