Ruokinnan Idea

On uhrattava hieman aikaa aiheelle mitä ruoka on. Sekin on, ja täytyykin olla, koiran ruokintaa ohjaava tekijä.    

Ruokakippoa itsessään ei voida koskaan ohittaa kun puhutaan koirien ruokinnasta – riippumatta onko aiheena syyt vai käytännön toteutus. Ruokakippo määrää pennun kehityksen, aikuisen jaksamisen, vanhan koiran pirteyden, terveyden ja sairauden – mutta vain niiltä osin mikä liittyy koiran ruokaan. Kaikki ei ole ravitsemukseen kytkeytyvää, vaan osa on ulkoisia ja osa perinnöllisiä syitä. Aina välillä vaan asioita myös sattuu, ihan sattumalta.    

Uskot ja luulot voivat joskus olla koettua kokemusta, mutta silloihan kyse on kylläkin tiedosta. Se mihin me uskomme, on vakainta ”tietoa”, eikä sitä kyetä herkästi horjuuttamaan mitenkään. Tietoisen tiedon päivittäminen, koska se tapahtuu rationaalisella tasolla, on kohtuullisen helppoa, jos vain perusteet ovat riittävät. Mutta uskot ja luulot vaikuttavat tunnetasolla, ja jos pelkkä niiden kyseenalaistaminenkin aiheuttaa vahvan tunnereaktion ja nimenomaan kieltona. Kyseenalaistusta ei suostuta edes harkitsemaan. (lisää…)

Koiran poikkeavat tavat tai käytös tulkitaan usein merkiksi ruokinnan puutteista. Jos jostain aiheesta ei tiedetä yhtään mitään, niin tämä on sellainen. Siksi neuvojen varmuus on selkeä merkki siitä, että neuvoja ei tiedä mistä puhuu.    

Käsitteenä ”koira tietää” on varmasti tuttu aivan jokaiselle koiranomistajalle. Turkki on matta tai pentu syö itsensä gyproc-seinän läpi. Jokainen moinen kertoo jostain koiran puutteesta. Tai päinvastoin. Jos turkki kiiltää ja ainoa syy käydä eläinlääkärillä on kausirokotukset, niin kaikki on kunnossa, eikä mitään tarvitse korjata. (lisää…)

Media, silloin kun se pitää sisällään verkkojulkaisut, lehdet, kirjat ja radio- sekä tv-ohjelmat, ei ole tarpeeksi yhtenäinen ala arvioitavaksi. Mutta on syytä pitää mielessä, että melkoinen osa ”kertakulutusmediasta” ei pyri myymään sisältöä, vaan tekemään sisältöä myydäkseen mainosnäyttöjä, jolloin houkutus tehdä raflaavia otsikkoja sisällön kustannuksella, voi käydä liian suureksi. (lisää…)

Eläinlääkärit jakavat hoito-ohjeiden mukana paljonkin koirien ravitsemusneuvontaa. Koska ne ovat osa hoitoa, niin niitä tulisi tarkkaan seurata. Valitettavasti suurimmalla osalla eläinlääkäreistä ei ole ammattiosaamista ravitsemukseen, joka pakottaa miettimään tuleeko ohjeita noudattaa vai ei. Varsinkin kun eläinlääkäri pääosin osaavat ehdottaa vain kolmea asiaa sairaalle koiralle: edustamaansa kuivamuonaa, riisiä ja seitiä.    

Tuttavapiiri on erittäin tärkeä tiedonlähde, varsinkin omakohtaisen kokemuksen jakamisessa. Mutta se on myös otollinen tapa levittää juoruja, luuloja ja kuvitelmia. Jos tuttavapiiri laajennetaan koskemaan myös oman koiran kasvattajaa, niin aletaan pääsemään ehkä tärkeimmän tiedonlähteen alkujuurille. Silti harvempi muistaa kysyä itseltään miksi tutut tai edes se kasvattaja tietäisi paremmin.    

Facebook on yksi suurimmista vaikuttajista siihen miten koiria ruokitaan, koska se näyttelee niin isoa roolia useiden ihmisten elämässä. (lisää…)

Ympäristö on suuri mielikuvavaikuttaja. Se määrää mitä teemme ja miten, vaikka sen rooli pitäisi olla ohjaava tai ideoita antava. Toki tuo on vain inhimillistä ja pätee aivan kaikkeen elämässämme. (lisää…)

Ruuan luvut, se mikä on ravinnon ravintoarvo koiralle, pitäisi olla vähintään samat kuin mitkä ovat koiran tarpeet. Koira määrää silti mikä on sen aito tarve ruualle. (lisää…)

Koiralla on oikeus saada täysipainoista ruokaa, joka sopii sille. Ihmiset tekevät koiransa ruokinnan suunnittelua aivan jokainen päivä, vaikka sitä ei tehtäisikään tietoisesti. Ostaessa tutkitaan vaihtoehtoja, ja vanhassa tutussa pysyminenkin on valinta. (lisää…)

Ruokinnan idea on yleisluento kaikesta siitä, mikä aidosti ohjaa kaikkea millä ja miten ruokimme koiria. Virallisesti valinnat tehdään sen mukaan mikä on koiralle parasta. Meistä jokainen myös uskoo sen, aivan vilpittömästi. Mutta aivan yhtä vahva arkirealismin fakta on, että se, mitä pidämme koirille parhaana, muotoutuu melkoisen monitahoisesti ja -säikeisesti. (lisää…)