#puhettataiteesta-podcast

Valtion Taiteen edistämiskeskus on merkittävä apurahojen ja avustusten jakaja yksittäisille taiteilijoille ja vapaille ryhmille. Monen suomalaisen taiteilijan työmahdollisuudet riippuvat siitä, saako hän Taikelta apurahaa vai ei. Roihupellon Taidekorttelit ry kutsui Taiken taiteen tukemisen päällikön Henri Terhon keskustelemaan, miten Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat arvioivat apuraha- ja avustushakemuksia, millä kriteereillä tukea voi saada, miten hakemuksia arvioidaan ja mikä on Taiken tehtävä yleisemminkin. Keskustelun vetää Taidekorttelit ry:n puheenjohtaja Misa Saraste.

Contacts, long-term work, talent and luck - that's what the artistic career of women of my generation is made of. It was not obvious for women of my generation to pursue an artistic career. Educational opportunities were more limited than today. And although my generation was mostly lucky to have parents who encouraged their daughters to study a profession, that profession was something completely different from a career in art. I recently met two wonderful women in a residency intended for artists and researchers, the Brazilian visual artist Mariangela Ratto and the Austrian writer Sabine Scholl. We talked about their path to becoming an artist and their thoughts on making art.

Helsingin Roihupeltoon on syntynyt yli sadan taiteen ja kulttuurin ammattilaisen keskittymä. Taide- ja kulttuuriyhteisö on syntynyt yksittäisten vuokranantajien ja taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten itsensä aktiivisuudesta. Kaikkialla maailmassa taiteilijat ja kulttuuriammattilaiset ovat kekseliäitä valtaamaan tyhjiä tiloja, tekemään taiteen keitaita ja yllättäviä kohtauspaikkoja. Mutta maailman metropoleissa taiteella ja kulttuurilla, taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla on myös merkittävä rooli kaupunkien kehittämisstrategioissa. Kaupungit vaikuttavat siihen, onko taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla koulutusta, työmahdollisuuksia, työ-, harjoittelu-, näyttely- tai esiintymistiloja. Kaupungit ohjaavat taiteen tekemistä ja sen kokemisen saatavuutta ja saavutettavuutta suoran kulttuurirahoituksen lisäksi muun muassa tontinvuokrilla, liikenneratkaisuilla, kaavoituksella, viestinnällä, julkisilla hankinnoilla ja päätöksillä taiteen ja kulttuurin ja yleisön kohtaamispaikoista. Helsing

Yksi sivistysvaltion tärkeimmistä tehtävistä on taata taidetyön sekä taiteen ja kulttuurin kokemisen mahdollisuudet sinne, missä ovat ihmiset, ja niillekin, joilla siihen ei muuten ole varaa. Meidän kokijoiden itsemme sekä asuinkuntiemme jälkeen valtiolla on kolmanneksi suurin rooli taiteen ja kulttuurin rahoittamisessa. Valtio myös edistää lainsäädännöllään ja muulla ohjauksellaan taiteen ja kulttuurin olemassaoloa arjessamme sekä niiden ammattilaisten työskentelyedellytyksiä. Valtion harjoittaman kulttuuripolitiikan isoista linjoista ja rahoituksesta päättävät viime kädessä valtion poliittinen johto: eduskunta, hallitus ja kulttuuriministeri. Näiden linjojen ja budjettiraamien mukaan ministeriö ja sen virkamiehet työstävät yhdessä taiteen ja kulttuurin asiantuntija- ja edunvalvontaverkostojen kanssa ehdotuksia laeiksi, asetuksiksi, budjettimomenteiksi ja toimintatavoiksi. ”Kulttuuripolitiikan ydintä on, miten luodaan edellytykset sisältöjen syntymiselle tässä ajassa. Ja ei vain sisältöjen syntymiselle,

Pappi, lukkari, talonpoika kuppari, välittäjä, tuottaja, manageri, agentti. Taiteen tekijän ja kokijan välillä on monta kynnystä, joista monet liittyvät maantieteeseen. Siihen, miten ihminen kohtaa ihmisen. Taide- ja designagentti, tuottaja, Japani-asiantuntija Kaisa Kerätär muistuttaa, että esimerkiksi pohjoissuomalaisella taiteilijalla on iso kynnys esittäytyä Helsingissä ja vielä isompi kynnys esittäytyä ulkomailla. Moni taiteilija tappelee näiden kynnysten kanssa yksin. Mutta yhä useammin taiteen tekijöiden tukena on välittäjiä, joilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hallita ja käynnistää projekteja, kirjoittaa hakemuksia ja luo kontakteja. Kaisan mukaan välittäjä voi olla tuottaja, joka hoitaa käytännön asioita tai manageri eli couchi tai agentti, joka vastaa varsinaisesta myyntityöstä tai kaikkea näistä. Keskustelemme Kaisan kanssa välittäjäportaan tarpeesta, taiteen hankkeista ja tuotteistamisesta, kansainvälistymisestä, ilmastomuutoksesta, pohjoisesta ja siitä, miksi naamakkain olo on paras

Politiikassa on pitkään puhuttu tarpeesta tutkittuun tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Näin myös kulttuuripolitiikassa. Tutkittua tietoa on jo olemassa paljon ja monet tutkijat ja tahot tuottavat sitä lisää. Cuporen erikoistutkijan, Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja Minna Ruusuvirran mielestä tutkimuseettinen kysymys on, miten tuo tieto tutkimuksista saadaan leviämään päättäjille ja alan toimijoille. Aina kyse ei ole vain puuttuvasta tiedosta, vaan myös asenteista ja päättäjäorganisaation sisällä syntyneistä kulttuurin siiloon kohdistuvista lasikatoista. Minnan mukaan sekä valtion että kuntien tasolla kulttuuripolitiikan näkökulman on vaikea päästä läpi kulttuurin toimintakentän ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin tällä hetkellä hänen mukaansa monissa kaupungeissa tärkeä kysymys, koska kulttuurin rooli laajemmin kaupunkikehityksessä ja paikalliskehityksessä kasvaa koko ajan. Minna on tehnyt pitkään kulttuuripoliittista tutkimusta Kulttuuripolitiikan t

Taiteessa ei koskaan pitäisi olla mitään normaalia. Silti vasta muutamia vuosikymmeniä on haastettu taiteen tekijyydeksi hyväksyttyä normitusta ja alettu edistämään outsider-taiteilijoidemme ja erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoidemme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luoda taiteesta ammatti itselleen. Aitojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta olemme vasta alkutaipaleella. Mutta Suomessakin on jo useita taiteilijoita ja Kettukin, Omapolun, Kaarisillan sekä Pertin valinnan kaltaisia toimijoita, jotka ovat venyttäneet fakkiutuneita taiteen rajoja ja nostaneet uusia teoksia ja taiteilijoita esiin. Yksi kansainvälisistä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteen edistämisen uranuurtajista on Richard Bennaars, joka yhdessä Frits Gronertin kanssa perustivat taide-akatemia Gallerie Atelier Herenplaatsin Rotterdamiin vuonna 1991. Keskustelemme Richardin kanssa heidän galleriansa synnystä, taiteilijoiden valinnasta työskentelemään galleriaan ja siitä, mitä tarvitaan, jotta taiteilijat saavat tar

Kaj Chydenius on 1960- ja 1970-lukujen suomalaisen laululiikkeen ikoneita, joka vielä 80-vuotiaanakin haluaa olla musiikillaan muuttamassa maailmaa paremmaksi. Kaj oli muun muassa mukana perustamassa KOM-teatteria. Hänen ja Arvo Salon legendaarinen Lapualaisooppera on edelleen monin tavoin sanomaltaan ajankohtainen. Kaj on ollut erittäin tuottelias ja myös musiikkigenrejä monipuolisesti ylittävä säveltäjä: hän on säveltänyt yli 10 000 teosta pitkän uransa aikana. Mutta omasta mielestäni yksi Kaj'n suurimmista ansioista on ollut nostaa sävellystensä kautta esiin monia sellaisia upeita kotimaisia ja kansainvälisiä runoilijoita, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirjallisuudestamme kouluissa opetettavaan kaanoniin ja jotka ilman Kaj'ta olisivat ehkä jääneet täysin unohduksiin. Tapasin Kaj'n kesällä juuri ennen hänen Mallusjoen Takinkääntöviiikolla ollutta konserttiaan ja keskustelimme hänen kanssaan säveltämisestä, runoilijoista ja laulajista sekä tietenkin taiteen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Lisät

Yksittäinen näyttelijä voi jättää itsestään vahvan jäljen jo ensimmäisellä kerralla koettuna. Minulle kävi näin teini-iässä, kun näin ensimmäistä kertaa Yleisradion Elmo syntyy -elokuvan ja siinä Elmoa näytelleen Sulevi Peltolan. Legendaarinen Sulevi Peltola on ollut elämänsä aikana monta asiaa: aseistakieltäytyjä-aktivisti, näyttelijä, yksi KOM-teatterin perustajajäsenistä, ohjaaja. Keskustelemme Sulevin kanssa hänen tiestään näyttelijäksi, hänen näyttelijäurastaan sekä kokemuksistaan ohjaajana. Lisätietoja https://www.elonet.fi/fi/henkilo/713000 Foto ©MInnaSirnö

Suomi on tapahtumien maa. Tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja luovat yhteisten kokemusten kautta yhteisöllisyyttä. Ei siis ihme, että moni kunta on joko erilaisten tapahtumien mahdollistaja tai niiden toteuttaja. Tai sekä että. Monia taide- ja kulttuurifestivaaleja edustavan Finland Festivalsin tilastojen mukaan sen jäsenfestivaaleilla vuonna 2018 käyntikerrat lähentelivät kahta miljoonaa. Samaisen tilaston mukaan vuoden 2018 käydyimmät jäsenfestivaalit olivat myytyjen lippujen perusteella Ruisrock ja ilmaiset käynnit sisältävän kokonaiskäyntimäärän perusteella Pori Jazz. Mutta hyväksi kakkoseksi molemmissa tilastoissa tuli Helsingin juhlaviikot reilulla yli 70 000 myydyllä lipullaan ja lähes 240 000 kokonaiskäyntimäärällään. Juhlaviikkojen taustalla oleva Helsinki-viikon säätiö muuttui vuoden 2019 alussa Helsingin tapahtumasäätiöksi, jonka tehtävänä on toteuttaa Helsinkiin juhlaviikkojen lisäksi muitakin helsinkiläisiä yleisötapahtumia. Keskustelemme Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtajan Stuba

Suomen suvi on kulttuurimatkailua täynnä. Kesäteatterit houkuttavat katsojia kanssaan taidetreffeille ja niin myös monen pienemmän kunnan vain kesäisin auki olevat kuvataiteen näyttelytilat. Monta kertaa näissä kesänäyttelyissä on alun perin ollut kyse yhden ihmisen aktiivisuudesta. Niin myös Pukkilassa, jossa Yrjö Siltala ajoi tyhjillään olevan, kunnan omistaman Koivulinnan huvilan hyödyntämistä taidegalleriana. Keskustelemme 32 vuotta ensimmäisen näyttelyn jälkeen Galleria Koivulinna nykyisen galleristin, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimon kanssa taidepöhinästä, galleristina olosta sekä laadukkaiden taidenäyttelyiden aikaansaamisesta ja taiteessa elämisestä metropolien ulkopuolella. Foto ©MinnaSirnö Lisätietoja: http://galleriakoivulinna.fi/nayttelyt/ https://stromforsinruukki.com/nae/stromforsin-taidekesan-nayttelyt_2019/

”Jos ihmiset eivät koe taidetta, jos taidetarjontaa ei ole, niin mitenkä voimme sanoa, että taide kuuluu kaikille?” - kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen Puolueet usein kirjaavat ohjelmiinsa, että taide kuuluu kaikille. Ja lähes yhtä usein toteamme, että taiteen kokemisen esteet ovat vain korviemme välissä. Mutta metropolien ulkopuolella taiteen kokemiseen ja tekemiseen sekä taiteellisen uran edistämiseen liittyy enemmän haasteita. Keskustelemme arabimaissa nuoruuttaan eläneen, Rotterdamissa taidekoulutuksensa saaneen ja maailmalta Etelä-Savoon juurtuneen kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösen kanssa hänen lapsuudestaan lähi-idässä, hänen urastaan, taiteen alueellisuudesta, yhteiskunnan tehtävästä taiteen mahdollistajana ja maailman muuttamisesta. Foto @MinnaSirnö Lisätietoja https://studiowakewa.com/

Betonin kovuuskin muuttuu taitavissa käsissä haurauden kauniiksi kuvaksi. Betoninkäsittelyn yksi uranuurtajista, kuvanveistäjä Virpi Kanto näkee oman elämänsä arvoituksena, jota vaihe vaiheelta ratkaista ja taiteen kautta laittaa talteen päiväkirjamerkintöinä betoniin. Hänen taiteensa teemana ovat ihmisyys, armo ja kiitollisuus. Keskustelemme Virpin kanssa hänen työstään ja ajatuksistaan taiteesta ja taiteen voimasta. Lisätietoja: http://www.virpikanto.fi/fi/ Foto: ©MinnaSirnö

Julkaisen poikkeuksellisesti kesäkuun helteiden kunniaksi kaksi osaa yhdessä. Osa 22, Mestari Suomen meksikolaisimman kuvanveistäjän teoksissa leiskuvat värit, lempeä kuolema ja verevä elämä. Tapani Kokon puuveistosten teemoina ovat rakkaus, lohtu, kärsimys, seksuaalisuus ja valta. Ja hänen teoksissaan ilmentyy mielikuvituksen yltäkylläisyys. Keskustelemme Tapanin kanssa hänen motiiveistaan tehdä taidetta ja olla taiteilija. Osa 23, Kisällittäret Monen muunkin taiteilijan tavoin Tapani Kokko jakaa osaamistaan opettamalla. Osallistuin taannoin Tapanin primitiiviveistoskurssille, jossa kanssani Tapanin opastuksella puuta veistoksiksi muokkasivat Pirjo Rahkala, Seija Kolehmainen, Irma Korteoja, Taru Myllyvirta, Liisa Waali ja Tiina Kolehmainen. Naurun ja tekemisen ilon keskellä keskustelemme podcastini toisella puoliajalla heidän kanssaan oppimisen onnesta ja puuveistoksen synnystä. Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/turun-taidemuseo/studio-tapani-kokko-ihmisen-kuva/723306031083596/ Foto: ©Min

Hallitusohjelmakirjauksilla on väliä. Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi kärkihankkeeksi taiteen ja kulttuurin saatavuuden lisääminen sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuritoimen yhteistyönä eli prosenttiperiaatteen laajentaminen. Sote (Goljat) ja kulttuuri (David) ovat toki tehneet pitkään yhteistyötä, mutta kirjaus vahvisti kuntien ja mm. sairaanhoitopiirien sisällä ajattelua, että ihminen on kokonaisuus, jolla on sekä fyysisien hyvinvoinnin puoli että tarve sielun ruokaan. Tämä näkyy Jyväskylän kulttuuripäällikön, väitöskirjatutkija Mari Aholaisen mukaan myös ikäihmisten kulttuuripalveluiden resurssoinnissa kunnissa: "On mielenkiintoinen ristiriita, että samalla, kun vanhustenhuolto on kriisissä ja siellä on liian vähän resursseja tarpeeseen, ikääntyneiden kulttuuripalveluiden kohdalla tilanne nähdään aavistuksen verran positiivisempana. Siellä kehitys on kulkenut toiseen suuntaan." Tästä, Marin työstä ja tutkimuksesta sekä kuntien kulttuuritoiminnasta keskustelemme Marin kanssa teekuppose

Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Elävässä elämässä taiteilija asetti itsensä ja ajatuksensa tuohon kuvaan. Kuvataiteilija, ortodoksisen teologian maisteri Ville Löppösen teoksissa sarjakuvallisuus ja klassinen kuvataide kohtaavat pyhät, pirut, madonnat ja perheen. Keskustelemme Villen kanssa länsimaisen kuvataiteen suhteesta kristilliseen perinteeseen, taitelijan läsnäolosta teoksissaan, taiteen tekemisen vapaudesta ja rehellisyydestä itseään kohtaan Villen työhuoneella Joensuussa. Lisätietoja Ville Löppösestä ja hänen töistään: https://www.instagram.com/villelopponen/?hl=fi https://helsinkicontemporary.com/artist/ville-lopponen

Taide on ihannoinut luontoa, mutta myös luontoa korvaavia koneita. Ilmastonmuutos asettaa myös haasteita hiilineutraalimmasta tavasta tehdä ja kokea taidetta. Taide ei ole muusta elämästä irrallinen saarreke edes ilmastokysymyksissä. Taide ja taiteilijatkin voivat edistää ilmastonmuutoksen hidastumista tai kiihdyttää sitä. Tavoitteenamme on 2 000 - 4 000 kilon hiilijalanjälki per ihminen. Keskimäärin suomalaisen jalanjälki on tänään 14 000 kiloa. Kansainvälistä uraa tekevän taiteilijan jalanjälki voi olla keskimäärin jopa 30 000 kiloa. "Taiteen pitää saada olla vapaa poliittisesta ohjailusta ja taloudellisen lisäarvon tuottamisen pakosta. On kuitenkin absurdia ajatella, että ekologiset järjestelmät tai niiden kestävyys eivät saisi rajoittaa taidetta. Ekologisia rajoja ei pystytä neuvottelemaan. Ne eivät tule poliittisen prosessin suunnalta. Ne tulevat luonnon asettamista ehdoista elämällemme. Taide ei ole välinearvo ekologisen edistämiseen. Taide taiteena, mutta huomioiden elämää ylläpitävät järjestelmät

Alkaneen eduskuntakauden yksi iso tavoite on saattaa esittävien taiteiden valtionosuusuudistus maaliin. Tällä hetkellä Suomessa vain 11 tanssiryhmää on vakituisen valtionosuuden eli taideslagilla vossin piirissä. Mitä on vos-tanssiteatterin arki ja mistä vos-tanssiteatterin toiminnanjohtaja haaveilee, siitä puhumme siitepölykauden mataloittamalla äänelläni Tanssiteatteri MD:n tanssija-koreografi-toiminnanjohtaja Anniina Kumpuniemen kanssa legendaarisella Hällä-näyttämöllä Tampereella. Foto ©HarriHinkka Lisätietoja Tanssiteatteri MD:stä: http://www.tanssiteatterimd.fi

"Menepä Helsinkiin tekemääm ihan mitä tahansa, ja kukaan ei reagoi mitenkään. Muttaa meeppä Ouluun vetämän alasti tanssia, niin täällä ollaan kylttien kanssa hillitsemässä ihmisyyttä.", kirjailija Emmi Kumu Pohdimme Emmin sekä Taija Jyrkkään, Kari Södön ja Piia Rantala-Korhosen kanssa tässä Oulu-spesiaalien ensimmäisessä osassa @Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihanketta ja sen tavoitteita. 6.4.2019 Oulussa käydyn keskustelun järjestivät ja vetivät Hanna Sarkkinen ja Anne Huotari. Kuva: Juha Haapala

Taide on osa arkeamme, vaikka emme sitä aina huomaakaan. Mutta oikeutemme taiteeseen tekijänä tai kokijana ei ole aina ja kaikkialla yhtä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti turvattu. Keskustan, kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat, miten jokapäiväinen jokahenkilön oikeutemme taiteeseen toteutuisi nykyistä paremmin ja miten vaikuttaa tuleviin päättäjiin. _____ Taide tarvitsee rohkeita poliitikkoja, jotka nostavat taidepuhetta politiikan marginaaleista samalle viivalle muiden politiikkasektorien kanssa Siksi kulttuurivaalien kunniaksi julkaisen puhettataiteesta-sarjassa vaaliextrana neljä podcastlähetystä, Kukin keskustelu avataan ennen teemakeskustelua viiden eduskuntavaaliehdokkaan #josolisinkulttuuriministeri-puheenvuorolla. Keskusteluissa äänessä olevat kansanedustajaehdokkaat ovat  Lotta Backlund (kok.): "Olen liberaali, urbaani, ratikalla ajava töölöläisporvari. TV-bisnespomo ja leffa- ja tv-alan tuottajia edustavan Audiovisual Producers Finlandin p