Salatut eläimet

Meillä on kuun pinnassa nähty ukko, mutta eri puolilla maailmaa siellä näkyykin jäniksen hahmo. Miten jänis kuuhun joutui, se selviää kun Kaisa Pulakka syventyy jänisten mytologiseen menneisyyteen. Paitsi kuuhun, jänikset on liitetty myös hedelmällisyyteen. Yksi kiehtovimmista jänisjumaluuksista on kelttien Eostre, mutta mitä selviääkään, kun toimittaja Pulakka ottaa jumalattaren lähempään tarkasteluun. Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuvassa kiinalainen jadesta tehty jäniskoru n.1000 luvulta jkr. Wikimedia Commons.

Käärme liitetään yli sataan jumaluuteen. Kaikkina aikoina ja kaikilta kansoilta on löytynyt käärmejumalia. Kaisa Pulakka tutustuu käärmeiden mytologiseen menneisyyteen. Käärmeet on liitetty maailman luomiseen, uudelleen syntymiseen, hedelmällisyyteen ja myös kuolemaan. Kaikkien kiehtovien tarinoiden keskeltä löytyy yllättävä fakta – Suomessa on pidetty elättikäärmeitä. Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä.

Lepakot ovat outoja yön lapsia, jotka on liitetty noitiin, kuolemaan ja pahuuden voimiin. Nahkasiivet lentävät vain öisin - myyteissä tätä on selitetty sillä, että lepakoilla on jotain hävettävää. Häpeän syy vaihtelee kulttuurista toiseen. Suomessa lepakoita on käytetty apuvälineenä erilaisiin taikoihin, mm. lemmen nostatukseen. Vaikka lepakot ovat nykyään vähentyneet runsaasti, saattaa niiden kanssa joskus joutua yllättävän läheisiin tekemisiin. Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Lepakko Vincent Van Goghin maalauksesta Vleerhond vuodelta 1884. Wikimedia Commons.

Uudelleen syntymän jumala, karhu, laskettiin alas taivaasta, kuoli, haudattiin ja nousi ylös taivaaseen. Kuviossa on jotain hämmentävän tuttua! Kaisa Pulakka tutkii yhtä ihmiskunnan vanhimmista uskonnonharjoittamisen muodoista ja löytää karhunpalvonnasta yhtymäkohtia moniin uudelleensyntymistä korostaviin uskontoihin. Samalla selviää, millaisia karhunkaatorituaaleja Suomessa on harjoitettu ja millainen karjansuojaamisen ammattilainen olikaan pyllyttäjä. Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Ison karhun tähdistöä. Yksityiskohta persialaisesta käsikirjoituksesta vuodelta 373. Wikimedia Commons.

Tiedemiehet etsivät viisautta tutkimalla hämähäkkejä ja niiden verkkoja. Hämähäkille itselleen roolissa viisauden lähettiläänä ei ole mitään uutta. Eri kansojen mytologioissa se on toiminut maailman luojana sekä valon ja viisauden tuojana. Toisaalta hämähäkit on liitetty pimeyden voimiin ja noituuteen. Jaksossa tutustutaan myös pelottaviin japanilaisiin hämähäkkihirviöihin, joiden seurassa hämähäkkikammoisilla jalat tutisevat! Salatut eläimet -sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Jan Vincentsz van der Vinnen maalaus hämähäkistä. Wikimedia Commons.

Hirven mytologinen historia on täynnä oletuksia ja arvailuja. Toimittaja Kaisa Pulakka viehättyy ajatuksesta, että luolamaalausten aikaan hän olisi ehkä kuulunut hirven heimoon. Hirvi on ollut pohjoisille kansoille tärkeä jumalolento. Kalevalasta löytyvä tarina hiiden hirven hiihdännästä on sukua useiden kansojen myytille taivaan kannen läpi juoksevasta hirvestä. Myyttisenä jumalolentoja hirvellä on ollut voima ja valta päättää ihmisten kohtalosta. Samaa perinnettä se jatkaa edelleen ilmestyessään yllättäen iltahämärissä autotielle. Salatut eläimet –sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: American House & Gardens lehden kuvitusta vuodelta 1906. Wikimedia Commons.

Ihmisen mielikuvitus on muovannut mytologisia petoja yllättävistäkin eläimistä - niin kuin vaikka oravasta! Aikojen alussa orava oli raivoisa jättiläinen, jonka jumalat kutistivat ihmistä suojellakseen. Sekä skandinaavinen mytologia, että useat intiaanilegendat ovat nähneet oravan pahasuisena suupalttina. Intialainen tarusto puolestan arvostaa oravien puuhakasta ahkeruutta. Kalevalassa oravat liitetään oluen syntyyn. Sen kunniaksi Kaisa Pulakka selvittää ohjelmassaan, kuinka monta tuoppia olutta saisi yhdellä oravannahalla. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Valkoinen orava David Klöcker Ehrenstrahlin maalauksesta vuodelta 1696. Wikimedia Commons.

Nuorena toimittajanalkuna Kaisa Pulakka päätti, ettei todellista susipelkoa ole - ihmiset pelkäävät susissa omia kesyttämättömiä puoliaan. Vaikka ajatukset tuosta ovat lieventyneet, löytää toimittaja Pulakka itsensä yhä uudelleen ihmettelemästä syväänjuurtunutta susivihaa. Salatut eläimet –sarjassa tutkitaan susimytologiaa. Kautta vuosisatojen sudet on nähty villeinä ja kesyttämättöminä yhteiskunnan outolaisina. Suurin susivihan lietsoja on ollut kristinusko. Raamatussa susi on yksiselitteisesti paha. Ohjelmasta selviää myös, mitä piirteitä kannattaa tarkkailla, jos epäilet naapurisi hiipivän öisin ihmissutena! Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Yksityiskohta Frederic Remingtonin maalauksesta Moonlight, Wolf (1909). Wikimedia Commons

Ketut eivät ole suuria jumalia. Yleensä niille on varattu huijariroiston rooli. Tämä selviää, kun Kaisa Pulakka uppoutuu kettujen mytologiaan. Oveluus liitetään kettuihin lähes kaikissa kulttuureissa, mutta Aasiassa ketut ovat oveluuden lisäksi hurjia ja taikavoimaisia jumalolentoja. Suomessa kettu oli arvokas saaliseläin, jonka saamiseksi rukoiltiin metsänhaltija Käreitärtä. Ohjelmasta paljastuu myös, miksi toimittaja Pulakka haluaisi vaihtaa Suomen valtauskonnon luomiskertomuksen intiaanilegendaan hopeaketusta. Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Common Foxes in the Snow. Wilhelm Kuhnert 1893. Wikimedia Commons.

Tuttujen eläinten myyttiseen menneisyyteen tutustuva Salatut eläimet -sarja palaa uusin jaksoin. Nyt Kaisa Pulakan käsittelyssä ovat metsäneläimet karhusta hämähäkkiin ja oravasta käärmeeseen. Ensimmäisessä osassa syvennytään joutsenmytologiaan. Joutsenet ovat kuoleman sanansaattajia ja opastajia matkalla tuonpuoleiseen. Samalla ne ovat luovuuden ja puhtauden vertauskuvia. Joutsenet ja ihmiset kietoutuvat myyteissä ja tarinoissa toisiinsa monin tavoin, esimerkkeinä joutsenhahmoisen Zeuksen viettelemä Leda-neito tai pohjoisten kansojen tarina joutsenmorsiamesta. Koska joutsenen höyhenpuvun alta saattoi paljastua ihminen, uhkasi joutsenen metsästäjää varma kuolema. Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Leda ja joutsen. Michelangelo 1520. Wikimedia commons.